Sade, jota luvattiin, ei koskaan tullut

Voi, Emo, kylläpä sinun ns. puutarhasi on kuivahtamassa ja jokainen pensas ja ruoho ristii joka ilta oksansa ja vartensa sateen toivossa. Jos ne pystyisivät, niin ne seuraisivat sadetutkaa jopa enemmän kuin sinä. 

Seurailin eilen melko huvittuneena tuota sinun hommaasi. Tsekkasit heti aamusta arvioidut pilvien liikkeet ja laskit pisaroiden määrän ja todentotta, olipa päivästä tulossa todella todella sateinen ukkosineen. Sinä olit tyytyväinen: puutarha saisi vettä ja sinä saisit neuloa.

Päivä kului ja pilvet lipuivat ohi edestä ja takaa, ukkonen paukkui, vaan ei saaressa. Yhden kerran maa liki kastui, mutta enimmän aikaa paisteli aurinko. Poikaset pelasivat sulista ja nauttivat kesästä. Mutta sinä, Emo, seurailit sadetutkaa ja odotit sadetta tulevaksi, olihan ilmatieteen laitos sitä sinulle luvannut ja lupaukset on pidettävä, aina.

Eipä ihme, että yön viimeisin synkeä pilvi heilutteli sinulle ohilipuessaan kultaista kouraansa, olisi varmaan kannattanut elää tuokin päivä sellaisena kuin se tuli, eikä odotella jotain muuta tulevaksi. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tervetulleita!

Syränsukat & kaavio

Sellainen iloisesti ja kepoisasti ja kotoisasti lepatteleva syrän, sekä ihan kauheena pauhaava syrän, jos toinenkin, on neulottu näihin su...