Siirry pääsisältöön

Tee-se-itse -soffa

Elmeri oli pitkään puhunut siitä, miten hyvät soffat voivat olla niin kalliita, kun se ei olisi homma ei mikään laittaa sohva kasaan. Se olisi vain sellaista helppoa kuin heinänteko -tyyppistä askartelua. Sohvanrakenteluasia nousi kuluvan vuoden kesällä uudestaan esiin, kun kymmenen vuotta sitten Kodin Ykkösestä melko halavalla ostettu sohva oli todellakin tullut tiensä päähän, siitä alkoi näkyä, että se oli perheen ykköspaikka. Siihen kuuluvat nojatuolit oli roudattu kaatopaikalle jo pari vuotta takaperin.
Kesäloman alkaessa Elmeri kysyi, että miten on, aletaanko tehdä sohva itse ja kun ei saanut riittävän selkeää vastausta, niin vastasi itse itselleen ja käveli kauppaan ostamaan puutavaraa. Pian autotallista alkoi kuulua paukuttelua. Toki sitä ennen oli keskusteltu uuden sohvan mitoista ja muistilappuseen oli jotain piirusteltu. Ja Elmeri oli kertonut, miten homma tapahtuu.
Entinen sohva laitettiin FB-ryhmän annetaan-osastolle ja se löysi samantien uuden kodin lapsiperheestä. Ja vaikka entinen sohva ei todellakaan mikään kallis laatusohva ollut, oli se nähnyt paljon meidän perheen elämää: Siinä oli naurettu vedet silmissä, siihen oli tehty voltteja, kävelty käsi- ja selkänojilla. Siinä oli pyyhitty kyyneleitä ja katsottu ulos, olisiko ulkona kavereita. Siinä oli otettu makoisia nokosia, oli kinasteltu ja mökötetty. Jos sohva osaisi puhua, niin sillä olisi paljon tarinoita, se oli seurannut Poikasten touhuja vauvasta asti ja meidän kasvun vanhemmiksi.
Idean iskä on siis Elmeri, ilman hänen visiotaan meillä ei olisi omatekemää sohvaa. Meillä olisi joku kaupasta ostettu sohva. Elmeri paukutteli rungon kasaan ja tilasi vaahtomuovit sun muut härpäkkeet Tampereen vaahtomuovista ja pehmusteli sohvan verhoilukuntoon. Kankaan hankimme samasta paikasta kuin vaahtomuovit. Olemme todella tyytyväisiä kyseisen liikkeen palveluun. Saimme mm. näytepaloja nopeasti postilaatikkoon ja kaikki tilaukset sujuivat hyvin ja tarvikkeet matkasivat nopeasti perille. Elmerin osuus sohvasta sujui siis nopeasti, me kävimme vain välillä autotallissa tsekkaamassa, miten homma edistyy. Rungon verhoilun hoidimme osin yhdessä, osin Elmeri yksistään. Hyvä, ettei yhdessä toteutettavia työvaiheita ollut tämän enempää, sillä tiesimme molemmat liiankin hyvin, kuinka homma pitää tehdä :D
Sitten kuluikin melko pitkä aika ennen kuin minä sain kaivettua Singerin esiin ja olin valmis polkaisemaan sohvatyynyt valmiiksi. Ompelu on todellakin tuttua puuhaa ja olen tehnyt sitä paljon lapsuudessa ja nuoruudessa: Lapsena huruttelin ommella barbeille vaatteita äidin vihreällä ompelukoneella. Sittemmin ompelin vaatteita myös itselleni ja kun muutin kotoa pois, meni muutama vuosi ja hankin omaan koneen, jolla ompelu jatkui. Mutta ennen sohvaa oli ompelukone saanut maata varastossa yli vuosikymmenen, eikä sillä oltu ajeltu tikin tikkiä. Ja sen 1. oman ompelukoneen tilalle oli ehditty hommata toinenkin kone, joka myös oli odottanut pari vuotta pääsyä tositoimiin. Joten vähän piti lueskella ohjekirjaa ennen ompelua, varsinkin, kun se 1. tuttu ompelukone ei enää toiminut ja tilalle oli tullut uusi Singer.
Ja sitten alkoivat kädet levitellä kangasta lattialle ja leikata. Ja jalka alkoi polkea pedaalia, surrur vaan kuului. Ja jokunen ärräpää, sillä kädet leikkasivat ja jalka polki nopeammin, mitä pää ehti mukaan. Pörrikin piti hätistellä eri huoneeseen, sillä hän oli apukätenä polkemassa pedaalia, räpläämässä virtajohtoa... ja joka paikassa.
Toinen poikasista kävi järjestelemässä neulat värien mukaan, eihän siitä ompelusta kai muuten olisi mitään tullutkaan. Eikös minulla olekin kaunis äidin minulle tekemä neulatyyny?
Sisätyynyihin käytin vanhoja ehjiä pussilakanoita. Jokaisella on varmasti kaapissa tällaisia vanhoja lakanoita, joissa ei nukuta enää makoisasti. Tyynyjen täytteenä on runsaasti vaahtomuovirouhetta, sohva todellakin imaisee istujan peffan sisäänsä, oikein hyvä soffaperunan kasvualusta.
Ja niin se sohva valmistui viimein eilen, vaikka välillä piti tilata lisää täytettä ja kangasta ja minä ompelin tyynyjä vähän kerrallaan, useana päivän. Hyvä me! Elmerillä on silmää ja taitoa ja minäkään en onnistunut pilaamaan lopputulosta. Sohva on massiivinen, istumaleveys reilut 190 cm + päädyt. Istumasyvyys on otollinen löhöilyyn tai pitkille koiville. Miesväki tykkää ja Pörrikin käy sohvalla rökälehtimässä. Minä istun mieluummin nojatuolissa, sillä siinä on parempi neuloa.
Joitakin ehkä kiinnostaa, tuliko sohvanrakentelu sitten halvemmaksi kuin jos olisimme kävelleet kauppaan ja nostaneet sieltä sohvan peräkärryyn. Sohvia on monenlaisia ja -hintaisia. Tämän sohvan materiaalit ovat parempia kuin edellisen sohvan, tarkoitan nyt ensinnäkin puutavaraa, joka tulee kestämään meidänkin käytön hyvin. Ja jos meistä alkaa tuntua siltä, että tyynyt ovat liian vajaita, voimme täyttää niitä lisää. Ja kun kangas sanoo joku päivä sopimuksen irti, voimme hommata kangasta ja minä polkaisen tyynyille uudet päälliset ja verhoilemme sohvan uudestaan. En usko, että tämä on mikään kertakäyttösohva. Tämän sohvan hinta sopii hyvin meidän kukkarolle. Omalle työlle emme tässä tapauksessa laita hintaa.
En saanut otettua oikein kuvaa, jossa sohva olisi edukseen. Sohva huutelee vielä kahta pienempää tyynyä päänalusiksi. Ja sitten nokosille, vai mitä?

Kommentit

  1. No on siinä ollut projektia kerrakseen. :) Harva voi sanoa, että on muuten itse tehty sohva kotona. Kivaa, että onnistui ja olette tyytyväisiä. Varmasti maittavat nokoset tuossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan mielenkiintoinen, vaikkakin melko pitkä, prosessi. Ei tee ihan heti mieli tehdä toista, mutta muunlainen ompelukipinä taisi pitkästä aikaa syttyä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tervetulleita!

Viikon luetuimmat

Lapaset kahdella värillä ja intialaisella peukalolla

Olettehan kuulleet sanonnan: "Sopii kuin hanska käteen"? Se on oikeastaan syntynyt näistä lapasista.. Tein jo aikaisemmin tänä vuonna yhden version näistä lapasista (helpot kirjoneulelapaset intialaisella peukalolla) ja niistä jäi sen verran hampaankoloon kaihertamaan, että päätin tehdä vielä toisen parin, siistimmän (vaan jotenkin näistä kuitenkin tuli vähän erilaiset)... ja ottaa samalla myös kuvia, jos joku muukin haluaa kokeilla intialaisen peukun neulomista. Itse opiskelin tämän peukalon Novitan 2014 lapaslehdestä.
Lanka: Nalle Luontopolku Joki/811 ja Nalle tummanruskea/673
Langankulutus: 63 g
Puikot: Nro 3
--------
Ohjeentynkää lapasiin:
Luo 48 silmukkaa
Neulo 1 krs oikein ruskealla. Jaa silmukat neljälle puikolle, 12 s jokaiselle.
Neulo yksi silmukka oikein vuorotellen molemmilla väreillä.
- Vasen lapanen: aloita jokainen puikko ruskealla.
- Oikea lapanen: aloita jokainen puikko sinisellä.
Muista pitää langat koko ajan samassa järjestyksessä. Minulla sinisävyinen l…

Pörrin pitsineuleiset sukat ja lapaset

Jatkoa aikaisemmin neulomaani vauvan settiin: pitsiset sukat ja lapaset. Vauvan setissä oli ohje myös sukille, mutta ne olivat mallia perus ja minä halusin sekä sukkiin, että lapasiin samantapaista kuviota kuin tunikaankin, joten tein töppöset ja tumput omasta päästä käyttäen muuten samaa pitsineulosta, mutta nurjien silmukoiden määrä pitsikuvion välillä kolmen silmukan sijasta kaksi.
Sukan koko arviolta 6 kk. Varren pituus 8 cm, jalkaterän pituus 11 cm.
Pikaohje sukkiin:
Luo 40 silmukkaa.
Neulo 1 krs oikein.
Neulo mallineuletta, kunnes varren pituus on n. 8 cm. Eli mallineule 8 kertaa + yhdeksännen kerran kolme ensimmäistä kerrosta (ei reikäkerrosta enää).
Neulo kantalappu 20 silmukalla, sileää 16 krs (kantalapun korkeus vajaa 4 cm).
Käännä kantalappu jaolla 6 - 8 - 6.
Nosta kantalapun reunoista 9 + 9 silmukkaa.
Jatka jalkapöydän 20 silmukalla mallineuletta, muilla puikoilla sileää. Neulo 1. puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 4. puikon alussa ylivetokavennus joka 2. krs kunnes näillä …

Postin tuomia

Postipoika heittää lootaan joskus muutakin kuin pinon laskuja ja viime aikoina on Muutakin-osaston tuomiset suuntautuneet myös minulle. Ja kun ne suuntautuvat minulle, on sisältö 99,9 % varmuudella jotenkin neulontaan liittyvää: lankoja, neulelehtiä ja -kirjoja, sekä joskus harvoin vallan valmiita käsitöitä. Tällä viikolla minua on hemmoteltu (valtaosin itseaiheutetusti). Aloitetaan harvinaisemmasta herkusta eli käsintehdyistä villasukista. Olen itsekin jonkinsorttinen villasukkien neulomakone, mutta joskus harvoin, kun saan jonkun toisen minulle tekemät sukat, on se hieno ja arvokas hetki! Kaikki käsintehty menee arvoasteikollani heittämällä kaupastaostettujen tavaroiden edelle. Osallistuin toisen kerran Knitting Socks in Finland -Facebook ryhmän International Sock swap 4:een. Sukkia sai neuloa elo- ja syyskuun, jonka jälkeen ne oli oltava postissa. Henkilö, jolle sukat lähetetään ei ole sama kuin henkilö, jolta sukat saadaan.  Neuloin ja lähetin omat sukkani elokuussa USA:an. Ja ny…

Surrur, surisi ompelukone

Ja kaipailisi äänestä päätellen kipeästi lorauksen öljyä uumeniinsa. Pörrin päiväunet lähenivät kovaa kyytiä, joten tuumasimme, että mitäpäs, jos Emo leikkaisi muutaman kankaan ja Pörri leikkisi sillä välin kaapin uumenista löytyneellä nipsukkapelillä. Nipsukoita on aikaisemmin näprännyt paikoilleen naapurin poika, mutta hän on kasvanut jo niin suureksi, että mieluummin näpeltää puhelintaan kuin muovisia monivärisiä nappuloita. Pörri pääsi hyvin nopeasti jyvälle siitä, miten nipsukka tökätään reikään...
 ... ja minä ehdin sillä välin saksia muutaman vanhan paitani kohti uutta elämäänsä. Käytin kaavana Pyjamakriisin hyväksitodettua menetelmää sekä kaavan, että saumojen suhteen. Tavoitteena oli saada sekä leikkelyt, että ompelukset suoritettua mahdollisimman vähällä vaivalla ja nopsaan. Vanha känkkä kässänopeni tuskin lukee blogiani, mutta terkut vaan sinne, että ei-se-ole-niin-viimosen-päälle. Ja kässäily voi olla myös hauskaa!

Yksi ohut flanellipaita, vähän paksumpi flanellipyjaman y…

Toukkapussi

Meidän perheemme kasvaa lokakuussa yhdellä muksulla, joten päätin neuloa iltatähtöselle lämpimän toukkapussin, jossa tulokkaan on mukava tuhista niin sängyssään kuin räntäsateessakin (kun minä pusken vaunuja loskassa ja kiroan Suomen talven syvimpään koloseen...)
Kuvassa pussukka on puettuna (tällä hetkellä) pienimmän poikasen unikaverin, Hedwigin, päälle. Toivottavasti meidän jälkikasvumme muistuttaa kuitenkin enemmän ihmistä kuin pöllöä.
En ommellut toukkapussin helmaa umpeen, vaan virkkasin siihen ketjusilmukkakujan nauhalle. Ajattelin, että toukkapussin päällepukeminen on helpompaa, mikäli helmakin on avoin. Ja pitäähän sitä jostain päästä vähän kutittelemaan pieniä helmivarpaita.
Langaksi valitsin pehmoisen 100 % villalangan, joka ei kutita. Lanka on myös konepestävää. Ja koska emme vielä tiedä, onko tulokas tyttö vai poika, valitsin värit, jotka käyvät molemmille. Isoveljet odottavat kylläkin tulevaksi poikaa.
Lanka: Drops Merino Extra Fine, vaaleanharmaa 05 & vaaleankelta…

Iso ja pieni ruusutarha

Älkää ihmiset menkö Adlibrikseen "vain katselemaan" lankoja tai kirjoja, se on kukkarolle vaarallista! Ainakin kaikille neuloosista kärsiville. Jotain minäkin siellä kertaalleen vain katselin ja kohta oli ostoskorissa kaikenlaista lankaa kokeiltavaksi, kuin myös Adlibris Socki -lankaa. Langasta on aivan ihania väriä ja kun hintakin on vain 2,90 € / 100 g, niin ei ole mikään ihme, että tällä hetkellä kaikki värit (yhtä lukuunottamatta) ovat kaupassa loppu. Erittäin ymmärrettävää, koska Adlibris Socki -lankaa voi neuloa kuten veikkaa ja tuntuu samalta, mutta on järkyttävän paljon halvempaa ja tasalaatuisempaa. Minä tein itselleni ja pian yksivuotiaalle polvarit. Nukkumatti jo huuteli Pörriä mukaansa, joten nopeasti räpsäistiin kuvat sukista, että Äitee saa blokkailla sillä välin, kun pienimmäinen latautuu pinnasängyssään.
Tein ensin sukat itselleni. Minulla oli kaksi kerää lankaa, joten neuloin molemmat sukat omilta keriltään ja ajatus oli tehdä samanlaiset. Toinen kerä ei …

Kaulaliina Elmerille

Tajusin viikko sitten, että Isäinpäivään on vain viikko aikaa ja Elmerille aikomani kaulaliina oli vain 25 cm pitkä. Luulin, että minulla olisi ollut vielä kaksi viikkoa aikaa kilkutella kaulaliina valmiiksi. Tuon tiedon jälkeen seurasi laskutoimitus siitä, kuinka pitkä pätkä pitää illassa kutoa, että kaulaliina valmistuu... En pidä sanasta "pitää" tämän harrastuksen yhteydessä, tätähän tulisi tehdä omaksi ilokseen, aina, kun on aikaa. Mutta tässä tapauksessa kaulaliinalle ei annettu muuta mahdollisuutta kuin valmistua ja tämä tapahtui hetki sitten, kun päättelin viimeisenkin langanpätkän.
Onneksi omalle rakkaalle Isukilleni valmistui pipo aikoinaan ilman hoppua<3


Patenttineuleisen kaulaliinan neulominen heti patenttineuleisen ponchon jälkeen ei tuntunut kovin riemastuttavalta..! Mutta onneksi patenttineule oli kaulaliinassa joutuisampi ja helpompi tehdä, koska puikot ohuemmat, lanka paksumpaa ja ei tarvinnut huolehtia kuin yhdestä langasta puikolle. Eli siinä mielessä k…

Niittykukkia (Meadow Flowers)

Maaliskuussa, kun aurinko alkoi killittää taivaalla kirkkaammin, aloin minäkin heräillä ja päähän alkoi pyrkiä kuvaa kukkasista ja kaikesta muustakin kesäisen värikkäästä ja kevyestä. Piirtelin siinä tunnin jos toisenkin... tai rutkasti enemmän... excelillä kuvia ruutuun. Ja idea yksistä sukista rönsyili neljäksi sukaksi tai en osaa vielä sanoa, oliko siinäkään vielä kaikki. Meadow flowers eli niittykukkia on värikkäin noista tuusatuista rönsyistäni.
Puolisääreen ulottuvat sukat on neulottu Novitan Nallesta.
Ja niitä kukkavärejä on valkattu kaiken maailman vaihtoehdoista huolella ja paljon. Kukkiin upposi pienet pätkät Nallea, Nalle Taikaa ja Nalle Gardenin liukuvärjätyt osat.
Sukan reunukseen tein tällä kertaa pitsireunuksen ja alle tietysti nauhakujan nauhalle.
Hyvin istuvat ainakin omaan jalkaani.
Varren pituus on 20 cm ja leveys ylhäällä 12,5-13 cm ja nilkan kohdalla 11 cm. Teräosa on 23,5 cm pitkä ja 10 cm leveä.
Mutta, mutta... kun aikusen sukat olivat valmiit, niin nepäs alkoi…

Turkoosit Andes-lapaset lumihiutaleilla

Aatonaaton (uskomaton määrä vokaaleja samassa sanassa!) pakkaset eivät peljästyttäneet minua, vaan astuin siniseen hämärään oikeilla talvikamppeilla varustautuneena: Ensin urheilukerrasto ja korkeakauluksinen fleece, jalkoihin tietysti pelkät villasukat. Sitten Budapestista uutenavuotena 2012 ostettu valkoinen toppapuku, joiden housuosa on jotenkin kutistunut, koska vetoketju ei mene kiinni. Sitten jalkoihin vielä reilunkokoiset lämpimät kengät. Käsiini löysin paksut Kärkkäisen muutaman euron lapaset ja päätäni pääsi koristamaan aikaisemmin virkkaamani Hile-pipo (se jossa on 2 virkattua kerrosta päällekkäin). Ja sitten ei muutakuin kädenheilautus kotiin jäävälle miesväelle ja baanalle..

Ehdin kävellä vain 200 m, kun aloin miettiä pyörtämistä takaisin kotiin. En ollut vielä tuon matkan rasittama, vaikka se alkaakin ylämäellä, mutta se Hile-pipo kiristi niin päätäni, ettei tosikaan! Jatkoin matkaani pelkästään laiskuuttani, en vaan viitsinyt palata takaisin vaihtamaan pipoa. Siinä käve…

Arvontaa kylmän kevään/kesän lohdutukseksi!

Ottaako pattiin kylmä kevät/kesä? No, niin minuakin tällä hetkellä, erittäin paljon! Ulkona tuulee niin, että tukka lähtee päästä, eikä sinne haluta mennä yskäisenä köhimään, varsinkin, kun talvivaatteet on pesty jo ennen aikojaan (!) talviteloille. Mikään ei kasva, paitsi tietysti rikkaruohot ja nurmikko vähän koittaa vihertää. Missä se kesä luurailee?
Otetaanpa pienet arpajaiset, jospa se sitten ei enää niin paljon kenkuttaisi, kun kukkaset ja keijukaiset lentelee!
Arvonnassa voi voittaa:

Meadow flowers -sukkaohjeen taiFlying on the air -sukkaohjeen taiMeadow fairies -sukkaohjeen taiKuvassa näkyvät sukat, jotka ovat siis protoversiot varsinaisiin Meadow fairies -sukkiin. Arvon yhden ohjeen ja nro4-sukat kaikkien täällä blogissa ja Vanuttunut Villasukka Facebook -sivulla osallistuneiden kesken.  Kommentoi siis joko 1 tai 2 tai 3, jos osallistut sukkaohjeen arvontaan. Ja 4, jos haluat osallistua myös sukka-arvontaan.  Arvonta suoritetaan 6.6. klo 18 ja voittajan nimi ilmoitetaan tässä…