Pehmoinen ja kevyt unipeitto Novita Palmasta


Pörrin unipeitto valmistui juuri. Pörrin vielä nimetön pupu unikaveri kokeili heti kölliä sen päällä ja voi, kun se tuntuikin pehmoiselta, ihan alkoi silmä luppasemaan.
Tein samanlaisen peiton toiselle pojalleni aikalailla 8 vuotta sitten synnytyssairaalassa. Lanka oli aivan lumenvalkoista pehmeää Novita Palmaa. Tuosta peitosta tuli niin rakas, että sitä ei hiplattu pelkästään sängyssä, vaan sitä raahattiin kaikkialle mukana kuin Tenavissa konsanaan. Ja aina Nukku-Matin lähestyessä sen reunoilla juoksuteltiin sormia kulmasta kulmaan ja se, jos mikä, vaivutti pienen miehen nopeasti makoisaan uneen.
Nyt tämä samainen poika ryttää joka ilta unipeiton pään alle ja Nukku-Matti tulee ja nappaseen edelleenkin nopeasti mennessään. Oikeastaan unipeittoja on jo kaksi, toinen vähän suurempi. Molemmille on yhteistä se, että ne ovat puhtaanvalkoisen sijasta harmaita ja niihin on ilmestynyt jokunen reikäkin... rakkaita ovat peitot. Ottaisin peitoista kuvan, mutta se saattaisi aiheuttaa syvän trauman herkimmille lukijoille:D
Novita Palma -lankaa ei enää valmisteta, mutta olen haalinut sitä melkoisesti, joten jos Poikanen haluaa unipeiton vielä armeijaankin yli 180- tai 190-pitkänä miehenalkuna, niin kyllä Emo tekee :)
Kävimme viime viikolla ultrassa ja siellä ei näkynyt pojan pippelistä vilahdustakaan eli meille on tulossa tyttönen. Pääsin siten neulomaan unipeittoa hänelle, olin vain odottanut, teenkö sinisen vai punaisen peiton.
Peitossa on 90 silmukkaa, aina oikein neuletta ja koko n. 80 x 80 cm. Paksuilla puikoilla tulee ilmava peitto.
Malli: Tähän mitään mallia tarvita
Lanka: Novita Palma 503
Puikot: Pitkä pyöröpuikko nro 7
Langankulutus: 175 g
Kahdestakin Palma-kerästä saa pienelle peiton, silloin silmukoita pitää laittaa vain vähemmän, jotain 70, muistaakseni..

Aurinkoista juhannusta kaikille!

Täällä enempi pohjoisessa on juhannusruusun kukat vasta pienellä nupulla, joten nautiskellaan siis omenapuiden kukinnasta. Tässä omenapuussa on erityisen kauniit, hieman punertavat kukat ja se on vasta aloittelemassa runsasta kukintaansa, satoa odotellessa...
Tämän vuoden juhannusreseptiin kuuluu ainakin hieman ulkoilua/puutarhurointia (jos kestän itikoiden hyökkäyksen), tolkutonta grillailua, höpötystä ja naurua (mahdollisesti pientä poikasten välistä kinastelua myös;) ja tietysti neulomista. Kaksi työtä on kesken ja toinen niistä ei tunnu valmistuvan ei niin millään.

Kolean kesän alkavaa kukintaa

Kesä on ollut viileä ja erittäin tuulinen täällä meillä päin, olen saanut odottaa aivan liian pitkään, että jotain muutakin puhkeaa kukkaa kuin villitulppaanit ja sen semmoiset. Mutta nyt sain puutarhakierroksellani jotain ikuistettua. Ensimmäinen omenapuu, joka alkaa olla hyvästi kukassa, on rautatieomenapuu. Kukkia on taas ihan kivasti, vaikka pupuset kävivätkin tekemässä harvennusta talven aikana. Tuosta saan syyttää vain itseäni, sillä tälle puulle ei riittänyt verkkoa, enkä viitsinyt lähteä hakemaan lisää. Pölyttäjiä saisi olla enemmänkin, mutta jokusen näin hääräilemässä kukkien kimpussa. Kaippa noillakin saisi olla pienet villasukat jaloissa, että tarkenevat tehdä töitään.
Yleisesti ottaen omenapuut, jotka viime vuonna kukkivat vähän, ovat nyt aivan hurjimusmaisessa kukassa. Ja sitten myös toisinpäin, viime vuonna kovan sadon tehneet huilivat tänä kesänä.
 Pilvikirsikka kukkii komeasti ja kasvaa hurjaa vauhtia.
Ensimmäiset kivikkokasvit aloittavat myös, tässä ihan lempparini niistä, patjarikko. Koitan levittää tätä muihinkin paikkoihin, kun tässä kohden vähän kärsii.
Kerrankin muistin, että tässä kasvaa lemmikkejä, enkä riipinyt nupullaan olevia alkukesästä rikkaruohona pois. Minulla on tätä myös valkoisena ja tämä on niin kovin soma.
Orvokit leviävät kuin viimeistä päivää, mutta sekin sopii, kukkiipahan ainakin joku. Minun kukkapenkit alkavat olla melkoisia puolivillejä paikkoja, menestyjät rehottavat ja muut häipyvät pois. Mutta olen antanut periksi, ei täällä pohjoisessa kannata mistään eksoottisesta haaveilla, parhaiten pärjäilevät vanhanajan perennat. Aika paljon olen kuitenkin erinäisiä lajeja kokeillut.. :D
 Poikatyrni pitää huolen muutamista tyttötyrneistä, omista ja naapurin :)
 Tämä on tyttötyrni. Aivan vaatimattoman näköinen verrattuna poikaan.
On lomapäivä, aurinko paistaa ja tuulee eli ei ole hyttysiä, melko viileää. Eli toisin sanoen aivan mainio päivä rikkaruohojen kurittamiseen, niitä riittää...

Isot ja pikkaraiset sukat 2-kertaisesta Drops Fabelista

Olen pitkästä aikaa taas pystynyt heiluttelemaan puikkojakin, kun 1. kolmanneksen raskauspahoinvointi, hillitön väsy ja palelu on takana päin kuin myös liki kolme viikkoa kestänyt kamala lentsu. Olen nyt raskauden puolivälissä ja on aivan hyvä olo. Aikaa neulomiseen on kuitenkin ollut vain iltaisin telkun ääressä, joten töikseni valikoitui hyvin yksinkertaisia neuleita eli perussukkia.
Ensimmäisenä näpläsin Pörrille lämpöiset sukat. Ensimmäisen sukan jälkeen meinasin jättää toisen tekemättä, sillä minusta nämä ovat aivan liian leveät. Mutta jospa nämä menisivät ulkona vanutöppösten alla, loka-marraskuussa alkaa olla jo ihan kenkkuja kelejä.
Malli: Forrest by Drops Design
Koko: 15-17
Lanka: Drops Fabel, 100 luonnonvalkoinen & 903 keltainen/roosa
Puikot: koivuiset 4
Langankulutus: 32 g
Elmerin mielestä nämä ovat niin söpöt, että hän haluaisi laittaa ne autoon roikkumaan, vähän niinkuin nopat. Väri on edelleen unisex, emme vielä tiedä, onko Pörri tyttö vai poika.

Sitten suuremmista sukista: Elmeri on alkanut jostain syystä matkia minua ja ei muka saa unta, ellei jaloissa ole villasukat. Eihän tässä tilanteessa auta muu kuin alkaa tehdä Elmerillekin sukkia. Villasukkia kyllä on joitakin pareja, mutta miehet ovat sellaisia, että heillä on aina toinen sukka hukassa (ja välillä housut), joten ei mies muutamalla sukalla pärjää, jos iltaisin pitää sukat kylmiin jalkoihin löytää. Meidän pienempi poika on sivumennen sanoen tässäkin suhteessa aivan isänsä copy-paste: nukkuu harva se yö eriparisukat jaloissa, mutta ei tuosta piittaa vähääkään.
Olemme olleet yli 10 vuotta yhdessä ja nämä ovat 1. neulomani sukat hänelle, joulupukki on hoitanut tämän homman puolestani tähän saakka oikein hyvin. Sukista tuli kuitenkin aivan hyvin istuvat, koska onnekseni jalat eivät olleet neulomisen aikoihin reissussa vaan viereisessä nojatuolissa, joten saatoin sovittaa tekelettä välillä jalkaan. Malli on mukailtu Dropsin malli, mm. varsi on lyhyempi sun muuta, kun en jaksanut seurata ohjetta :)

Malli: Dusk by Drops Design (mukaillen)
Koko: 44/46
Lanka: Drops Fabel, 604 ocean view & 905 mustavalko-mix
Puikot: koivuiset 4
Langankulutus: 140 g
Tykkään tästä väriyhdistelmästä todella paljon. Pitää tehdä vielä toiset eli paranneltu versio ja kokeilla eri värejä myös.