Toukokuun lopun kukkijat

Täällä ollaan, vaikka varsinkaan koneella ei ole ollut iltaisin aikaa eikä inspistä istuskella. Mutta nyt illalla, ihan vain kiertelin pihalla, tekemättä mitään, nautiskelin keväisestä ihanasta illasta. Ja minä olin siellä pihalla ihan yksin, ilman alati pälpättävää Jarrua:) Linnut lauleskelivat jossain koivikon lehvistön alla, mutta yhtään en nähnyt. Vihreys on valloittavaa!
Laitoimme tirpoille keväällä kuusi uutta pönttöä, mutta en osaa vielä sanoa, onko yhteenkään avaimet käteen -kotiin tullut asukkaita. Kaikki näyttävät huolestuttavan autioilta. Mikä on, kun ei hienot talot kelpaa, pitäisikö olla ennemmin vanha ja katollaan seisova? Toivottavasti pöntöillä alkaa pian tohina, kun emot ruokkivat poikasiaan.
Rakastan tätä koivikkoa!
Kevään ensimmäisiä kukkijia: Villitulppaani (?)
Valtavan suureksi venähtänyt pilvikirsikka.
Norjanargervo
Joku pensas, nimi unohtunut.
Punaherukka
Kärhö
Sammalleimu
Pirja-omena
Orvokki
Tervakko?
Sitten vielä ahomansikka, joka ei tosin vielä kuki, mutta hyvin ovat lähteneet viime kesänä mökiltä tuomani taimet kasvamaan.
Niin, olen minä ihan pikkuisen silloin ja tällöin neulonutkin... 

Ja kierroksen lopuksi otin vesiletkun ja suihkuttelin kasveille vettä. En muista, koska täällä olisi viimeksi satanut, ei moneen viikkoon! Sadetta ilolla odotellessa... :)

Remember

Kyllä vain, ihan ehdottomasti! Tänä vuonna päädyin tekemään tossut, sillä Äitimuori pitää joko virkattuja tai neulottuja tossuja, ei koskaan villasukkia, päivisin. Itse asiassa, kun nyt ajattelen, niin en ole koskaan nähnyt hänen pitävän villasukkia sisätiloissa jaloissaan. 
Löysin kivan ohjeen Dropsin sivuilta nimeltään Remember. Osuva nimi monin tavoin, ja tossuja neuloessani tuli monenmoisia muistoja mieleen... Ja anteeksi vaan Äitimuori, mutta vähän singutin toista tossua jalassani, jotta syntyisi edes pieni käsitys siitä, miltä näyttää. Tein tossut koossa 35-37, koska saajalla on pikkuinen jalka. Ja itse asiassa tein tossuista hieman lyhyemmät vielä, pituus 20 cm. Ja niin vain sinkuu minunkin jalkaani ilman mitään ongelmia. Ja palautui takaisin mittohinsa myös :D
Tossut olisi pitänyt ohjeen mukaan neuloa 2-kertaisella Drops Big Delight -langalla, mutta minulla ei justiin sitä ollutkaan, joten neuloin sukat 2-kertaisella Järbo Happy -langalla, passasi ohjeeseen aivan hyvin. 
Yleensä, kun neulon räsärimaista pintaa, aloitan langat siitä kohdin, missä väri vaihtuu. Näin on jotain toivoa saada samanlaiset sukat. Mutta nyt jostain syystä vain loin silmukat ja lähdin neulomaan ilman mitään valmisteluja. Eli toisen tossukan kohdalla piti vähän arpoa, mistä aloitan ja melko hyvin sitten sain täsmäämään, toisella yrittämällä. 
Ihanaa Äitienpäivää kaikille äideille ja äitien lapsille ja lapsenlapsille <3

Malli: Dropsin sivuilta, Remember
Lanka: Järbo Happy (52120)
Puikot: 5 1/2
Koko: 35-37
Langankulutus: 82 g

Sydämenlämmittäjä

Sydämeen ei mahdu kahta ämmää ja tähän sydämenlämmittäjään ei meinaa mahtua minun vasen ja oikea sydän. Mutta onko vika sydämissä vai jossain muussa, niin sepä pitää nyt selvittää juurta jaksain. Mistä tuo sanonta muuten tulee? Juurta jaksain?
Vaan jos ei lähdetä kuitenkaan sitä nyt ruotimaan, vaan pysytellään tässä sydämenlämmittäjässä. Niin, jossain FB:n neulontaryhmässä oli joku tällaisen valmistanut ja kovasti alkoi itselläkin tehdä mieli. Niin paljon, että heti piti guuklailla, että mistä ohjeen moiseen löytäisi... ja löysinkin ohjesivun Ravelrystä, mutta ohje ei tietystikään ollut sieltä ladattavissa, ei rahalla, saatika ilmatteeksi. Ohje oli julkaistu vain Taito 4/2013-lehdessä. Siis n. viisi vuotta sitten! Ja minullahan oli silloin vielä lämmin sydän, mitä sitä suotta enempi kuumentamaan! 
Seuraavaksi surffailin, olisiko lehti kenties meidän ihan omassa kirjastossa: Ei. Ja sitten löysinkin jo Lehtiluukku.fi:n, jossa kyseisen diginron saattoin näppärästi ostaa luettavaksi. Kiitos! Ohjeongelma oli selätetty.
Sydämenlämmittäjä olisi ohjeen mukaan pitänyt neuloa Louhittaren Luolan Ahti -langasta. Never heard? Ja discontinued. Joten, kun Wollmeise lähestyi minua, niin se ei olisi voinut tapahtua enempi otolliseen aikaan. Ja sitten neulomaan. Ja tässä tulee mahdollisesti ja todennäköisen varmuudella se kohta, missä meni ehketi joku ikään kun pieleen: Kas, aloin neuloa puolta numeroa liian pienillä puikoilla (nelosilla?)..  ja mallitilkku..  mikä helkutti se on? Siis ei varmaankaan mitään sellaista, jota tällainen, öhöm, kokenut neuloja tarvitsee, kas, näkeehän sen jo silmillä, että onko vai eikö ole sopivaa, vai? Siis siksihän ne silmät on päähän laitettu, että niillä tutkitaan? Eli neuloin vain menemään, vaikkakin vähän kippananalta näyttikin. Ja neuloin vielä lisääkin, vaikka alkoi arveluttaa, että onko vai eikö? Mutta en mitannut, pois mielestä pelkkä ajatuksin. Eli siis neuloin. Ja sitten ajattelin, että ainahan voi venyttää.. eli neuloin siis ihan loppuun asti. Oli muuten älyttömän ihana malli neuloa. 
Lopulta neuloin selkäosan vähän pidemmäksi kuin ohjeessa. Ja ihan vain siksi, että saatoin poimia sivuapalmikoiden reunasta ohjeessa mainitun määrän silmukoita. Eli tässä kohden on mielestäni ohjeessa virhe, sivupalmikoita täytyy olla 30, jotta menee niinkuin strömssöössä tämä. Ja, koska en ole kovin pitkä tyttö tai ehkä pikemminkin keski-ikäinen tyttö, niin selkäosasta tuli ihan sopivanmittainen, vaikka en ole yhtään venyttänyt. Itse asiassa en ole tehnyt tälle neuleelle mitään muuta toimenpiteitä kuin lankojen päättelyn. 
Ihana Pörri kävi hakemassa nopeasti itselleen ponchon päälle heti, kun huomasi, että Emo oli pukenut samantapaisen ja lähdettiin parvekkeelle kuvaamaan.
Nyt olemme katsoneet selkäosaa varmuudella niin paljon, että olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että on aika sopiva tai ei ainakaan kauheasti liian lyhyt? Eli miten sen etupuolen kanssa sitten meni?
Lanka: Wollmeise DK, Gloire de Dijon
Puikot: 4mm
Langankulutus: 260 g
Lissää tahtoo tehdä! Ihan ehdottomasti!

SNY - toukokuu