Pyjamakriisi

Melkein kaikki Pörrin pyminit olivat käyneet pieniksi kippanoiksi. Yritin eilen kaupasta etsiä 92 cm uniasuja, mutta en löytänyt ainuttakaan. Täällä meillä päin ovat kaikki 86-senttiset tytöt venähtäneet hetkessä  suuremmiksi! Noo, varastossa olisi varmaan ollut, jos olisin ehtinyt kiireeltäni suuni aukaista...
Sain sitten idean ommella omasta, pesukoneessa ja kuivurissa pehmoiseksi kuluneesta unimekostani, Pörrille pyminin. Nimittäin sellaisen, jossa olisi valmiiksi varastoituneena unihiekkaa sellaiset määrät, että silmät painuvat itsestään kiinni, kun sen pukee päälle. Edellisistä ompeluksista on kulunut vähän aikaa, mutta tuumasta toimeen: Asettelin bodyn ikäänkuin kaavaksi helmaosan päälle ja sitten vain saksimaan.
Jätin reilut saumanvarat, sillä tarkoitus oli tehdä semmoinen 2-kertainen ommel, jottei saumat hierrä.
 Ompelin siis ensin kappaleet oikealta puolelta kiinni.
Sitten käänsin tekeleen toisinpäin ja ompelin nurjalta puolelta.
Sitten taas kolttu toisinpäin. Tässä vaiheessa kaula-aukko näytti siltä, ettei siitä mene läpi minkäänkokoinen pää.
Käänsin ja ompelin helman ja hihansuiden saumat. Avarsin kaula-aukkoa ja ompelin sinne sellaisen kaitaleen. En tiedä, menikö se ihan kaikkien oppien mukaan, mutta kiinni ainakin jäi.
Lopputulos ei kestä tarkempaa tarkastelua, mutta luotan siihen, ettei Nukku-Matti tarkastele,  onko saumat viivasuoria ja mihin suuntaan kinnaa.  Ja ei varmaan näekään, koska on niin pimeää. Ja ensi kesänä, kun on taas valoisaa, ei tämä pymini mahdu enää päälle :)
Uutta pehmoista pyminiä ei saanut ottaa koettamisen jälkeen päältä pois. 
Mutta pyminitarve ei ole tällä kuitattu, uusia tarvitaan edelleen. Ja vähän muutakin vaatetta. Joten pitänee käydä piipahtamassa jossain verkkokaupassa...

3 kommenttia:

  1. Pyjamakriisi on hoitunut hyvin noin kauniilla uniasulla.
    Sain päähäni alkaa neulomaan pipoa itselleni, täältä löysin neulomasi pipon mallia jossa oli 126s 3o3n joustinta ja pyöröpuikko.
    Voisiko ajatella seiska veikkaa langaksi, vai olisiko syytä hommata jotain muuta lankaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään itse pitää alpakkalangasta neulottuja pipoja, en oikeastaan muita pidäkään. Jos pitäisi neuloa jostain muusta kuin alpakasta, niin sitten pehmoisesta ja kutittamattomasta merinovillasta. Tuohon pipoon, josta puhut, on hommattu Adlibriksen Alpakkalankaa Adlibriksen verkkokaupasta. Jos sitten taas tuntuisi siltä, että haluaisi ehkä hieman paksumman pipon... ja jos alpakkaa voisin edelleen tyrkyttää, niin kaupasta saa Novitan Alpaca Wool -lankaa, joka on minusta mainiota lankaa ja olen siitä tehnyt kaksikin pipoa itselleni. Sen olen tehnyt valepalmikolla, 120 silmukkaa ja puikot 4, mutta puikkokoko on aivan käsialasta kiinni.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta. Taidan kallistua Alpaca- langan puolelle, tulee ainakin langan puolesta hyvä hattu.

      Poista

Kiitos kommentista. Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
(Olen alkanut saada mainosspämmiä, joten jouduin ottamaan kommentin tarkastuksen käyttöön.)