Omenapuussa nuppuja ja vuokkojen kukintaa

Omenapuissa on valtavasti nuppuja, mikä on ihanaa, sillä viime vuonna eivät puut kukkineet juuri yhtään, saatika että olisivat satoa tuottaneet. Oikeastaan nautin enemmän kukista kuin itse omenoista, mutta saa niitä omskujakin tulla runsaan kukinnan ja onnistuneen pölytyksen jälkeen.
Oikeastaan on suoranainen ihme, että nämä puut ovat vielä hengissä sen jälkeen, mitä ovat joutuneet pihalla kohtaamaan: lumilasteja katolta (väärään paikkaan istutettu puu), katkenneita oksia (oksientaivutusnarut olivat lapsille liian houkutteleva kiikkumiskohde) yms.
Kävin yhtenä päivänä puutarhalla ja olisi kovasti tehnyt mieli ostaa vielä yksi omenapuu, mutta jätin ainakin toistaiseksi ostamatta, ehkä myöhemmin..?
Omenapuut ovat vaan niin ihania. Lisää kuvia varmasti tulossa, kunhan nuput aukeavat:)
Rautatieomenapuu 28.5.
Rautatieomenapuu 31.5.
Pirja 31.5.

Minulla on muutama kaunis valkoinen vuokko, jotka ilahduttavat joka vuosi varhaisella kukinnallaan.


Raikkaanväriset jämälankasukat 7 Veljeksestä

Ikkunoiden pesu ei kiinnosta, mutta neulominen kyllä:) Ja eihän niitä ikkunoita kannata vielä edes pestä, koska koivun siitepöly leijailee... ja pian männyn... ???
  1. Lanka: 7 Veljestä jämälankoja: tummanharmaa, turkoosi ja vaaleansininen, turkoosisävyinen Polkka
  2. Langankulutus: tummanharmaa 67 g, turkoosi 9 g, vaaleansininen 14 g, turkoosi polkka 18 g. Yhteensä 108 g
  3. Puikot: 3 1/2 metallipuikot
  4. Malli: Perusmalli, jolla tehtailen perussukkia itselleni
  5. Mallineule: Ihan vaan raitoja
  6. Lopputulos: Raikkaanväriset sukat, mutta olisinpa älynnyt tehdä tasaraitaiset..
  7. Jatko: Jämälankoja jäi vieläkin, seuraavat jämäjämälankasukat tasaraidalla (?)

Pahan päivän varastoja

Kuulin, kuinka Elmeri hermostui tänään veskin vetämättömään lavuaariin ja alkoi purkaa koko hommelia puhdistusta varten. Mutta sitä ennen hänen piti tyhjentää koko allaskaappi ja se oli aivan täynnä, no, kaikenlaista, naisten juttuja enimmäkseen.
Elmeri heitteli niitä kaapista lattialle ja jupisi, että "mihin joku tarvitsee tällaisen määrän näitä, eihän sellaista vuotoa olekaan?!?"
Emo tuli paikalle ja mitä tekee hän? Nauraa vedet silmissä ja maha kippuralla. 
Ja Elmeri jatkaa allaskaapin tyhjennystään ja heittelemistään...

Viemäriä ei olleet tukkineet partakarvat, vaan pitkääkin pidemmät hiukset. 
Emo ei suostunut katsomaan varsinaista puhdistuoperaatiota, vaikka elmeri niin vaati... Hänelle riitti Elmerin vakuutus siitä, ettei Elmeri ole koskaan tehnyt mitään niin ällöttävää tässä kodissa kuin tämä.
"Onhan sitä putkimiestäkin olemassa", toteaa Emo.

Kirsikanpunaiset palmikkosukat

Tämä neulekokemus ei mennyt ihan ohjekirjan mukaan...
Ihastuin tähän Dropsin malliin: DROPS 113-31  by DROPS Design Kesän lämpimämmät varpaat... Yksinkertaiset DROPS palmikkosukat Merino Extra Fine” -langasta.
Ja koska olin juuri saanut hyppysiini 3 kerää kyseistä lankaa, niin kiireellä neulomaan... ja nyt sitten summataan tämä kokemus:
  1. Lanka: Drops Merino Extra Fine, kirsikanpunainen/17. Ihanan pehmeä villalanka, joka ei kuitenkaan tunnu ollenkaan villaiselta. Tulee mieleen ihan Novita Miami -lanka. Sukista tuli todella pehmeät, unisukkaosastoa. Minä ja Nukku-Matti tykätään.
  2. Puikot: 3 1/2 bambupuikot. Neuloin ensimmäistä kertaa bambupuikoilla. Erittäin kevyt ja miellyttävä kokemus. Tykkään!
  3. Malli: Dropsin malli, aloitin neulomaan kokoa 35/37, koska en tykkää liian leveistä sukista, jotka pyörivät jaloissa. Muutin mallia matkan varrella: Tein varresta muutamia senttejä lyhemmän kuin ohjeessa. Ja kun olin neulonut kantapään sileää nurjaa minulla jotenkin napsahti: Neulon yleensä aina kuin vain voin pyöröpuikoilla sileää oikeaa, mutta nyt neuloin pyöriönä sileää nurjaa... ja se riitti. Purin kantapään ja muutin mallia niin, että koko teräosa on sileää oikeaa, ei nurjan nurjaa eikä palmikon palmikkoa.
  4. Mallineule: palmikko. Helppo tehdä, tykkäilen paljon.
  5. Lopputulos: Sukista tuli kuitenkin aivan liian leveät. Kun voivottelin tätä Poikaselle, niin hän sanoi; "Että minusta nuo ovat tosi hienot!"
  6. Jatko: Tiedän nyt tismalleen, mikä on oikea silmukkamäärä seuraaviin sukkiin. Ohje korjattu sopivaksi minulle:)



Vihreää pukkaa!

Mikä ihanuus ulkona, +18 astetta, ensimmäinen lämmin päivä täällä pohjolan perillä. Nyt pitäisi alkaa pihalla tapahtua! Kiertelen joka päivä katsomassa, vihertääkö, nouseeko sieltä maasta mitään.. ja jotain viimein näkyy. Kyllä tätä on jo odotettu kovasti:)
Huvitus

Krookus, pihan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kukka

Marja-aronia puskee lehteä

Tyrnipoika kolmen tyrnitytön ympäröimänä

Vuokot nupullaan

Kohta punertaa muurilla

Italiankellot nousevat maasta

Idänvirpiangervo vihertää

Tuoksukurjenpolvi kasvaa topakasti


Ajattelemisen helppouden vaikeudesta.. hä?

Minulta on tiedusteltu aivan suoraan, kuinka minä, Vanuttunut Villasukka, pystyisin muka ajattelemaan saatika kirjoittamaan tietokoneella. No, kuule, minäkin mietin monesti aivan samaa, kun tapaan joitakin ihmisiä, mutta en ole niin töllerö, että menisin moista heiltä suoraan tiedustelemaan. Joku kohtuus pitää huonollakin käytöksellä olla.

Minä en todellakaan meinaa paljastaa, kuinka minä kirjoitan tänne. Siis haloo! Kohta täällä olisi koko sukkalaatikon kööri pitämässä blogia. Olisi Turkoosi Villasukka, Reikäinen Villasukka, Uni Villasukka, Jalassa Pyörivä Villasukka ja vaikka sun mitä. Kuka niitä kaikkia nyt jaksaisi edes lukea. Eihän tätäkään lue juuri muut kuin Emon Äiti ym. sukulaiset ja tuttavat, joille blogia on väkisin syötetty ja tyrkytetty. Ja minulla ei olisi enää ollenkaan koneaikaa, täällä olisi aina joku istumassa ja tuusaamassa jotakin. Ei, ei ja ei.

Joten mitäpä, jos sen sijaan, että pohditte, pystynkö minä kirjoittamaan ja ajattelemaan, koittaisitte itse ajatella jotain aivan muuta. Esimerkiksi vaikka sitä, miltä tuntuisi suudella parrakasta naista. Tai miksi mikään määrä maata ei riitä. Tai miksi aspartaami tappaa muurahaiset, mutta on ihmiselle aivan jees. Tai miksi ennen markka-aikaan huonommalla palkalla jäi hyvin säästöjä, mutta nyt vaan ei.

Mutta aina kannattaa ajatella mieluummin mukavia kuin ikäviä. Kaiku kertoi nähneensä - mutta oletteko Te koskaan nähneet vesilätäkössä sateenkaarta?

Pikkuveli ja isoveli

On hetkiä, jolloin kaikki ei suju aivan toivotusti:

Poikaset käyvät joka ilta suihkussa ja riippumatta siitä, kumpi menee ensin, tapahtuu sama kuvio liki joka ilta: Kun Kieku on päässyt suihkuun, sanoo Kaiku välittömästi: "Kakkattaa". Ja menee kylppäriin istunnolle. Kieku ei saa ikinä olla rauhassa edes suihkussa... eikä varsinkaan raikkaassa sellaisessa. Ja kyllä, talosta löytyy useampi vessa.

Entäpä sitten tämä: Eräänä iltana kuulin, kuinka Kieku juoksi omaan huoneeseen ulisemaan sängylleen. Emo kyselemään, että "mitä ihmettä nyt taas on tapahtunut?" Kieku sanoo itkunsekaisella äänellä, "ettei voi enää syödä leipäänsä". Emo siihen, että "no miksei, eikait se ole muutako syö pois?" Kieku saa sanottua itkun seasta, että "ei voi, koska Kaiku on pieraissut siihen".
Olohuoneesta kuuluu teennäisellä äänellä: "Se oli vahinko."

Onnea kaikille Äideille ja Mummeille


Narulla

Näppäsin tämän selfien jokin aika sitten, mutta en ole pystynyt sitä tänne päivittämään, sillä Emo on ominut blogin täysin itselleen. Tässä olen kuivahtamassa narulla muiden kaiffereiden kanssa.
Minulla olisi niin monta herkullista tarinaa kerrottavana, mutta en pääse niitä tänne laittamaan, sillä Emo on käynyt jostain syystä todella epäluuloiseksi minun suhteeni ja koittaa estää blogiin pääsyn.
Ja nyt se kipittää taas tuolta. Kuitti.

Helpot kirjoneulelapaset intialaisella peukalolla

Oli pitkästä aikaa lapanen ja kirjoneule puikoilla (ja viipyi siellä myös melko pitkään..)
Lanka Novita Nalle Taika/ sininen ja Wool/ musta.

Tumma väri tuo hienosti värit esiin, näin mummu neuvoi minulle aikoinaan ja todentotta, sininen lanka ei näytä kerällä miltään, mutta kun sille ottaa mustan kaveriksi, niin johan alkaa tulla sävyihin syvyyttä! Mummukin tapasi tehdä kirjoneulelapasia samantapaisesti, kahdella värillä, mutta mahtoi neuloa aina jonkun pätkän jälkeen yhden kerroksen yhdellä värillä vai vaihtoiko välillä värien paikkaa..?

48 silmukalla neulottu lapanen on juuri sopiva käteeni, ei pyöri eikä hyöri. Ja ensimmäistä kertaa ikinä tein intialaisen peukalon ja tästä eteenpäin ei muunlaisia tarvitse tehdä, sillä lapanen istuu todella hyvin käteen! Tämä peukalokiila ohjaa peukalon oikeaan asentoon. Varsin kätevää, jos sattuu olemaan peukalo keskellä kämmentä...

En ole ihan tyytyväinen työn jälkeen, langat vaeltelivat edestakaisin, mutta lapasta oli muuten mukava neuloa. Myöhemmin tänä vuonna teen varmasti lisää lapasia, myös eri malleilla.
Lapasten valmistuminen todella kesti, sillä väliin tuli muita projekteja. Nyt ei ole lumesta enää tietoakaan, joten valkoinen fleece-peitto saa näytellä lunta ja lapaset kädessäni odottavat tulevia tuiskuja..
Valmiiden lapasten yhteispaino 60g.
Lapasten ohje: http://vanuttunutvillasukka.blogspot.fi/2014/07/lapaset-kahdella-varilla-ja.html


 

Lankasatsi Dropsin supersalesta -35%

Ostan lankoja (melkein) pelkästään alennusmyynneistä ja tässäpä uusin satsi, jota pääsin äsken hypistelemään. Aaaah, miten ihanalta se tuntuu!!! Tämä on onnenpäivä.
  • Andes ja Alpaca silk jo ennestään tuttuja.
  • Keskirivin merino-langat ovat uusia tuttavuuksia minulle, mutta todella kiinnostavia, koska ovat täyttä villaa ja konepestäviä. Tällä hetkellä huutelee eniten tuo alarivin pinkki Merino Extra Fine, se tuntuu aivan ihanan pehmeältä langalta. Meinaan laittaa siitä pikimmiten jotain alulle. Ja jos tykästyn, niin sitten lisää..
  • Lima ja Karisma ovat hyväksitodettuja vanhoja tuttavuuksia. Alaskasta en ole ennen mitään tehnyt, otin muutaman kerän kokeeksi. 

Vihreät Nalle-perussukat Poikaselle

Varastosta löytyi kerä Novita Nalle Luontopolkua/ koivu. Pihalla kasvava koivikko ei vielä viherrä (5.4.), mutta kesää odotellessa syntyy 52 silmukalla sukat Emolle, Poikaselle tai jollekin muulle onnelliselle :)


... Koivikko ei vieläkään viherrä, mutta vihreät sukat valmistuivat vappupäivänä. Pohjan pituus n. 20 cm, juuri sopivat 9-vuotiaalle Poikaselle, jonka lempiväri on vihreä:)