Guardians

Näillä kavereilla on varmaan ollut viime aikoina kiireitä? Ovatkohan he huomanneet ollenkaan, että oma pikkuinen pallomme tarvitsisi heitä kenties enemmän kuin muualla galaksissa luurailevat pahikset? Tuhoamme omaa palloamme sellaista vauhtia, että hirvittää. Lisäksi siellä ja täällä vaanii julmia ihmisiä julmine aikeineen. Ja muitakin tapahtumia ja murheita riittää. Mutta ehkä nämä tyypit ovat erikoistuneet vain tietynlaisiin pahiksiin. Ja muuten pitää itse kenenkin pyytää apua omilta suojelusenkeleiltään. Onneksi sellainen sattui paikalle viime viikolla, kun poikani ajoi pyörällä kouluun ja heitti voltin pyörätielle ilmestyneen auton konepellille. Ehkä suojelija pehmensi tömpsyä ja tuosta selvittiin säikähdyksellä ja yhdellä naarmulla.
Osallistuin jälleen Knitting socks in Finland -FB-ryhmässä pyöräytettyyn International sock swap -tapahtumaan. Siellä kyseltiin yhden yllytyshullun perään ja minä viittasin niin, että käsi oli irrota paikoiltaan. Ja otin haasteen vastaan: Neuloa Guardians of the galaxy -elokuvien fanille teemaan liittyvät sukat.
En juuri koskaan katso sentyyppisiä elokuvia, mutta nyt olisin katsonut, mikäli Netflixistä olisi löytynyt, mutta ei... eli elokuvan teemat ja tunnelmat piti arpoa Googlen kuvahaun kautta, toivottavasti ei mennyt pahasti pöpelikköön.
Piirtelin sukat ja sen jälkeen velloin epävarmuuden suossa miettien, pitäisikö sittenkin ottaa jostain valmiit kuvat ja mennä niiden mukaan. Mutta koska tykkään tehdä asiat omalla tavallani, niin sukkien kaukaisesta saajasta tuli viaton uhrini.
Aloitin tekstisukasta ja tarkoitus oli tehdä toinen sukka sinisävyisenä ja sitoa molemmat sukat toisiinsa samanvärisen terän avulla. Sukkien väriä arvottiin ja pohdittiin ihan porukalla ja etänä serkunkin avulla. Sininen ei kuitenkaan toiminut käytännössä, omat lapsetkin totesivat, että oudolta näyttää. Käänsin sitten hätäpäissäni toiseen sukkaan värit toisin päin. Jos olisin alunperin lähtenyt tekemään käänteisillä väreillä, niin terätkin olisivat siten, mutta...
Sukkien saajan jalan mitat olivat astetta isommat kuin omani, joten se tuotti oman vaikeutensa tällaiselle noviisille kuin minä. Toivottavasti sukat ovat sopineet saajan jalkaan, mutta eivät myöskään hölsky jaloissa, koitin tehdä joustavampaa kuin normaalisti.
Malli: oma
Lanka: Gjestal Maija 255, 281, 280
Puikot: KnitPro 3
Langankulutus: 124 g
Ja pssstttt: Pientä suojelusta tälle pallolle ja sen asukkaille...

Räsärit lapsen "valitsemista" väreistä

Sattuipa joskus keväällä tai alkukesästä sellainen tapaus, että istuin tässä koneellani ja puolitoistavuotias touhusi lankakasani parissa ja nosti sieltä pöydälle kaksi kerää sanoen joko "äitin" tai "lanka" tai "tässä", en muista tarkalleen. Mutta pöydän reunalle ilmestyi kuitenkin kaksi kerää ja tulkitsin sen niin, että niistä pitäisi jotain tehdä, siis vaikkapa räsärit. Ja varsinkin siksi, että nostetut kerät miellyttivät omaakin silmääni ja alkoi kiinnostaa, minkälaiset sukat langoista tulisi. Lankojen nostotapaus oli vähän samanlainen kuin Räsymattosukkabingossa, paitsi että siinä nostetaan kerät sokkona, mutta nämä kerät valitsi Pörri-tyttönen täydellisen värisilmänsä mukaan. Tai joku muu kuin minä toteaisi varmaan, että summanmutikassa :D Mutta niin tai näin, niin kauniisti värit liukuvat.
Mutta ärsyttävän karheita olivat nämä uudehkot kerät ja haisevat ei-kivalle. Kädet myöskin kuivuivat kovasti, koko ajan sai olla työntämässä rasvaa näppeihin. Pitää alkaa seurata, johtuuko tästä langasta vai onko vain sattuman sanelema juttu.
Miesväki toi joskus joenrannasta tällaisen ruukun, pitänee alkaa hieroa sitä, josko sieltä vaikka hypähtäisi joku tyyppi ja kyselisi kolmea toivomusta. Vai onko yhtä ruukkua kohden vain kolme toivomusta ja ne on nyt käytetty, kerran ruukku oli hylätty? Josko kuitenkin miettisi, mitä toivoo ja eikun kokeilemaan?
Sukista koitin tehdä samikset ja melkein tulikin. Ja sen lisäksi tuli jälleen kerran liian pienet, sama kutisteluongelma vaivaa edelleen kuin edellisessäkin parissa.
Vaan nyt ajattelin laitella ehketi lapasia puikoille. Ja odotan, koska pääsen esittelemään täällä yhdet kirjoneulesukat. Ja valmistan yksiä toisia kirjoneulesukkia.
Siinäpä tämä kesä syksyksi vaihtunee.

Malli: Oma perussukka
Lanka: Novita Raita 883 & 806
Puikot: KnitPro Zing 3 1/2
Langankulutus: 90 g

Ihan oikeat Räsärit

Huoneen nurkkaan on jotenkin salaperäisesti syntynyt aikamoinen lankakasa, aivan kuin joku pesä. Siellä asustaa varmaankin lankakeiju tai -velho, vaikka mitään näköhavaintoa ei olekaan. Ja tuo salaperäinen olio joskus kuiskuttelee, että otappas tämä kerä ja tuo ja vielä tämä! Ja mene ja puikottele niistä sukat!
Ai, että! Nyt osasi keiju valita värit niin nappiin, ettei paremmin enää voisikaan! Laittaisin nämä sukat aivan heti jalkaan, elleivät olisi minulle liian pienet!
On tapahtunut jotain käsittämättömän outoa, sillä perussukkareseptini tuottaa minulle nyt jatkuvasti liian pieniä sukkia, jalkaterän pituus on lyheyempi kuin ennen. Ja tämä muutos on todellakin sukissa, olen sen mitannut, oma jalkateräni ei (luojan kiitos) ole tästä pidentynyt. En keksi muuta syytä kuin sen, että olen alkanut tikutella tiheämpää. Se ei ole mikään huono asia sukassa, kestää paremmin. Mutta, mutta: Seuraavassa parissa pitää tuunata perussukkaresepti uusiksi.
Malli: Oma perussukka
Lanka: Novita Polkka 835, Raita 863, Unicolor 522
Puikot: KnitPro Zing 3 1/2
Langankulutus: 97 g
Täsmäsin raitalangan molempiin sukkiin. Polkan laitoin alkamaan samalla värillä ja ajattelin hetken, että josko olisi sekin mennyt nappiin, mutta sehän lähtikin parin raidan jälkeen elämään omaa elämäänsä, ihan kivasti tosin :)

Missing you

Aloitin näiden sukkien suunnittelun kesäkuussa. Minulla oli tuolloin ollut pitkään päässä nimi ja mitä sukkiin tulisi. Mutta kun aloin suunnitella sukkia, tapahtui jotain kummallista: Sukkiin alkoi piirtyä aivan erilainen kuva kuin mitä alkujaan ajattelin.
Sukkien suunnittelu kesti muutenkin kauemmin kuin normaalisti. Meni varmaankin kaksi viikkoa ennen kuin pääsin neulomaan 1. sukkaa. Se valmistui heinäkuun alussa, juuri ennen lomareissuja. Toisen sukan neuloin reissujen jälkeen.
Näistä tuli jotenkin valtavan surulliset sukat. Minulla on päässäni vielä ne kuvat, jotka minun piti alunperin sukkiin neuloa, ne tulevat aikanaan uuden nimen alle.
Olen kirjoittanut näille ohjeen, joka on ostettavissa Ravelrystä. Itse sukat eivät myöskään tule jäämään minulle, vaan laitan ne myyntiin blogini Myynnissä-sivulle.
Malli: Missing you, oma design, ohje saatavilla Ravelryssä
Koko: 38 (varren pituus 36 cm, leveys ylhäällä 14,5-15 cm, nilkassa 10,5 cm. Terän pituus 24 cm ja leveys 10,5 cm.
Lanka: Gjestal Maija 202 & 244
Langankulutus: 175 g
Puikot: Knitpro 3

Kuvia Pärnusta

Tämä ei liity varsinaisesti käsitöihini, mutta haluan silti jakaa joitakin kuvia Pärnusta. Rakastuin Pärnun idylliseen tunnelmaan, sen ihaniin vihreisiin puistoihin suurine puineen ja vanhoihin taloihin. Haluaisin asua Pärnussa <3 No, ehkä joku päivä, eläkkeellä :)


















Kotileikkiä ja sukkaneulontaa Pärnussa

Pärnun pieni vuokrakolmio oli väliaikaisesti pieneksi kutistuneelle perheellemme kuin lapsuuden leikkimökki, jossa leikittiin huoletonta kesäistä kotileikkiä: Tehtiin ihan vähän ruokaa pikkukeittiössä ja vielä vähemmän muita kotitöitä. Muu aika käveltiin tai leikittiin puistossa, sekä tietysti neulottiin. Jos minulla olisi pieni kerrostalokoti ja vain yksi lapsi, minulla olisi paljon enemmän vapaa-aikaa. Mutta en minä silti vaihtaisi osaani <3
Pikkukeittiö tuo mieleeni kaksion, jossa asuin ennen Elmerin tapaamista. Pärnun keittiössä oli sellainen erikoisuus, että hanasta tuli vain kylmää vettä ja kuivauskaappia ei ollut ollenkaan. Kaikki astiat pestiin pesukoneessa tai haettiin vessasta tulikuumaa vettä tiskialtaaseen. Saattaisi alkaa pidemmän päälle ärsyttää, mutta kotileikeissä, ei.
Jostain syystä ihastuin keittiön tapettiin.
 Ja kelloon myös.
Kotileikin ohessa kaivettiin uudet kerät esiin ja alettiin tikutella kakspuolosen puikoilla sukkia. Ja vaikka ohuesta langasta neulominen on nopeampaa kuin paksusta, niin valmista sukkaa tulee kuitenkin hitaammin, sillä yksi rivi on vain millin tai kaksi pitkä.
Neulomisen ohella laitoin yhtenä päivänä Pörrin matkarattaisiin ja rynkytettiin kävelykadulle lankaostoksille. Sieltä löytyi aivan ihana pieni kauppa, joka oli survottu aivan täyteen kaikenlaisia lankoja. Se oli niin ihana! Jos olisin kehdannut, niin olisin näpsäissyt kaupan sisältä kuvan tänne blogiini, mutta olin sellaiseen liian nynny.
Olisin viihtynyt kaupassa pidempäänkin, mutta Pörri ei, joten pikapikaa etsin joitakin lankakeriä ja varmasti palaan seuraavalla kerralla samaan kauppaan!
Langat maksoivat sitä paitsi niin vähän, että kukkaroa nauratti :D
Hot Socks Evergreen -sukat valmistuivat aikanaan, mutta päättelyvaihe piti suorittaa vasta kotosalla, sillä mukana ei ollut neulaa.
Yhden oven vieressä lentelivät perhoset, joiden avulla opeteltiin Pörrin kanssa värejä. Punainen osataan jo ja muita satunnaisesti oikein.
 Molemmat, sekä perhoset, että sukat, ovat kivan värikkäät.
Malli: oma perussukka omaan jalkaan, 60 silmukkaa
Lanka: Hot Socks Evergreen
Puikot: 2 1/2
Langankulutus: 55g
 

Kolmessa maassa neulottu peitto

Espanjan Morairan villassa tuli neulottua pipo ja sen valmistuttua kaivoin laukusta peitontekeleen, jonka olin pistänyt aluille jo ennen reissua. Patiolla oli mukava neuloa kankaisen katoksen alla ja itkuhälytin kertoi, koska viileässä ilmastoidussa huoneessa nukkuva Pörri oli ladannut patteriston täyteen. 
Palauduin heti reissun alettua teenjuojasta kaffeenkittaajaksi, etelän hetelmien kahvee on vaan niin hyvää, että kahvia alkoi tehdä ihan tolkuttomasti mieli ja niinpä sitä ryystin menemään. Se on oikeaa kahvia, ei mitään läpinäkyvää lirua, jota toisinaan tuodaan tarjolle. Kahvista tuli muuten parin vuoden tauko, koska Pörrin odotus vei kahvihalut ja ne palautuivat vasta nyt. 
Koitan aina vieraassa paikassa löytää itselleni kupin, josta kahvi maistuu, sillä eihän se kaikista mukeista maistu. Vaikka en tietenkään vieraisilla ala nirsoilla kupeista, niin omituinen en kuitenkaan ole :D
Mutta mennäänpäs takaisin itse asiaan eli peittoon: Kyseessä on maailman paras vauvanpeitto, joita olen tehnyt yhteensä kuusi tsipaletta. Peitto on kevyt ja hengittävä ja siitä tulee satasen varmuudella lapsen rakkain unilelu. Tämä on todettu sekä omien, että toisten muksujen kohdalla. 
Uudelle peitolle tulee tarvetta, koska Pörri aloittaa jokusen kuukauden päästä hoidossa. Ja vaikka Pörri ei vielä tiedä, että lokoisat kotipäivät ovat pian takana päin, niin minä olen jo alkanut valmistautua uudenlaiseen arkeen hoidon ja töiden merkeissä. 
Minulla oli Espanjassa mukana neljä kerää lankaa ja ne olisivat hyvin riittääneet peittoon, matka vain loppui kesken: Lennähdimme takaisin Helsinkiin ja Kemin lentoaseman kautta kotiin Iihin. Peiton neulominen jatkui automatkalla, vaikka en ollut nukkunut öisellä lennolla yhtään, enkä myöskään Helsingissä Kemin lentoa odotellessa. Pörri nukkui lennoilla ja vakuutan, että hänellä oli Helsingin lentoasemalla enemmän virtaa kuin meillä neljällä muulla yhteensä :D 
Kotosalla odotti kuitenkin pyykkäys, uudelleenpakkailu ja ruohonleikkuu, jonka jälkeen yö omassa sängyssä oli makoisa, vaikkakin liian lyhyt: Kello pirrasi kuudelta ja taas mentiin, nimittäin autolla Helsinkiin ja sieltä lahden yli Tallinnaan ja määränpäähän Pärnuun. Kädet neuloivat automatkoilla, jalat juoksivat Pörrin perässä lautalla, kädet viimeistelivät peiton vuokratussa asunnossa, jonka sisustus oli pirteä ja erikoinen. Esim. yhden makuuhuoneen seinissä oli käytetty neljää erilaista tapettia, jokainen vähän eri sävyä. Se pani miettimään, onko tarkoituksellista ja harkittua vai rullien jämät. 
Juuri herännyt Pörri oli kuin tapetin jatke, oikea erämään villilapsi.
Malli: Oma unipeitto
Lanka: Novita Palma
Puikot: 6
Silmukoita: 110
Koko: 95x85 cm
Langankulutus: 189 g
Palaan vielä Pärnuun kahdella tulevalla päivityksellä...