Uutta itää

Ulkona on umpitalvi, mutta pään sisään on asettunut kevät: Kaikenlaista uutta itää, kunhan vain ehtisi sen kaiken toteuttaa kätösin kosketeltaviksi ja simmuin katseltaviksi. Sen verran uskallan jo kertoa, että viikon tai kahden päästä pitäisi olla jotain valmista, jotain sellaista, johon kaikki halukkaat voivat lähteä mukaan, jos vain sisäinen kipinä iskee päälle.

Minun on tehnyt jo monta päivää mieli kylvää pelargonioita. Ja nimenomaan vain pelargonioita, ei mitään muuta. Olen ajatuksissani laittanut multaa pieniin ruukkuihin, kostuttanut mullan ja upottanut siemenet pintaan itämään. Ja odottanut itämistä, sekä taimien jatkokäsittelyä. Siihenkin olen ajatuksissani varautunut, etteivät minun pelargoniani ala kukkimaan ennen kuin elo-syyskuussa. Ja antanut sen taimille anteeksi. Tänään pelargonian siementen kutsu kävi niin vaativaksi, että hyppäsin autoon ja hurautin lähi-Kärkkäiselle, jossa tiedän siemenhyllyjen olevan erittäinkin antoisat. Mutta mitä tapahtui? Kävelin hyllyt ensin oikealta vasemmalle. Sitten vasemmalta oikealle. Ja vielä oikealta vasemmalle. Mutta ei, ei ollut pelargonioita. Oli kaikkea muuta, mutta ei minun pikkuisia pelargonioita. Kylläpä olin pettynyt! Otin sitten petunioita, päivänsineä punaisena ja moniväristä mustasilmäsusannaa. Muuta en tänä vuonna laita, ja näitäkin kylvän maltillisesti, muutamiin ruukkuihin, ei mitään taimihässäkkää tällä kertaa. Mutta, jos jostain ilmestyisi pussillinen pelargoniansiemeniä, niin tietysti laittaisin ne vielä kasvamaan. Kodin ja puutarhan kuukalenterin mukaan seuraava otollinen aika siementen kylvämiseen on keskiviikkona 13.2., silloin laitan siemenet kasvamaan. 

Jotain muutakin on mennyt itämään: Työpaikan vierustoveri tarjosi minulle syksyllä makoisimmista makoisimman omenan, joka oli poimittu hänen omasta puustaan. Joku kotiomena siis, mutta omenalajiketta hän ei muistanut. Minäpä otin omenan siemenet mukin pohjalle talteen. Ajatuksena oli kokeilla omenapuun kasvattamista aivan siemenestä alkaen.

Googletin, että siement pitää laittaa jääkaapin perukoille kylmäkäsittelyyn ja itämään. Laitoin siis siemenet taimimultaan ja kastelin, toivottavasti en liikaa. Tämä kaikki tapahtui 5.2., joka ei kodin ja puutarhan kuukalenterin mukaan ollutkaan otollinen aika hedelmien kasvatukselle. Omenapuun siemenet ovat kuitenkin nyt jääkaapin perukoilla ja katsotaan, mitä niistä tulee. Tässä on vain nyt yksi toinenkin juttu: En ole enää ollenkaan varma, että olivatko nuo siemenet sittenkään sen herkkuomenan siemeniä vai jonkun toisen omenan siemeniä. Löysin nimittäin kaapin hyllyltä toisenkin mukin, jossa on jotain siemeniä. 

On paljon mahdollista, että nämä ovat sittenkin ne oikeat siemenet, joten laitoin juuri varmuuden vuoksi nämäkin multiin ja toisen mukin kaveriksi jääkaapin perukoille. Ja tänään on hedelmänviljelyyn otollinen päivä, joten satoa odotellessa...

Uunin päältä löytyi myös lautasellinen krassinsiemeniä, jotka keräsin syksyllä sinne kuivumaan. Laitan nämä keväällä ulos ruukkuihin itämään, toivon mukaan itävät myös.

Kärkkäiseltä tarttui mukaan myös kansio, joka näkyy ensimmäisessä kuvassa. Kansion kannessa lukee sopivasti: Do what you love and do it well. Omat ohjeeni ovat tällä hetkellä muovitaskuissa, nipussa. Ne pääsevät nyt kaikki samaan paikkaan ja toivon mukaan kansioon tulee vuoden mittaan lisääkin täytettä :) 

Lisää iloa ja energiaa on varsinkin nyt viikonlopun aikana tuonut mahdollisuus urheiluun ja ulkoiluun, Elmeri on ollut vaihteeksi kotosalla, eikä alati reissun päällä. Olen huhkinut tehdä lumitöitä, urheilumielessä, sekä kaivanut hiihtimet esiin ja hinkuttanut niillä saaren ympäri. Miehen reissupäivinä olen ulkoistanut lumityöt Poikasille, jotka ovat jakaneet pihan puoleksi ja kumpikin kolaa puoliskon. Piha on ollut aina kolattuna, kun olemme Pörrin kanssa tulleet hoidosta ja töistä kotiin, mutta siltikin siinä hiertää joku. En ymmärrä, miten voi olla mahdollista, että kun ovat jakaneet pihan keskenään puoleksi (en tiedä, missä raja kulkee), niin toinen puolisko on kuitenkin jotenkin isompi. Ja se, joka tulee myöhemmin koulusta, joutuu aina kolaamaan tuon isomman puoliskon. Veljekset... :D