Näistä langoista

Mitäs näistä langoista on syksyn aikana syntynyt?
Ensimmäisenä taisin tehdä naisten perussukkaset Novita 7 Veljestä Multiraita -langasta, värisävy Sisäkkö (841). Langankulutus 84 g ja puikot 3 1/2. Tykkään tästä sävystä ja sitä on hieman lisääkin jemmassa, joten sen puolesta ei huolen häivää.
Sitten mahdoin tehdä taas muutamat Balder-pipot, värisävyt vaaleassa 410 ja tummassa 489, langankulutus 84 g ja 86 g. Tämä lanka on vaan niin hyvää, että sitä tuli tilattua alennuksesta lisääkin, pitäisi vain käydä tunnustamassa lankaostossivulla. Ja näistä Balder-piposista en ala sen enempää selittämään, sillä tehtailin näitä aikaisemmin eri sävyissä ja ne voi lukea ja katsella täältä: KLIK. Mutta tuohon aikaisempaan Balder-pipopostaukseen viitaten sanottakoon, että Poikaset voittivat, he saivat ne kuulapyssyt. Mies otti puolueettoman asenteen vedoten siiten, että on lapsena kaikenlaista tehnyt, eikä voi siten mitenkään tämmöistä kieltää. Eli tilanne oli sen jälkeen kaksi vastaan yksi ja painostus ihan jatkuvaa. Joten eräänä päivänä vanhempi Poikanen otti kaveriltaan pyssykän lainaan ja esitteli sitä minulle. Ehdotin, että hän ampuu minua sillä ja sen jälkeen päätän, sattuuko vai eikö satu liikaa. Kaikkea sitä joutuukin äitinä tekemään: Kyyhötin hetken päästä muna-asennossa ulkona ja 10 m päässä tähtäilevä Poikanen vielä varmisteli, että saako hän ihan oikeasti ampua minua??! Minä siihen, että antaa tulla vaan ja kohta nasahti biokuula selkään. Varmaan tähtäsi takapuoleen, muttei osunut :D. Kuulema toppapuvussa vain tussahtaa, eikä satu ollenkaan. Ja suojat on...
Sitten alkoi Isänpäivä kovasti lähenemään, joten piti laittaa sukkia aluille: Aloin ensin neuloa Elmerille iloisenvärisiä sukkia Novita Raita Sateenkaari -langasta, sävy 822. Puikot 3 1/2 ja lankaa kului näihin isoihin sukkiin 129 g. 
Jalan kokoero on huomattava: mies versus 3-vuotias:
Tein tietysti sukat omalle Isukille myös ja nämä valmistuivat oikeastaan aiemmin kuin ylläolevat, vaikka aloitin ne myöhemmin. Ne piti saada postiin, että ehtivät ajoissa Savoon. Sukat on neulottu Drops Fabelista, joten ovat ohuet ja pehmoiset sukat pitää vaikka paljaalla jalalla. Oranssin värisävy oikeasti hieman kirkkaampi kuin kuvassa. Näistä tuli räsärityylillä minusta kauniit, 2+2 raitaa vuorotellen molemmilla väreillä. Puikot 2.75 ja langankulutus 65 g.
Sitten voidaan palata vielä Elämä on runo -yhteisneulontaan, jonka innolla aloitin Novita Nordic Woolista. Ja nopeasti lopetin. Syy ei ole kylläkään mallissa eikä ohjeissa, koska mallit ovat olleet toinen toistaan kauniimpia ja ohjeistus aivan täydellisen hyvää videoineen ja on-line-supporteineen. Totesin vain, että jos neulon tätä peittoa, en ehdi neuloa mitään muuta. Toisekseen mietin, että jos neulon peiton, niin onko sille mitään tarvetta, paitsi upea koriste olohuoneen sohvalla, mikä sekin olisi ollut riittävä syy. Mutta toistaiseksi olen katsellut muiden upeita ruutuja ja oma tekeleeni jäi tähän tilaan:
Ja peiton sijaan aloin neuloa kirjoneulepuseroa ainakin miljoonasta langasta, päättelyä riittää, mutta tämän neulominen on ollut huippukivaa. Olen siinä sivussa katsellut Areenasta Sorjosen seasonit 1-2 ja Huuto syvyydestä. 
Pitää jatkossa palata yhden neuleen postaustahtiin...

Mummola

Elo-syyskuussa viipyilin ajatuksissani paljon lapsuuteni mummolassa, minulla on sieltä paljon ihania muistoja. Ja noista muistoista syntyivät yhdet pitkät sukat, jotka ovat odotelleet jo pitkän tovin  päättelemistään. Koitan saada ne jossain vaiheessa viimeisteltyä, että pääsen laittamaan sukat muistoineen tänne. Mutta samalla mummolateemalla syntyivät tuolloin myös nämä sukat, jotka nimesin Mummolaksi.
Sukkiin on neulottu räsymattoraitojen väliin mummolamaisia kuvioita ja kantapää on mallia jälkikäteen neulottu.
En enää muista, neuloinko pitkät vai pätkät sukat ensin, mutta peräjälkeen ne tein ja tekisi mieli tehdä ehkä vielä kolmannet, eri väreillä. Värivalinnoilla saa sukkiin aina erilaisen fiiliksen.
Pitkät sukat on neulottu Gjestal Maijasta ja lyhyet Novita Nallesta.
Lyhyisiin sukkiin käytin räsymattomaitoihin Novita Kukkakedon jämiä, sävyssä Kirsikkapuu.

Malli: Mummola, oma malli
Lanka: Pitkissä Gjestal Maija, lyhyissä Novita Nalle
Puikot: 3
Langankulutus: Pitkät 155 g, lyhyet 77 g

Klompen myssyköitä

Klompelompen neuleet istuvat syksyyn kuin lehti tuuleen. Vaikka sopivat Klompen neuleet myös muihin vuodenaikoihin, mutta varsinkin syksyisin tulee Klompen kirjoja selailtua useasti, ja joku kirjan hurmaava kuva muuttuu käsinkosketeltavaksi jonkinmoisen äherryksen jälkeen.
Neuloin itselleni ensin ruttupipon aikuiselle  kirjasta Klompolompe, Ihania neuleita lapsille. Kirjassa on muutama neule myös aikuisille. Pipo olisi kuulunut neuloa Sandnes Merinoull -langasta, mutta minä tein sen Dropsin Merino Extra Fine -langasta, joka soveltuu koostumukseltaan tähän ja on kokemuksen kautta hyväksi havaittu edullisempi vaihtoehto. Ja lienee parasta, etten ala edes kokeilemaan Sandnesin Merinoullia, sillä sittenhän voisin olla tyytymätön nykyiseen vaihtoehtooni.
Ja tässä tämä hassunpitkä pipo teinin päässä. Jälleen 2 € maksua vastaan ehdin räpsiä muutaman kuvan ja se oli sitten siinä.
Sittenpä postirekka oli roudannut minulle Adlibriksesta Klompen uusimman kirjan; Klompelompe, Neuleita kaikkiin vuodenaikoihin. Se oli jälleen kaikkien sellaistenkin toiveiden täyttymys, joita ei tiennyt olemassa olevankaan. Pienen sivujen kääntelyn jälkeen sieltä pompsahti ykkösenä esiin Karitsainen-myssy.
Karitsaisesta löytyy kokoja vauvasta aina 6-vuotiaalle asti, minä valmistin koon 3-4 v. Ja vaikka kirja kehoitti käyttämään KlompeLOMPEn Merinoullia ja Tynn Merinoullia, laitoin minä puikoille visun kutojan Drops Merino Extra Fine & Drops Baby Merino -lankoja, joita varastoista löytyy. Ja valitsin vaaleanharmaat, koska ne sopivat Pörrin talvihaalariin. 
Myssyyn olisi voinut tehdä myös pidemmät korvat, mutta tein nyt lyhyemmän version. Luulen, että tämä myssy tullaan tekemään vielä toisenkin kerran, jollei useamminkin. Neulos on joustavaa, joten myssy istuu päähän todella hyvin. Ja koska se neulotaan 2-kertaisella langalla, tulee siitä tukeva ja lämmin. Alle voi tietysti pukea ohuen puuvillahupun vielä ja varmasti puetaankin. Pakko kuitenkin sanoa, että myssy oli jotenkin työläs väsätä, ei syntynyt mitenkään nopsanhopsaan. Mutta ehkä oli kaiken tuon vaivan väärti, tyttö ainakin tykkää.
Tässä vielä kaikki Klompelompet. Sanoisin, että jos vain tykkää neuloa lapsille ja itselleenkin kauniita käyttöneuleita, niin nämä kirjat ovat tutustumisen arvoisia. En ole varmasti neulonut mistään kirjoista niin paljon kuin näistä. Tai oikeastaan en ole muista juuri mitään neulonutkaan. 

Malli: Ruttupipo aikuiselle ja Karitsainen myssy kirjoista: Klompolompe, Ihania neuleita lapsille ja Klompelompe, Neuleita kaikkiin vuodenaikoihin
Lanka: Ruttupipoon Drops Merino Extra Fine (01) ja Karitsaiseen Drops Merino Extra Fine (05) & Drops Baby Merino (22)
Puikot: Ruttupipoon 4 ja Karitsaiseen 4 & 5
Langankulutus: Ruttupipo 109 g ja Karitsainen 146 g

Balderit

Ahtauduin tai oikeastaan, lähinnä survoin itseni, männä viikonloppuna ylitäyteen sisävarastoon. Menin ensisijaisesti etsimään talvivermeitä, ja toissijaisesti kurkistelin lankajemmalaatikoihin, että mitäköhän pitävät sisällään. Kaikissa lukee toki kyljessä, mitä sorttia laatikoissa on, ja joissakin on myös värit, mutta silti sieltä löytyi jokunen aivan ennennäkemätön iloinen ylläri. Viking Balderien olemassaolon muistin, kyseiset langat ovat maanneet varastossa varmaankin liki vuosikymmenen, joten olivat hyvin tekeytyneet puikoille tultaviksi. Jostain tarjouksesta niitä aikoinaan 2-3 kg ostin, vaan tarkoitusperä on karannut päästä. 
Ruskeaa ja turkoosia väriä oli niin monta kerää, että epäilen, että mielessä on väikkynyt kuva paksusta villatakista tai villapaidasta, kukapa tietää. Mutta otin kuitenkin seiskan puikot ja pistelin tulemaan muutaman myssykän.
Ja pääsin kokemaan eka kerran, nimittäin luomaan silmukat suoraan neljälle puikolle, 16 silmukkaa per puikko. En ymmärrä, miksi en koskaan aikaisemmin ole niin tehnyt, sepä sangen näppärää, pääsee heti neulomaan pyörönä. 
Ensimmäinen protoversio, gaganruskea myssy, on tarkoitettu minun pallooni. Ja oman puikulan mukaan pipon neuloin niin, että uppoaisi riittävän syvälle ja peittämään myös korvat.
Ja kuinkas ollakaan, pääsin pipomalliksi myös muihin pipoihin: Poikaset mököttivät (ja mököttävät edelleen) minulle tuplana, koska olen epäreilu ja kiellän heiltä kaiken kivan, nimittäin kuulapyssyt! Ja nehän olisi pitänyt lähteä heti ostamaan heidän kanssaan tai vähintäänkin tilata jostain netistä. Pelkkä ajatuskin siitä, että menevät pitkin metsiä ja ampuvat luontoon jotain muovikuulia puistattaa. Puhumattakaan siitä, että sotivat niiden kanssa toisiaan vastaan, siis niissähän on se kuula! Ja kyllä vain, minulle on kerrottu useasti, että on olemassa sellaisia kuin biokuula, joka hajoaa luonnossa. Ja sotaleikeissä on kuulema suojalasit yms. päällä. Juupas juu, en lämpene ajatukselle, eikä auta, vaikka kuinka tinkaavat ja mököttävät stereona. 
Joten: Tässäpä turkoosi pipo, joka on neulottu ed.mainitun mökötyskaksikon vanhemmalle osapuolelle. Pipo on neulottu samalla reseptillä kuin ensimmäinen pipo, mutta jostain syystä tästä tuli hieman keveämpi. 
Ja kolmannesta piposta tuli kaikista suurin, vaikka samalla reseptillä sen tikutin. Tämä saattaa olla aivan hyväkin asia, sillä nuorempi möksöpoika omaa ehkä suuremman pään kuin isompi jurnuttaja. Silmukoiden luomisen jouduin tosin ottamaan kahteen otteeseen, sillä unohdin, että olin juuri oppinut luomaan silmukat suoraan neljälle puikolle. Laskin sitten päässäni, että 4x16=56. Saa siinä hieman ihmetellä, miksi joka puikolle ei riitäkään 16 silmukkaa. Se siitä pitkän matikan ällästä.
Tällä värillä syntyi tällaista pintaa:
Lanka on paksua, mutta ei ole kuitenkaan tönkköä tai inhottavaa tai raskasta neuloa. Pikemminkin päin vastoin, oikeinkin mukavaa, eikä liian karheaa. Ja on sitä paitsi satasella villaa ja konepestävää!
Meinaan tehdä vielä ainakin yhden pipon itselleni, nimittäin oikeanpuoleisesta vaaleasta sävystä, jota minulla taitaa olla kaksi kerää. Voisin tehdä ehkä myös lapaset tai sitten teen kaulaliinan, johon pistelen kaikkia sinisävyisiä yhteen. 
Tästä langasta syntyy pipo aivan hetkessä, joten pitää miettiä, tekisinkö tänään vielä yhden vai teenkö tässä välissä jotain muuta, onhan näitä jo muutama tehty putkeen. Tänään tulee kuitenkin Vain elämää, joten siinä ohessa voisi jotain neuloa ja nauttia lasillisen hyvää punaviiniä. On jotenkin väsyttävä viikko takana, johtuneeko siitä, että joku flunssa on yritellyt päälle, vaikka tähän saakka olen sen onnistunut taltuttamaan. Tai sitten siitä, että Pörri tunkee viereeni liki joka yö ja siinäpä sitten on tekemistä mahduttaa oma massa samalle patjalle. Yhtenä yönä siirryin suosiolla nukkumaan hänen sänkyynsä, kymmenien pehmolelujen sekaan. Ja toisinaan nostan tytön omaan sänkyynsä sen jälkeen, kun on nukahtanut viereeni. Viimeiset kaksi yötä on nukkunut heräämättä omassa sängyssään, toivotaan, että myös jatkossa :)
En saanut aivan oikeita värejä kuvaan vangittua, mutta joella oli tänään hienot värit, kun vaaleanpunaiset pilvet värjäsivät veden punaiseksi. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Malli: Oma pipo, 64 silmukkaa
Lanka: Viking Balder, 419, 429, 421
Puikot: 7
Langankulutus: 84 g, 70 g, 92 g

Tyttölapaset

Kun tänään heräsimme ja kurkistimme ulos, huomasimme, että yöllä oli paukkunut pakkanen ja jokisuisto näytti aamuauringossa kauniilta: Maa oli kuurassa ja värit hehkuivat!
Mutta aika pian aloin mietiskellä, onko lapsikatras kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana talvivermeistään pois vai olisiko mitenkään mahdollista, että kaikkea ei tarvitsisi heti uusia. Kolme lasta ja neljä vuodenaikaa pistävät kukkaron koville. 
Pörrin viimetalvinen kettuhaalari sopii hintsusti päälle, vaikka on kokoa 86 cm. Typsykkä voi pitää sitä nyt muutaman kuukauden ja sitten siirrymme käyttämään vasemmanpuoleista kivihaalaria, kuten sitä itse kutsuu. Se on kokoa 92 ja reilun kokoisena juuri sopiva. Myös talvikengät mahtuvat vielä jalkaan. Eli Pörrin osalta talvi saa tulla. Ja minulla on vielä pari kuukautta aikaa neuloa/ostaa kivihaalariin sopivat myssyt ja hanskat. Jotain oranssia/keltaista/harmaata/valkeaa niiden olla pitää. Entäs poikaset sitten? Taitaa mennä uusiksi liki kaikki, molemmat pojat kasvavat nyt sellaista kyytiä, ettei perässä pysy!
Olen kahtena iltana neuloskellut Pörrille uudet pehmoiset lapaset Drops Merino Extra Fine -jämäkeristä. Lapaset on tarkoitettu pidettäviksi talvella hanskojen alla, sillä tyttöressu on perinyt Mummelilta kylmät kädet. Nämä tyttölapaset, kuten hän niitä itse nimittää, saatiin nopsaan kuvattua kolealla parvekkeella.
Loin 34 s, neuloin kerroksen oikein ja sitten resoria 15 krs. Sitten 14 krs sileää ja 6 s peukalonaukko erivärisellä langalla. Peukalon jälkeen neuloin 23 krs sileää ja sitten kärki leveällä nauhakavennuksella. Kaventelin ensin joka 2. krs kolme kertaa ja sitten joka kerros. Peukaloa neuloin 15 kerrosta ennen kaventelua. Lapanen on vielä vähän reilu, mutta sopinee pitkään pian 3-vuotiaan käteen.
Katkoin eilen loput auringonkukat pois ja tökkäsin yhden kukan ruukkuun "kasvamaan". 

Malli: Tyttölapaset, pian 3-vuotiaan käteen
Lanka: Drops Merino Extra Fine (17)
Puikot: 3 1/2
Langankulutus: 38 g

Olen myös selaillut ahkerasti kahta Klompelompen kirjaani, aloittanutkin jotain ja varustautunut uusiin neuleisiin. Alkaa olla jokasyksyinen ilmiö tämä, että Klompet kaivetaan näihin aikoihin esiin ja kaikkea tekisi mieli tehdä! Tämän lisäksi meinaan lähteä mukaan KAL Elämä on runo -peittoon. En ole katsellut vielä lankoja valmiiksi, mutta se on varmaa, että uusia lankoja en peittoa varten osta, vaan käytän runsasta varastoani. Ja olen kirjoittanut Rakastunut keijukainen -sukkaohjeen uusiksi. Nyt mietin, että pitäisikö minun neuloa se vielä kertaalleen ennen kuin laitan jakoon? Vai haluaisiko joku testineuloa sen? Kyseessä on siis tämä sukka: KLIK, joka sopii kapeahkoon pohkeeseen (vain 68 s) ja lanka Nalle/Maija tai vastaava. Minulla olisi myös parit kirjoneulesukat esittelemättä, mutta koska niihin ei ole vielä ohjetta puhtaaksikirjoitettuna, niin en niitä vielä vilauttele täällä.

Sukat lapsen "valitsemista" väreistä

Vajaa 3-vuotias järjestelee mielellään lankojani uuteen uskoon: Kun minä istun tässä koneellani, omassa huoneessani, viihdyttää tuo lapsonen itseään penkomalla lankojani ja siirtelemällä niitä paikasta toiseen. Eräänä päivänä hän haki laatikosta "aivan ihanan värin" ja kysyi kohteliaasti, saako hän laittaa sen vanhan kiikkutuolin päälle. Sen samaisen tuolin, jossa ei voi istua, koska jousi pojottaa peppuun, mutta tuolin päälle voi kasata lankoja ja sijoittaa siihen lyhyetkin jalat lepäämään. Hetken päästä hän haki  toisenkin kerän, Nalle Taian sävyssä Polku, mitään kuitenkaan sanomatta. Ja meni muihin hommiin. Minä katselin Nalle Freesiaa ja Polkua hetken ja päätin tehdä niistä lapsoselle sukat. En siksi, että olisin itse koskaan keksinyt noita kahta väriä toisiinsa naittaa, vaan siksi, että lapsi osoitti ne minulle.
Laitoin silmukoita 48 ja neuloin 15 krs joustinta ja sitten pätkän räsäriä näillä kahdella sävyllä ja taas 15 krs joustinta. Nilkan kohdalla neuloin nurjat silmukat nurin yhteen, silmukoita jäi 36. Siirtelin vähän silmukoita puikoilla ja tein kantapään joustimella & 17 silmukalla. Jalkaosan neuloin siten, että jalkapöydän neuloin 1n,2o -resorilla (19 s) ja jalkapohjan sileää (21 s). Kärkeen tein leveän nauhakavennuksen. Olen neulonut tällä viikolla vähän, vain nämä sukat, jotka valmistuivat tänään. Kokeilin 1. kertaa koskaan höyrytellä sukat siloisiksi vesihöyryssä ja kyllähän se näinkin kai käy.
Värit näyttävät tässä aivan eriltä kuin kerillä, aikaisemmassa kuvassa. Mutta samat värit nämä ovat ja enpä olisi uskonut, että nuo kaksi väriä sopivat näin toisiinsa. Niin sitä lapsi opettaa äidilleen uusia asioita.
Luulen, että joudun jossain välissä purkamaan kärjen pois ja neulomaan sukille lisää mittaa. Ne ovat tällä hetkellä juuri sopivat, kasvunvaraa ei juuri ole. Jalkapohjan mitta on 14 cm ja varren sama. Lapsonen sanoo, että ne kutittavat paljaalla jalalla. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole silloin, kun alla on sukka ja varsi tulee housun päälle. Luulisin, että sukat sopivat kenkiin hyvin, koska istuvat jalkaan joustinneuleen ansiosta.
Otin huvikseni toisenkin kuvan tässä eräänä päivänä. Meillä oli taas uudelleenorganisointi käynnissä. Kuvassa näkyy lapsen pää oikealla, vaaleansinisen kerän takana. Olisiko minun pitänyt siis tehdä näistä kaikista jotain sukkia???
Malli: Sukka lapselle
Lanka: Novita Nalle Taika Polku (829) ja Nalle Freesia (712)
Puikot: 3
Langankulutus: 43 g

Väriä

Luonnon värit ovat vielä enimmäkseen vihreät, joten piti aivan hakemalla hakea tontin syksyisin kasvi näiden värikkäiden sukkien kaveriksi. Koivuissa on vain yksittäisiä keltaisia lehtiä, vaikka osa niistä onkin jo päätynyt maahan. Tulevina päivinä tulee koko koivikko muuttumaan ihan vilauksessa keltaiseksi, ja lokakuun alussa ovat puut paljaat ja jokinäkymä avara. Mutta ennen kuin se tapahtuu, toivoisin, että lehdet eivät leijaile maahan pikkuhiljaa, vaan kerralla, joku kaunis, aurinkoinen ja tuulinen vapaapäivä. Olisi hauskaa nähdä kultainen lehtisade, kävellä Pörrin kanssa koivikkoon ja koittaa napata lehtiä kiinni. 
Syyskuu on aivan ehdottomasti kaikista paras kuukausi ja en panisi pahakseni, vaikka syyskuun kesto olisi jotenkin mystisesti vaikka kolmekin kuukautta. Syyskuun jälkeen ovat ranking-listallani elokuu ja lokakuun alkupuolisko. Marras- ja joulukuu ovat ihan syvältä. En keksi niistä mitään muita hyviä puolia kuin sen, että saan hyvällä syyllä istahtaa nojatuoliin ja neuloa menemään. Ja hakea kaupasta joulusuklaata. Ja, tammi-helmi-maaliskuu menee jokseenkin samalla tyylillä, vaikkakin silloin on onneksi lunta, joka tuo valoa ja antaa mahdollisuuden suksimiseen. Kaikki loputkin kuukaudet menettelevät, mutta mikään ei ole lähimainkaan yhtä ihana kuin syyskuu. Paitsi syyskuinen metsä ja kävely siellä.
Ostin heinäkuussa Pärnusta erittäin iloisen Regia 6-fädig Square Color -kerän. Ja puikotkin jouduin ostamaan, että pystyin aloittamaan neulomisen. Sukat eivät kuitenkaan edenneet, sillä silloiset helteet eivät houkutelleet neulomaan villaista, joten sukat valmistuivat vasta tänään. Aloitin sukat 56 silmukalla ja nilkan kohdalla on jäljellä 44. Sitten neuloin kantapään silmukat eri värisellä langalla ja jatkoin vaan suoraa pötkylää kärkikavennuksiin ja loppuun asti. Näihin sukkiin on siis tehty jälkikäteen neulottu kantapää, johon olen hyvin ihastunut. Tässä postauksessa enemmän siitä, jos se kiinnostaa: KLIK
Tämä mahtaa olla 1. kerta, kun neulon Regia 6-fädig -langalla. Tein sukan varresta 36 cm pitkän, mutta se saisi olla vielä himpusti pidempi. Olen nyt oppinut, että jälkikäteen neulottu kantapää vie varrelta pituutta, joten jos tekee kyseisen kantapään, on varresta hyvä tehdä normaalia pidempi. Toisekseen on siinä ja siinä, että sukat saisivat olla ylhäältä vieläkin kapeammat, että sukka olisi vähän napakampi ja pysyi paremmin paljaalla jalalla. Näiden sukkien leveys on ylhäällä 12 cm ja alhaalla 9,5 cm. Minähän pidän polvisukkia varsinkin öisin, kas, sehän nukuttaa makoisasti, kun jalat ovat lämpimät.
Katsotaanpa vielä tätä minun tammikuun alussa nopsaan listaamaani toivelistaa kuluvalle vuodelle: Olen nyt tehnyt näistä neljä jutskua pois. Pääsin tänään näiden sukkien myötä värittämään värikkäiden asioiden sydämen punaisella. Mutta ovatko listaamani asiat edelleen sellaisia, jotka houkuttelevat? Varpaista varteen: kyllä. Looppaaminen: ei vähääkään! Islantilaisneule, villatakki ja ohut alpakkaneulo, mikäpä ettei. Ja lankavarasto, noo, se kasvaa ja kasvaa, minkäs teet...
Malli: Oma polvisukka
Lanka: Regia 6-fädig Square Color (01125)
Puikot: 3 1/2
Langankulutus: 114 g
Nonniin! Yhdet kirjoneulepolvarit odottelevat päättelyä ja postausta, ja kahdet kirjoneulesukat odottavat postausta. Ja kaikki odottavat ehkä myös ohjeen kirjoittelua. Sitä ohjeen kirjoittelua odottaa edelleen myös Valgeranna-takki ja Rakastunut keijukainen lapaset ja sukat. Mutta nyt on syyskuu, joten on ihan muut jutut mielessä. Ja pitkästä aikaa on myös sellainen tilanne päällä, ettei minulla ole yhtään neuletta kesken: Joudun (=saan) aloittaa tänään jotain uutta, josta olen oudosti innoissani. Ja huomenna, saan aloittaa vielä uudenkin kirjoneulesukan, jota olen suunnitellut noiden muiden kirjoneuleiden ohessa, aina silloin ja tällöin. Siitä tulee jotain äidille ja tyttärelle... jos vain onnistuu...

Näistä langoista

Mitäs näistä langoista on syksyn aikana syntynyt? Ensimmäisenä taisin tehdä naisten perussukkaset Novita 7 Veljestä Multiraita -langast...