SNY - toukokuu

Aika kuluu keväisin nopeutetusti: Tuntuu, että vasta äsken hain ärrältä huhtikuun SNY-paketin, mutta taas eilen tuli asiaa sinne.
Toukokuun teema on kierrätys ja SNY:ni oli kasannut sen tiimoilta minulle valkoisen paketin. Hän tietää, että yksi lempiväreistäni on valkoinen. Paketissa oli taas vaikka sun mitä yllättävää, hyvällä tavalla :)
Paketista löytyi 6 kerää Cotton Linen -lankaa, 30 % pellavaa ja loput puuvillaa. Voitteko kuvitella, miten hienolta tämä lanka tuntuu? Minun ei tarvitse, voin hypistellä :) Kierrätysteemaan liittyen oli paketissa vanhaa pitsiä. En ensin keksinyt, mihin nämä raaskisi käyttää, mutta nyt tuli mieleeni, että Pörri varmasti tykkäisi, jos laittaisin pitsit hänen mekkoonsa tai ainakin toisen näistä. Pitsejä on kaksi kappaletta ja ne on leikattu kenties tyynyliinan päistä, sillä pitsit ovat ympyränmuotoisia. Mutta käyttöideoita otetaan vastaan...
Paketissa oli myös kaksi virkattua juttua, eikä SNY kertonut kirjeessään, mitä ne ovat. Käyttötarkoitus selvisi kuitenkin tämän lehden sivuilta. Ja siellä on tukuittain muitakin ideoita. Suosittelen lehteä kaikille, jotka tykkäävät värkätä vanhasta uutta tai ylipäätään kokeilla erilaisia juttuja.
Eikä siinä kaikki, paketista löytyi myös käsirasvaa ja nippu lakuja. Lakut on tosin nyt syöty, koska minulla on varmasti äidin puolelta peritty vastustamattoman vahva himo lakuihin. 
Ja näissä pikkukuvissa ei taida olla edes kaikki paketin sisältö, kiitos SNY:lle :)
Meidän pihalta suli toissapäivänä viimeinenkin nietos, nyt on meilläkin kesä! Koivut alkavat vihertää ja muut kasvit tekevät koivuille seuraa. En ole tällä viikolla saanut edes yhtä sukan resoria neulottua valmiiksi. Eilenkin kävelin pitkin metsiä, enkä olisi halunnut tulla ollenkaan pois, niin paljon keväistä metsää rakastan ja siellä viihdyn. Mutta annappa olla, kun hyttyset virkoavat eloon, kummasti alkaa kiinnostella olla enempi omassa pihassa tai peräti parvekkeella, minne hyttyset eivät juurikaan lentele.
Aurinkoista viikonloppua :)

Tulppaanisukat Äidille

Ei värillä väliä, kunhan se on punaista, sanoo rakas Äitini. Punainen on hänen lempivärinsä ja sitä ei pidä kyseenalaistaa. Joten, kun näin SNY:n lähettämässä Taito Pirkanmaa -lehdessä tulppaanin kaavion, päätin laittaa sen Äitimuorin sukkiin kukkimaan. SNY toimi muutenkin sukkien sponsorina, sillä sukat on neulottu hänen lahjoittamistaan langoista. 
Taito-lehden sukkaohjeessa on käytetty ohuempaa lankaa ja suurempaa silmukkamäärää kuin neulomissani sukissa, otin sukkaohjeesta vain kaavion ja istutin sen Äidin pikkuisiin jalkoihin sopiviksi sukiksi. 
Loin 54 silmukkaa kolmosen puikoille ja lähdin neulomaan. Pohjaväriksi otin ruskean SNY-taikapallon, toiveissa oli saada se neulottua, sillä se piti sisällään pieniä aarteita, jotka halusin kaivella esiin. Kerästä törötti selvästi ainakin luuttu ja joku terävä esine, jonka oletin olevan puikkomitta.
Mutta pidemmälle päästyäni se paljastuikin aivan muuksi sangen hyödylliseksi kodin esineeksi...
Neuloin terät punaisella, sillä sitä oli kaksi kerää ja epäilin, ettei yksi ruskea kerä olisi riittänyt sukkiin. Tokihan olisin voinut kehitellä myös teräosiin jotain kuvioita, mutta pelkkää sileää neulotut sukat mahtuvat paremmin kenkiin. Näin koreita sukkia pitää kenties esitellä kylilläkin, eikä vain kotosalla töpötellä menemään. Tässä langassa on hieno kiilto, se tekee kaunista pintaa. Tykkäilen muutenkin Vikingin langoista kovin paljon.
Varressa on kolme tulppaania, yksi niistä sijoittuu keskelle eteen. Neuloin sukat tällä kertaa identtisiksi, en vaihtanut toisen sukan tulppaaneja pelikuviksi. Se olisi kylläkin ollut aivan yksikertainen juttu, ei olisi tarvinnut tehdä muuta kuin neuloa toisen sukan kaavio vasemmalta oikealle.
Niitä pieniä piilotettuja esineitä en saanut neulomalla esiin, ruskeaa lankaa ei kulunut riittävästi. Kerin lopun ruskean langan uudelleen kerälle, jotta aarteet paljastuisivat :)

Malli: Kaavio otettu Tulppaanisukat-ohjeesta, Taito Pirkanmaa, Minna Ahonen
Lanka: Viking Froya (255), (204)
Puikot: 3
Sukkien koko: Varren pituus n. 15 cm, terä 21-22 cm 
Langankulutus: Yhteensä 70 g, pohjaväriä 21 g ja punaista 49 g. Kylläpä onkin riittoisaa lankaa..

Viking Froya soitti jotenkin etäisesti kelloa päässä, piti käydä tutkimassa Lankakaaos-sivultani, olenko hankkinut joskus lankaa eli onko minulla sitä jossain... Ja olihan sitä kotiutunut tänne parisen vuotta sitten. Missähän kätkössä nuo langat ovat, sopisivat hyvin tulevan joulukuun sukkiin? Ja tämä lanka todellakin on niin hyvää, että sitä voisi hankkia jatkossakin. Ja, tokipa kävin tämänkin heti tarkistamassa, että Lankamaailmasta tätä ei ainakaan enää saa, mutta Adlibriksessa olisi, joten sieltä sitten, jos alkaa tuntua siltä, että jotkut tulevaisuuden kirjoneulesukat sitä kaipaisivat. 

"Trikookude on valmistettu tekstiiliteollisuuden ylijäämästä, sen laadussa on luonnollista vaihtelua...

Jos haluat virkatessasi/neuloessasi varmasti tasalaatuisen lopputuloksen, suosittelemme ontelokudetta."
Se on jetsulleen noin, mutta tämä selvisi minulle vasta silloin, kun olin virkannut jo hyvän tovin. Kaupassa näin vain kivoja värejä, halavalla! Ja Sulo Vilen kuiskutteli korvaan: Ota, ota! Joten otin, mutta en onneksi kolmea rullaa enempää. 
Kude on Hoooked Zpagetti trikookudetta ja valmistettu 100 % tekstiiliteollisuuden ylijäämästä. Sitä on siinä mielessä kiva työstää, että se on valmiiksi rullalla, joten yksi välivaihe ennen virkkaamista, kuteen keriminen, jäi pois. 
Samalla reissulla kaupassa haahuillessani näin myös kivan koukkupussin koukkuineen, jonka otin mukaan. 
Oman mattoni virkkasin oikeanpuoleisella koukulla nro 9.
Mutta takaisin siihen laadunvaihteluun: Se oli todella huomattavaa: Kude oli välillä niin ohutta, että hädin tuskin pystyi virkkaamaan kuteen katkeamatta. Ja välillä sai virkata hiki päässä.
Varsinkin pinkissä kuteessa oli ärsyttävän paljon vaihtelua.
Virkkasin maton aivan yksinkertaisesti: ks, kjs, hyppy yhden silmukan yli, ks, kjs hyppy yhden silmukan yli... Ja seuraavalla kerroksella tein kiinteät silmukat kjs-lenkkeihin, mutta muuten samanmoista virkkausta. Tulee melko tiivistä pintaa, mutta mukavampi virkata kuin pelkkiä ks:ta.
Tein aloitukseen 75 kjs, tai jotain semmoista. Maton koko on noin 80x70 cm, joten sopiva pikkumatto vessaan. Tai siis alakerran tyttöjen vessaan, kuten Pörri sanoo :)
Jotenkin tämmöisestä ei-tasalaatuisesta kuteesta->matosta tulee sellainen sympaattinen, kotoinen, mummola tai mökkifiilis. 
Malli: Niin, mitä muka mallia tämmöiseen tarvitsee
Lanka: Hoooked Zpagetti sävyissä 510 Earth Shades, 17 Beige Shades, 105 Cherry Blossom
Koukku: 9
Kuteenkulutus: 1460 g
Muuten: Kyseinen kude on Kärkkäisellä tarjouksessa, jos haluatte kuulla, kuinka Sulo Vilen kuiskuttaa korvaanne, niin täällä saatavilla olevat värit, eipä noita paljon enää jäljellä olekaan: KLIK

Tupla-Regiaa

Vappupäivä näyttäytyi harmaana ja sateisena, joten istahdin nojatuoliin ja neuloin sukat valmiiksi, enkä mennyt siistimään pihaa, kuten vielä eilen suringonpaisteessa suunnittelin. 
Innostuin taannoin neulomaan ohuita lankoja 2-kertaisina pois, nämä sukat ovat kyseisen intopiikin viimeisin tuotos ja samalla myös eniten omaan makuuni sopivat.
Tykkään pitää myös polvipituisia villasukkia, joten ehdottomasti halusin tästä kyseisestä väriyhdistelmästä sellaiset tehdä:
Laitoin aloitukseen nelosen puikoille 52 silmukkaa ja neuloin 15 krs joustinta. Neuloin sitten 30 krs sileää ja sen jälkeen tein pohjekavennukset joka 5. krs, kunnes jäljelle jäin 40 s. Neuloin yhteensä 83 krs sileää ja sitten kantalapun teko 20 silmukalla. Neuloin reunimmaiset silmukat aina oikein, muuten sileä lappu. Kun reunanypyjä oli 10, käänsin kantapään jaolla 5-10-5. Nostin kantalapun molemmista reunoista 11 silmukkaa + 5 silmukkaa, jotka jäivät kantalapun käännön jälkeen. Jatkoin jalkaosan neulomista ja kiilakaventelin joka 2. krs, kunnes puikoilla oli taas 40 silmukkaa. Kun olin neulonut jalkaosaa 40 krs kantalapun jälkeen, aloitin kärkikavennukset ensin joka 2. krs, ja kun silmukoita oli jäljellä 6 per puikko, kaventelin joka krs. Näin tehden tuli sopivankokoinen 38-koon sukka, ei kovinkaan pitkään, mutta aika siroon sääreen. Hyvin näillä jaloilla silti pääsee vipeltämään eteenpäin: melko kestävästi ja tarvittaessa myös juoksuaskelin. 
Langat ovat ihanaa Regiaa: Olen säästellyt molempia väriä, mutta nyt päätin niistä laittaa sukat tulemaan. Parempi kait näitä on sukissa pitää kuin lankahyllyssä vanhentaa, eikö? Vaalea lanka on Extra Twist Merinoa, kertakaikkisen pehmeää, 75 % merinoa ja loput polyamidia. Kirjava lanka on Design Line Ombre Stripe by Kaffe Fasset. Kiitos vain Kaffelle ja terpat täältä meiltä päin: Oletpa osannut juuri miun maun mukaisen langan suunnitella. Onneksi minulla on tätä vielä useampi kera jemmassa :) Pitäisiköhän tehdä yhdet sellaiset, joissa molemmat värit olisivat Kaffelta..?
Näistä sukista tuli niin hyvät, että jäivät kuvaussession jälkeen samoin tein jalkaan. Eivätkä tunnu yhtään liian paksuilta, vaikka on neulottu 2-kertaisista fingering-vahvuisista langoista. Taisin jo aikaisemminkin mainita, että näin tehden tulee aika lailla samanvahvuiset sukat kuin esim. Veikasta tai Sockista. 
Ja kärkien väritys meni kerrankin melko lailla yksiin :)
Kyllä nyt kelpaa nauttia tästä vappusäästä... Lumet on ainakin liki sulaneet, vaikka säätiedotusta katsellessa kylmää: Huomiseksi ja ylihuomiseksi on luvattu ihan kunnon lumisadetta, kuinkahan käy kesärenkailla ajon kanssa..? Ja saattaa siinä olla kirjosiepot ym. kesälinnut ihmeissään, jos lunta tulee niskaan kesken pesäpuuhien.

Ylläripylläri välimuistaminen

Kurkistus postilaatikkoon paljasti minulle saapuneen yllätyskirjeen, joka tuntui hypisteltäessä pehmoiselta. Onneksi tein eilen jättiannoksen makaronilaatikkoa, selvisin tänään sikahelpolla eli jälkikasvu sai evästä lautasille, ja minä pääsin aika nopeasti rappaamaan kuorta auki. Ja mitäs sieltä paljastuikaan: Ohjeita jämälankojen käyttöön, pieniä virkattavia elukoita. Bambusekoituksesta neulottu iloisenkeltainen tiskirätti, jonka otin heti käyttöön, miten onkaan niin pehmoinen? Kortti, joka kertoo onnen olevan nyt ja tässä. Ja näinhän se on :) Eikä siinä kaikki, mukana oli vielä pussillinen ilmapalloja. Kiitos SNYlle!
Eräs nimeltämainitsematon pieni tyttö päätti, että ilmapallot ovat meidän tyttöjen yhteisiä. Mutta pojat saivat ne hänelle, korjaan meille, puhaltaa. Ilmapallot mahtuivat melkein suureen laatikkoon, mutta eiväthän ne siellä aikaansa viettäneet, sillä niitä piti pomputella, porukalla.
Kyllä, minä olen niin hömpsö, että uskon yksisarvisiin, ne ovat taianomaisen lumoavia. Elämä on satu, ja jokainen luo oman tarinansa. 
Iloista Vappua kaikille!

Mökkisukat

Minulla oli pääsiäisen aikaan mökillä jännät paikat, kun lankakerä hupeni hupenemistaan ja sukan kärkeen oli vielä matkaa. Neuloin sukkia 2-kertaisella langalla ja toinen keristä olikin ilmeisen vajaa. Suunnittelin jo tekeväni kärjen pelkästään toisella värillä, mutta lopulta lanka riitti juuri ja juuri, ja keväänvihreät sukat olivat valmiit!
Neuloin sukat 2-kertaisella langalla, nelosen puikoilla. 
Langat olivat tällä kertaa Drops Fabel print (542) ja Svarta Fåret Frost (621). Näitä sekoittamalla syntyi keväisen vihreät sukat.
Sukat on neulottu samaan tapaan kuin edellisen pompsukan oranssit sukat. Lankaa kului 88 g. 
Teki mieli vihreitä sukkia ja sellaiset sain.
Ajelimme perjantaina Pörrin kanssa Mummin ja Ukin luokse mökille pääsiäisen viettoon, muu perhe, siis miesväki, meni toiseen mummolaan. Aurinko helli ja lämmitti. 
Järvi oli vielä jäässä, mutta rannat olivat jo sulat. Pörri saattoi jo heitellä kiviä veteen. Eno kävi vielä potkurin kanssa järvellä (!) etsimässä suurta haukea, jota ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt.
Minä kävin hakemassa joka päivä lisäenergiaa mesäteiltä. Tieltä nousi paljon ruskeaoransseja perhosia lentoon. Mitähän lajia ne olivat ja mitä ravintoa näin aikaisin keväällä itselleen löytävät?
Uppuroin myös metsäpolulla, jota on kesäsin hauska kulkea, nyt se oli vähän haastavampaa, sillä hankiaisen kanssa oli vähän niin ja näin.
Joku oli kävellyt samaista polkua vastapäivään, koitin astella samoja jalanjälkiä pitkin. Se oli kuitenkin melko vaikeaa, sillä kyseisellä henkilöllä oli ollut pidemmät jalat ja vastapäivään kävellessäni jouduin askeltamaan jalkaterät sisään päin. Melko koomista ja vaikeaa. Eiköhän se ole parasta, että kukin tekee itse omat jalanjälkensä.
Metsässä solisi pieni puro, sen äärellä asuu varmasti maahisia.
Mutta varmuudella metsässä asuu laumoittain hirviä, sillä he olivat jättäneet polulle paljon pieniä suklaamunia.
Auringonlaskut olivat upeita.
Eikä vain yhtenä iltana, vaan joka ilta.
Aurinko maalasi koko taivaan vaalean punertavaksi.
Mutta kun tulimme eilen takaisin kotiin, satoi meillä vettä. Ja lunta on edelleen vaikka muille jakaa. Tänään ei enää sada, mutta ulkona on todella kolea ja ei-houkutteleva ilma. Taidanpa käyttää tämän päivän siivoamiseen... Ja ulkoilemme illemmalla.

Huhtikuinen SNY & Mukulat-KALin peruutus

Aurinko lämmittää sielua ja maata, alkaa olla taasen yksi talvi takana päin. Ja sepä on talvessa hyvää, että voi hyvillä mielin istua persauksen päällä penkissä ja neuloa menemään. Mutta nämä ajat alkavat olla nyt takana päin: Peppu on kaikesta istumisesta levennyt huolestuttaviin mittoihin ja kaipaa päästä baanalle! Onneksi jalat jaksavat vielä naista kantaa ja liikuttaa, vaikka kunto onkin talven aikana rapautunut aivan liikaa! Kaivan nyt entisen urheilija-minän tuolta kaiken laardin seasta esiin, ennenkuin sinne aivan katoaa... Nyt pitää priorisoida liike neuloskelun ja kaikkeen siihen liittyvän edelle, sekä keväiset pakolliset, ja hyvin runsaat, koti- ja puutarhahommelit! Tähän motivaattoriksi 15 vuoden takainen kuva:
Tässä tilanteessa peruutan myöskin aikomani Mukulat-KALin. En pysty sanoin kuvaamaan, kuinka vaikea paikka tämä minulle on, mutta sille ei yksinkertaisesti ole nyt aikaa. Olen hyvin hyvin pahoillani niiden puolesta (onneksi varmaan kovin harvojen), jotka ehtivät innostua aiheesta :( Antakaa minulle anteeksi tämä sanani syöminen, tällä kertaa. 
Serkkuni oli jo huolissaan, että onko minulla kovastikin joku hullusti, ja enhän vain meinaa lopettaa neulomista ja bloggaamista kokonaan. En tietenkään, eihän se ole edes mahdollista, mutta vähän etäisyyttä tähän hommaan pitää nyt ottaa, koska aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen, mitä on tarpeen tehdä - ja mitä haluaisi.
Ihana SNYni oli laittanut minulle huhtikuun paketin, jonka haimme tänään Pörrin kanssa ärrältä. Ja eikös sieltä paljastunut taas monenmoista innostavaa! Ja: Oli ihana saada Oikea Kirje, sellainen, joita minäkin lapsuudessani ja nuoruudessani olen kirjoitellut, paljon. Se oli ennen kompuuttereita ja somea. 
Katse hakeutuu heti vasemmalla olevaan herkulliseen kaakkuun, jonka ohje löytyy myös paketista. Ehkä voisin hakea sieltä vähän voimaa, niille lenkeilleni, etten aivan tuuperru tien varteen..? Mukana tuli myös ohjeet tulppaanisukkiin, ja tulppaanin ohjekuvio on totta vieköön niin houkutteleva, että pitääkö sitä kokeilla..? Mukana on myös taikapallukka ja ohje kynsikkäisiin. Eli se on vähän niin, että kynsikkäät on laitettava alulle, jos haluaa selvittää, mitä pieniä esineitä taikapallo pitää sisällään. Ja haluanhan minä! Sitä paitsi ajattelin juuri yhtenä päivänä lenkillä ollessani, että olisipa kynsikkäät kova sana, tuolloin ei käsissä ollut mitään.. Punainen lanka ja taikapallo ovat Viking Froyää, tuntuvat pehmeältä käteen. Mukava tuli myös liukuvärjättyä Elegiaa, kiitos siitäkin. Sitten vielä sievä pelargoniakynttilä ja karkkia suukkuun. Tämä paketti pelasti tämän maanantain, jolloin väsyttää aivan liikaa. Mutta se on aivan oma syy, koska piti kikkiä valveilla yli puolen yön ja seurata huisin jännää vaalilaskentaa. Oli varmaan 1. kerta, kun sen olen sitä näin pitkään seurannut, mutta kello ei tuntenut armoa aamulla, vaan potkaisi minut hereille, ja kohden arkea.
Kiitos SNY <3 

Ja oikein hyvää ja aurinkoista huhtikuuta kaikille! Minä lähden kohtapuoliin lenkille, heti sen jälkeen, kun Elmeri kotiutuu omalta lenkiltään. Mutta sitä ennen taidan ehtiä leikata Pörrin otsatukan ja kylvettää hänet, neitokaisella on huomenna valokuvaus, ja haluan, että kauniit sielun peilit näkyvät :)

SNY - toukokuu