tiistai 24. maaliskuuta 2015

Toiset keijukaislapaset puikoilla

Kirjoitin ohjeen keijukaislapasiin, mutta haluan testata sen oikeellisuuden ennen jakoa. Siksipä aloitin uden lapasparin ja tällä kertaa eri langasta. Toivottavasti valmistuu pian..

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Rakastunut keijukainen lapaset (Fairy in love mittens)

Rakastunut keijukainen piirtelee sydämiä. Nämä lapaset sopivat heille, jotka pitävät keijukaisista, aivan tolkuttomasta määrästä sydämiä ja vadelmanpunaisesta väristä.
Aloitin näiden lapasten suunnittelun ja neulomisen jo tammikuussa. Matkan varrella muuttui alkuperäinen lanka toiseksi ja kuviokin löysi lopullisen muotonsa vasta toisessa versiossa (ensimmäisen version toinen lapanen pitää jossain vaiheessa neuloa valmiiksi, koska yksi lapanen tuppaa olemaan liian vähän).

Malli: Oma, ladattavissa Ohjeet-sivulta
Lanka: Novita Wool 534 vadelma & 443 harmaa
Puikot: metalliset 2 1/2
Langankulutus: 73 g

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Lissabon, osa 4/4

Toiseksi viimeisenä päivänä käppäilimme ja junailimme ja metroilimme aika hienolle seudulle.
Siellä oli jos minkälaista rakennusta ja oli muuten lämmin.
 Kirsikkapuukin kukki kauniisti.
Rannassa oli erikoisennäköinen rakennus, olikohan tehty johonkin maailmannäyttelyyn. Me mietittiin vain, kuinkahan katto kestäisi metrin kerroksen lunta..
Meren päällä kulki hissejä, mutta tuo näytti liian jännittävältä meille.
Sillä mehän menimme Oceanarioon, katsomaan fisuja ja muita mereneläviä. Vähän niinkuin lapsikohde ilman mukanaolevia lapsia.
 Hi, hai.
 Leikkivät elukat.
Viimeisenä päivänä piti huone luovuttaa jo puoliltapäivin ja jossain piti päivä notkua ennen iltalentoa. Siispä museoon. Museo Nacional de Arte Antiga. Siellä riitti nähtävää, vain muutama kuva kuitenkin. Tätä suurta ruukkua katsellessa tuli mieleen, kuinka kauan tämä mahtaisi pysyä yhtenä kappaleena meillä...
 Ja maistuisiko kahvi ja pulla tästä setistä?
Oliko hän hyvä ihminen eläessään, näyttää siltä.
 
Pömppömahainen enkeli.

Museossa pyöriskelyn jälkeen oli kiva viettää useampi tunti museon viihtyisällä sisäpihalla kahvia yms. nautiskellen. Siellä oli isoja vanhoja puita ja rauhallinen tunnelma. Mukava lopetus rentouttavalle lomalle vailla mitään kiirettä. Ja ilmakin oli mitä parhain.



torstai 19. maaliskuuta 2015

Lissabon, osa 3/4

Teimme yhden päivän piipahduksen Cascaisiin ja Estoriliin. Ilma alkoi olla meikäläisten mittapuun mukaan jo täysin kesäinen.
Cascaisin kapoiset kadut "lainehtivat".
Rantsulla oli jo siellä ja täällä auringonpalvojia ja punakkanaamaisia turisteja käveli rantakadulla vastaan.
Kukkaloistoa
Hiekkaa oli selkeästi siirrelty ja tasoiteltu rantsulla.
Surffareita ei vaan näkynyt, mutta näin, kun joku uskalias (turisti) jo ui.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Lissabon, osa 2/4

Lissabonilaisen hotellin huoneet oli nimetty näyttelijöiden mukaan, me koisattiin huoneessa Harrison Ford. Olisin ehkä ennemmin halunnut nukkua Al Pacinossa, mutta aina ei voi voittaa. Mitään jänniä unia ei Harrison Ford onnistunut ujuttamaan öihini.. enkä erityisemmin kaivannutkaan unia skorpioneista ja käärmeistä.
Ostimme kilon mansikoita, jotka näyttivät erityisen houkuttelevan isoilta ja maksoivat 3 euroa ja 20 centtiä. Pettymys oli melkoinen, kun eivät maistuneetkaan yhtä makeilta kuin suomalaiset. Syötiin niitä kuitenkin melkoisesti junamatkalla Sintraan, joka sekin maksoi vain jotain 4-5 euroa.
Sintrassa hyppäsimme bussiin, joka kuljetti meidät vuorille, jossa sijaitsi Palacio de Pena, siis Penan palatsi. Tie luikerteli kapeana ylös vuorille, kävellen olisi saanut puuskuttaa melko pitkään ja hartaasti. Kamera hakee jostain syystä aina kaikki kukat, jotka kohtaa..
Penan palatsia ympäröi aivan sanoinkuvaamattoman upea metsä, jossa olisi varmasti hienoa vaeltaa.
Palacio de Pena oli kaikkea muuta kuin hailakan värinen vanha linna.
Ennen linnankierrosta kävimme viihtyisässä linnan kahvilassa hörpsäämässä kahvit ja jotain makeaa siinä sivussa. Eikä maksanut taasenkaan kuin muutaman hullun euron.
Sitten lähdimme kiertämään palatsia.
 Entisvanhaan koristeltiin talot vähän erityyliin kuin nykyisin.
Kuninkaallisen perheen ruokasali, jossa perheateriat nautittiin. Osasikohan nuoriso istua näissä tuoleissa keikkumatta?
Tätä katsellessani hoksasin, että meidänhän kylpyhuoneesta puuttuu jotain aivan oleellista, nimittäin divaani.
 Sisäpihalla
Sisällä ei saanut käyttää salamaa, joten kuvat ovat hämäriä. Voin kyllä vakuuttaa, että kaikki huoneet oli sisustettu todella ylellisesti ja käsityöläisten jälki oli näkyvissä.
Siitä ei vaan pääse mihinkään, että ihastuin eniten keittiöön. Ollapa tällainen suuri keittiö!
Tämä on vaan niin hieno!
Penan palatsin jälkeen päätimme kävellä aivan vieressä olevalle toiselle linnalle. Matkalla ihastelimme upeaa luontoa.
 Portti linnaan, Castelo dos Mouros.
 Ja sitten alkoi kiipeäminen linnan korkeimmalle tornille.
 Voin vakuuttaa, että tässä saivat jalat kiivetä ja raahata persausta mukanaan.
 Mutta tietysti jaksoimme kiivetä ylös asti ja näkymät olivat aivan huikeat!
Merimaisemat ja kaikki.
 Paluumatkalla ihastelin kaunista ruusua.
Joku on rakentanut tännekin nämä kivitiet, joita pitkin turistit nyt tallustaa. Mutta täytyy ihmetellä, miksi puissa ei ole lehtiä, suomalaiset puut olisivat aivan täysillä kesässä vastaavissa lämpötiloissa.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Lissabon, osa 1/4

Laittelen tänne kuvia Lissabonissa, jossa siis vietimme viikon yhdessä Elmerin kanssa 2.-8.3.
Ensimmäinen päivä oli harmaa ja kolea, villatunika oli kova sana kevättakin alla. Paikalliset kulkivat vielä toppa- ja villakangastakeissa ja saappaat jaloissa :)
Meillä oli hotelli ihan pelipaikoilla, kaikki oli kävely- tai metromatkan päässä. Käytimme ahkerasti molempia kulkuvälineitä..
Ranta-aukion komeita patsaita. Aukiota reunustavissa keltaisissa hieman rappeutuneissa rakennuksissa pitää majaansa parlamentti.

Tässä olemme kävelemässä Castelo de Sao Jorge -linnoitukseen, joka sijaitsee ylhäällä kukkulalla. Silmiini osui virkatulla tilkkupeitolla koristeltu puu. Muuten en löytänyt koko kylästä yhtään lankakauppaa (googlettamaan en ryhtynyt). Tässä on siis selvästi markkinarakoa ja ilmastokin olisi Lissabonissa enemmän kuin kohdillaan, minulle :)
Portti sinne Jörgiksen palatsiin. Emme karauttaneet sisään hevosilla, vaan raahustimme sisään kipuamisen jäljiltä hieman hengästyneinä.
Aukiolla oli joku ritaripatsas, otin kuvan lähinnä siksi, että voin esitellä Poikasille. Ja onhan tässä tyyliä.
 Lissabonin kattoja ylhäältä Jörgiksen palatsista kuvattuna.
Näissä paikoissa sitä aina miettii, keitä muita tästä on kulkenut ja mitä asioita ovat mielessään pohtineet. Varmaan ihan törkeitä juonia.
Tämä tykki näyttää niin levolliselta nyt, että vaikka pelargonioita voisi laittaa sinne kasvamaan, aikoinaan kuitenkin kylvänyt tuhoa ympärilleen.
Kaunista linnan ulkopihaa. Kuvittelin olevani linnanneito ja Elmeri oli minun tallipoikani, joka kulki perässäni :)
 Portti linnan sisälle.
 Kissikin löytyi sammuttamassa janoaan.
Minä, siis se linnanneito, jos ette hoksaa ;)
Tässä ollaan jo linnan sisällä ja muurit ovat niin korkeat, ettei hyppykepilläkään yli pääse.
Ihmettelin, että mitä ne kaikki turistit parveilee ja menin minäkin mukaan parveilemaan ja kuvaamaan komeaa riikinkukkoa, joka keimaili pulun kanssa.
Elmeriä harmitti, kun ei ylettynyt ottamaan..
Vanhan kaupungin kapea katu ja vääräsäärinen mummeli. Vähemmästäkin ne sääret vääntyy, kun koittaa mahtua kulkemaan..
Tämä oli rannassa oleva portti tuntemattomaan tai joku vastaava.. Täällä aina kuherteli nuorisoa pusuttelemassa.
Hotellimme lähistöllä oleva puisto, jossa vietimme pitkän tovin nautiskellen keväisestä (meidän mittapuun mukaan kesäisestä) lämmöstä.