sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Liila kimaltelevainen huppuhuivi Novita Hileestä

En muista, koska olisi ollut näin mukavaa saada joku työ valmiiksi ja päästä siitä eroon! Tämä huppuhuivi ei ollut ilo neulo... tai oli aluksi, mutta ensihuuma katosi hyvin nopeasti.


Hile on paksu lanka ja kankea neuloa, liki urheilusta kävi, kun sitä väänsi menemään. Tätä huivia ei vain pystynyt neulomaan kerralla loppuun, välillä piti neuloskella jotain muuta kepeämpää ja sitten jaksoi taas tätä.

No, sievähän tuo väri on kuin mikäkin ja kimaltelee somasti! Ja pintaneule on kaunis.


Malli: Huppuhuivi, Novita Kevät 2014, suunnittelija Eveliina Pyykönen
Puikot: 7
Lanka: Novita Hile/772 liila
Langankulutus: 470g (ohjeessa 700 g)
 

Huppuhuivi on neulottu muuten ohjeen mukaan, mutta huivien pituudeksi tein 75 cm (ohjeessa 96 cm) ja hapsuja en huiviin lisännyt. Jos huivi alkaa myöhemmin hapsuja huutelemaan, niin lisään ne sitten.
Ohjeen mukaan olisi huivit pitänyt neuloa kaksi huivia yhtäaikaa samalta puikolta, molemmat omilta keriltään, mutta minä tein ensin toisen ja sitten toisen ja pääosan kohdalla otin molemmat tietysti mukaan.

Tässä huppuhuivi kietaistuna lapsen päähän. Jostain kumman syystä vähän vastentahtoisesti halusi Poikanen laittaa näin korean huppuhuivin päähän :D



 

torstai 25. syyskuuta 2014

Unisukat palmikolla Drops Merino Extra Fine -langasta

Unisukkasarjan kolmannet sukat on tehty soveltaen uusimman Novita sukkalehden ohjetta d, palmikkosukat, Annika Erkkilä.

Näihin olisi pitänyt mallin mukaan käyttää 7 veljestä -lankaa, joka korvattu siis Merino Extra Finella, joka todella pehmoinen 100 % konepestävä villalanka.
Tein myös varresta lyhyemmän, korvasin tiimalasikantapään taviskantapäällä ja tein kärkeen sädekavennuksen sijaan kapean nauhakavennuksen.


Lanka: Drops Merino Extra Fine/14 teräksen sininen
Puikot: bambuiset 3 1/2
Langankulutus: 80 g

Ihan kivat sukat tuli nukkutarkoitukseen ja väri miellyttää meikäläisen silmää ja sopii pyjamabyxornoihin:)


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Karhunvadelma ehti kerrankin kypsyttää marjojaan

Istutin vuosia sitten kaksi karkunvadelmaa koivikon reunaan, missä ne ovat kivasti kasvaneet ja levinneet, mutta eivät ole koskaan ehtineet kypsyttää marjojaan. Tänä vuonna niissä on ollut aivan erityisen paljon kukkia ja raakileita... ja yllätyksekseni myös kypsiä marjoja!

Paljon on raakileita vielä, saattaa olla, että tulevat kylmät yöt kurittavat näitä jo?

Koivikon lehdet ovat kellastuneet ja osin jo varisseet pois. Tältä se näyttää vadelmia popsivan karhun perspektiivistä. Karhun pitää saada masu pullolleen ja kunnon rasvakerros päälle, että jaksaa kölliä pitkän talven pesässään. Mur.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Jaan iloa muillekin:)

Tällaiset ihanuudet olivat ilmestyneet oven eteen sillä välin, kun olin töissä. Nämä ovat ihan supermahtavia! Kiitos!!!


tiistai 16. syyskuuta 2014

Sormikkaat, jotka halusivat olla lapaset

Näistä lapasista piti tulla sormikkaat, mutta pikkurillin aloituksen kohdalla ensimmäinen tekele sipitteli, että haluaisi ihan kamalasti olla lapanen, joten mikäpä minä olin sitä estelemään, lapanen siitä tuli. Ja sille toinen kaveriksi.



Nämä lapaset on tehty Joki-daltonien ohjeen mukaan, linkki Ohjeet-sivulla, mutta myös tässä:  http://vanuttunutvillasukka.blogspot.fi/2014/08/kanervaiset-joki-daltonit_18.html



En meinaa millään kyllästyä tähän ohjeeseen, enkä Joki-lankaan. Ainakin kaksi paria meinaan vielä tehdä, erivärisiä...
Näissä lapasissa lankana Novita Joki/230 & Puro/882. Hieno väri tässä Purossa (RETRO). Harmi, että minulla oli sitä vain yksi kerä jemmassa ja se kului liki kaikki tähän, vain näin pieni nössykkä jäi jäljelle. Langankulutus yhteensä 60 g.


Neuloin tämä parin bambuisilla vitosen puikoilla, mikä oli huomattavasti miellyttävämpää kuin metallisilla ja hiljaisempaa myös.





sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Uusia alpaca- ja sukkalankoja hypisteltävinä

Tekisi ihan valtavasti mieli laittaa näistä langoista uusia sukkia ja lapasia puikoille, mutta pakko pidätellä itseään vielä hetki, koska niin monta muuta työtä on pahasti kesken. Mutta ajatuksissani väkerrän näistä jo vaikka sun mitä:) Se on ihan parhautta, kun saa suunnitella ja aloittaa uuden työn!


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Keskeneräisyyksien äärellä

Syksy on lempivuodenaikani, metsä kutsuu ja huutelee ja ilmat ovat olleet mitä ihanimmat! Eli ei ole aikaa neuloa tai virkata kuin pieni tovi iltaisin ennen nukahtamista. Eli mikään ei etene ei valmistu...

Puikoilla ovat sormikkaat, unisukat, kaulaliina hupulla ja villatakki. Koukulla puolestaan virkatut palat. Villatakki ja virkatut palat ovat pitkässä kuusessa, sen ymmärrän, mutta kun eivät nuo kolme muutakaan nyt edisty:/

Lähden siis funtsimaan tätä tilannetta keittiön sotkujen siivoiluihin ja leirikoululaisen kamppeiden pakkailuihin ja toivottavasti myös pihalle tai metsään, jos iltaa ja valoa riittää.
Onhan sitä aikaa neuloskella sitten myöhemmin, kun räntää rätkii vaakatasossa ja on pimeääkin pimeämpää.



lauantai 6. syyskuuta 2014

Kierros puutarhassa

Tervetuloa kävelylle puutarhaani. Tänään katseeni ja ajatukseni vaelsivat näihin.

Huvitus tuotti pihan makoisimmat omenat ja hyvän sadon, vaikka puu on vielä melko pieni. Viereinen valtavankokoiseksi kasvanut Neidonruusu varjostaa sitä, mutta en raaski sitä hävittää, kun se on niin valtavan kaunis.

Kurtturuusut leviävät ihan hulluna. Tekisi mieli hävittää mokomat puskat kokonaan... mutta mietin vielä talven yli. Voisikohan näitä ruusunmarjoja jotenkin hyödyntää? Vinkkejä otetaan vastaan...

Rautatieomenapuu on pieniä kirpeitä omenia täynnä. Olen joskus tehnyt näistä omenahilloa. Kenties tänä vuonna myös..

Sievikki kukkii vielä kauniisti

Hän innostui vasta nyt, loppukesästä kukkimaan. Edellisen kerran näin hänet kukkivan, kun ostin hänet alkukesästä. Uskomattoman kaunis on hän.

Tämä omenapuu tekee nyt ensimmäisen kerran omenoita. Omenat ovat hurjan pieniä ja ajattelinkin, että ovat varmana älyttömän kirpeitä. Mutta ovatkin ihan makoisia! Haluaisin muistaa, mikä on tämä lajike, jotta voisin suositella tätä muillekin.

Pirja on niin täynnä omenoita, että oksat roikkuvat. Tänään teen Poikasille ja Elmerille (toivottavasti) suussasulavan omenapiirakan, jonka tuoksu hurmaa kanelin kera.

Pirjan runko on niin vaurioitunut, etten osaa päättää, hävitänkö koko puun vai annanko kasvaa, niin kauan kuin puu itse haluaa. Ehkä jälkimmäinen vaihtoehto..

Tämä omenapuu  tekee myös tänä vuonna ensimmäiset omenansa, muutaman hurjankokoisen ompun. Maku ei valitettavasti ole kovin kummoinen, vaikka kokoa on vaikka muille jakaa. Nimeä en tietystikään muista.

Tyrnit tekevät kohtalaisesti marjoja. Linnut ovat niitä nähtävästi jo käyneet maistelemassa, koska maassa on paljon varisseita marjoja. Pitää ottaa poimuri käteen (appiukon vinkkivitonen viime syksyltä) ja lähteä keräämään vitamiinitabletit talteen pakkaseen. 

Marja-aronia tekee taas valtavasti marjoja. En vain yhtään osaa käyttää näitä. Mutta tiedän erään pikkuisen Mummelin, joka näistä kovasti tykkää <3

Ritarikannuksen pienet poikaset kukkivat nyt loppukesästä.

Talvehtineet pelargoniat kukkivat kuin viimeistä päivää parvekkeella.


Siemenistä kasvatetut pelargoniat ovat myös vasta nyt täydessä kukassa.

torstai 4. syyskuuta 2014

Joka ilta, kun lamppu sammuu

Pujahtavat pehmoiset unisukat jalkaan ja Nukku-Matti tulee ja nappasee höyhensaarille, että heilahtaa.

Unisukkasarjan toiset sukat Drops Merino Extra Fine -langasta, 19/vaalea harmaansininen
Bambuiset puikot 3 1/2
Langankulutus 90 g
48 silmukkaa

Nämä ovat samalla minun jalkaani sopivammaksi muokattu versio Kirsikanpunaisista palmikkosukista, jotka tein aiemmin tänä vuonna. Noissa sukissa ei ollut mitään muuta vikaa kuin se kaikista pahin: olivat liian leveät minulle. Kantapää pyörähti eräänkin kerran jalkapöydän päälle. Eli minulla ei ole noita sukkia enää...


Jos joku ihmettelee, mikä on tuo pyöreä metalli tuossa kantapään kohdalla, niin se on hajonnut ovistoppari. Meillä käy ovi niin tiuhaan (->poikaset ja poikasten kaverit), että kaikki oveen liittyvät osat ovat lyhytikäisiä;D