Taimitarhan kukkasukat

Yleensä tähän aikaan vuodesta on meillä helvetti irti, nimittäin kukantaimisellainen: Joka puolella on aivan liikaa purnukoita puskemassa jotain vihreää. Mutta tänäpä vuonna näin ei olekaan. Tänä vuonna kasvatellaan kolmea ihmisentainta... ja Niina Laitisen Taimitarhan kukkasukat.
Miksi sitten ei muita kukkasia ollenkaan? No, yksinkertaisesti siksi, että viimeiset vuodet olen taimia innolla kasvattanut ja hyvin ovat kasvaneetkin, mutta tämä Suomen ns. kesä on rankaissut niitä heti kovalla kädellä, kun olen ne käsistäni ulos päästänyt. Ja nyt, kun en taimia kasvattele, niin tulee varmuudella superlämmin kesä heti kesäkuusta syyskuuhun... mutta jos ei näin käy, niin aina voi sujauttaa kukkasukat jalkaan ja kukkaloisto on taattu!
Sukkien ohjetta julkaistiin päivittäin yksi kukkanen kerrallaan Niina Laitinen Designs Facebook-sivulla. Ensimmäinen kukka puikahti kasvamaan 1.3. ja viimeinen 13.3. Ajattelin ensin tekeväni peräti kaksi paria sukkasia, mutta onneksi järkiinnyin heti alussa ja tein vain yhden parin, sillä aikaa ei nyt olisi enempään ollutkaan.
Ohje löytyi kolmenlevyisiin sukkiin, joista tein pienimmän koon ja sekin on vähän leveähkö, mutta ei onneksi liiaksi. Mutta sukan varsi on selvästi suunniteltu pitkille rotusäärille, koska jalassani sukat menevät jopa polven yli. Mutta semmoista se on, kun on lyhyet rotusääret eli persjalat. Jalkaterästä tein lyhyemmän, mitä ohjeessa.
Valitsin kukkalangoiksi monivärisiä Nalle-lankoja, sain siten vielä ylimääräisen annoksen jännitystä seurailemalla, millaisia kukkasia langat sukkiin piirtelevät. Jemmassa on onneksi vielä vanhojakin Nalle Kukkaketoa, Luontopolkua ja Marjaretkeä sekä uusimpia Taikaa ja Gardenia. Melko kauan sai odotella, että moniväriset Nallet tulivat takaisin, mutta onneksi tulivat, sillä pidän niistä todella paljon!
Sitten jotain kritisoitavaa: Muutamassa kohden jää sukan taakse ikävä rako kukkien väliin. Tuohon olisi tietysti voinut jotain yksittäistä väritöpsykkää neuloa, jos olisi ollut hereillä ja tajunnut, mutta näin ei tietystikään ollut. Toinen asia, jonka tekisin nyt toisin, on resori. Siitä tuli ainakin minulla liian löpsykkä, sukat eivät pysy oikein jaloissa. Resorin tekisin myös näin jälkiviisaana toisin. Ja sitten ne langanpäät, niiden päättely! Sukat valmistuivat eilen, mutta tänään oli jäljellä vielä sen 7x7+rapiat päälle langanpäätä pääteltäväksi.
Erittäin lämpimästi suosittelen itseäni päättelemään ne seuraavalla kerralla heti neulomisvaiheessa (Dropsin ohjevideo). Vaikka suhteellisen nopeasti tuosta suoriuduin sillä välin, kun Pörri veteli aamun kauneusuniaan.
50 minuuttia meni ja langanpäät oli selvitetty.
Malli: Taimitarhan kukkasukat by Niina Laitinen.
Lanka: Nalle lankoja. Pohjaväri musta 099, väliväri luonnonvalkoinen, kukan varsi vihreä Nalle Garden 868. Kukat: Kukkaketo Päivänkakkara 810, Kukkaketo Kirsikkapuu 805, Taika violetti 853, joku sinisävyinen Nalle raitalanka, Garden pinkki 865, Luontopolku Joki 811.
Puikot: Metalliset 3
Langankulutus: 172 g

Seiskaveikkaperussukan muodonmuutoskokeilu

Menin käpälöimään hyväksi todettua omaa seiskaveikkaperussukkaa ja nyt en osaa sanoa, menikö aivan metsään vai pikkasen vaan harhapoluille, sillä sukasta tuli näin neuloen jalkapöydän kohdalta hieman liian leveä minun makuuni.
Tein sukkaan ristiinvahvistetun ranskalaisen kantapään. Ja luin jostain facebook-ryhmästä, että kantalapun 1. silmukkaa ei kannata nostaa neulomatta, vaan neuloa normaalisti, näin ei kantalapun reunasta nostetuilla silmukoilla synny reikäistä neulosta, vaan aivan tiivis. Jotkut tuntuivat neulovan 1. tai jopa kaksi kantalapun ensimmäistä silmukkaa aina oikein, myös nurjalla, mutta minä neuloin 1. silmukan nurjalla nurin ja oikealla oikein. Kokeilen vielä seuraavissa sukissa tuota aina oikein neulomista, tuleeko silloin vieläkin parempi.
 Kärkeen tein nauhakavennuksen.
Malli: Oma käpälöity perussukka omaan jalkaan
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita 856
Puikot: Metalliset 3 1/2
Silmukoita: 44
Langankulutus: 102 g
Olen tehnyt monet ohuet sukat viimeksi ja niiden jälkeen tuntuu seiskaveikka todella paksulta ja kankealta neuloa.
Ehkä teen jatkossa kuitenkin sen vanhanmallisen kantalapun näihin seiskaveikkasukkiin, en ranskalaista. Tai jos teen ranskalaisen, niin tuota pitää vielä parannella. Kantalapun reunasilmukat kokeilen tehdä jatkossa myös toisin.

Kesän muistosta Wallanderiin

Olin kauan haaveillut neulovani tästä langasta Kesän muistot kirjasta Unelmien Silmukat, koska tuo sukkamalli on mielestäni ehdottomasti kirjan kaunein. Ja yhtenä päivänä sitten ryhdyinkin tuumasta toimeen. Mutta neulominen meni enempivähempi ähräämiseksi. Mallissa oli joko virheitä tai en vaan yksinkertaisesti ymmärtänyt sitä, en vaikka neulomisen ja äheltämisen lomassa tein mielikuvaharjoituksia eli Pörrin ollessa hereillä koitin mielessäni neuloa mallia eteenpäin ja sitten, kun neito nukkui, koitin ajatukseni toteuttaa. Mutta ei kun ei, yksinäinen aivosoluni ei vain hiffannut, miten kuvio tehdään aina tuon saman silmukan molemmin puolin. Lisäksi työnjälkeni oli aivan yyber rumaa, liian tiukalle vedin virkatut lenkit. Eli aikani väkerrettyäni päätin, että laitan homman jäihin ja koitan joku kaunis päivä uudestaan, kunhan olen tästä hieman viisastunut, jos se on enää ylipäätään mahdollista... Katselin myös kirjasta kaksi muuta vaihtoehtoista mallia, jotka koitan toteuttaa viisastumista odotellessani...
Seuraavaksi minua ja puikkoja ja lankakerää veti puoleensa Wallander kirjasta Neulekirja, Tähkäpää ja muut lempineuleet. Malli on yksinkertainen, ilman apupuikkoja tehtäviä palmikonkiertoja oikealle ja vasemmalle. Luulisi, että tuo minultakin soljuisi, mutta siitä huolimatta ensimmäinen sukanvarsi tökki puoleen väliin melkoisesti ja mietin jo jättäväni homman kesken. Mutta sitten tapahtui jotain miltein maagista ja malli ja lanka lähtivät soljumaan ilman mitään tökkelsiä tai jumitusta ja ihan mukavatakin oli neuloa tätä.
Lisäksi tein ensimmäistä kertaa ranskalaisen kantapään ja ihastuin siihen niin, että meinaan vipeltää sukkiin aina mahdollisuuksien mukaan sellaisen sen perinteisen, koulussaopitun, sijaan.
Olen erittäin iloinen siitä, että sukat valmistuivat, enkä jättänyt leikkiä kesken, sillä malli on yksinkertaisuudessaan todella kaunis.
Lisäksi näistä sukista tulee eittämättä mieleen Kurt Wallander, joka pelasti monet viime syksyn illat, kun maha pystyssä neuloin menemään ja Elmerin kanssa iltaisin katseltiin Netflixistä yksi jakso Wallanderia. Krister Henriksson on kyllä todella hyvä näyttelijä... ja rosoinen;)
Malli: Wallander, Neulekirja, Tähkäpää ja muut lempineuleet
Lanka: Regia Twist Merino, 09365
Koko: 34-37
Puikot: Metalliset 2 1/2
Langankulutus: 64 g

Nyt on imelää

Ihan niin imelää, että siirappi litisee varpaiden välissä. Ei tämä lanka verkkokaupan ruudussa tältä näyttänyt vai muuttuiko maku alle viikossa? Päätin neuloa imelyyden samantien pois. Onneksi poistin ostoskorista sen toisen kerän samaa väriä, joka siellä alunperin oli ja tuhottavana oli vain yksi kerä. Tuohon alempaan sukkaan osui värit muuten aivan kauniisti, mutta kantapään pinkki pilaa kaiken, yök.
Laaduntarkkailija tutki valmiin sukan rakennetta todetakseen, voiko sukkia käyttää vai pitääkö ne lyödä samantien roskiin. Sain käyttöluvan, mutta ainoastaan öisin. Tai kun kukaan ei näe.
Malli: Oma perussukka ohuesta langasta
Lanka: Crazy Zauberball, väri 2254, 75 % Virgin Wool, 25 % Nylon, 420 m = 100 g
Puikot: KnitPro 3
Langankulutus: 63 g

Edellisten perussukkien lanka (Hot Socks Diamond) vie Zauberballista voiton 100-0. Saatan silti joskus Zauberballistakin jotain tehdä, mutta tällä hetkellä ei ole mitään hinkua hommailla sitä lisää kaappiin homehtumaan ja mätänemään.
Katsokaas nyt, tuossa alla on verkkokaupan kuva. Näkyykö siinä pinkkiä? Ei minustakaan, kovasti. Nooo, näitä sattuu...  Ja jämälangasta saa vielä Pörrille pienet sukat, kovin näyttää olevan tuon pinkin värin perään...

Värikkäitä raitoja

Ostin joskus poistomyynnistä peräti 10 kerää Hot Socks Diamond -lankaa. Ne ovat lepäilleet lankahyllyssä jo pitkän tovin. Tarvittiin yksi aurinkoinen päivä ja lintujen viserrystä herättämään kevään tuntu: jotain värikästä oli saatava puikoille ja heti!
Lanka on jotenkin Drops fabelimaisen oloista, todella pehmoista ja kivaa neuloa. Sukkien edetessä alkoi tuntua siltä, että loput täydet 8 kerää täytyy säästää Pörrin villatakkiin ja -housuihin, typsykkä tarvitsee ensi syksyksi uuden setin ja Diamondista tulee ohut ja kevyt asu.
Malli: Oma perussukka ohuehkolle langalle
Lanka: Hot Socks Diamond väri 02, 75 % Wool, 25 % Polyamide, 50 g = 210 m, 30x40 = 10 cm
Puikot: KnitPro 3
Silmukoita: Aloitus 60 s -> pohjekavennusten jälkeen 48 s
Langankulutus: 70 g
Tällä kertaa raidoitus meni yksyhteen..

Ystävänpäiväarvontaa blogissa

Ystävänpäivä lähestyy, joten kaivelin valmiiden neuleiden laatikosta esiin ruusunpunaiset valepalmikkosukat. Sukat on valmistettu viime kesänä Lang Jawoll Magic -langasta ja ovat suurinpapiirtein kokoa 37/38.
Toinen vaihtoehtoinen voitto on Rakastunut keijukainen -lapaset. Lapaset on valmistettu Hjertegarn Alpaca Silk -langasta ja ovat kokoa naisen M.
Jos Sinusta tuntuu siltä, että näiden sukkasten tai lapasten tulisi päästä lämmittämään jalkojasi tai käsiäsi, niin jätä kommentti tämän blogitekstin kommenttikenttään (joko "sukat" tai "lapaset"). Virallinen arvonta tullaan suorittamaan 14.2. klo 12 jälkeen, siihen asti siis aikaa osallistua. Voittajan nimi julkistetaan tässä blogissa, jonka jälkeen voittaja voi ottaa minuun yhteyttä osoitetietoja varten (ja kertoakseen, kumman voiton haluaa) ja sukat tai lapaset pääsevät matkaan.
Arpaonnea!

Vaihtoehto1 eli sukat:

 Vaihtoehto2 eli lapaset:

<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3

Päivitän tähän samaan tekstiin uunituoreen arvonnan tuloksen: Nakkisorminen Onnetar nosti kulhosta lapun, jossa luki "Pirjo". Joten josko voittaja kertoisi minulle osoitteensa vaikkapa vasemmalta löytyvän Yhteydenottolomakkeen avulla, niin laitetaan lapaset matkaan :)
Kiitokset kaikille osanottajille ja oikein mukavaa päivää <3

Valentine's KAL Socks - kirjoneulepolvisukat Nallesta

Facebook-ryhmässä oli neulottu jo hyvän aikaa Valentine's KAL -sukkia, kun minä vasta sain niistä haisun ja laitoin sukat alulle. Muu porukka oli jo menossa yhtä päivitystä vaille nilkassa ja minä etsin kuumeisesti, ja turhaan, punaista Nalle-lankaa lähikaupasta. Olisin niin kovasti halunnut neuloa punavalkoiset sukat. Tein sitten vaihtoehtoisilla väreillä.


Oikeastaan oli hyväkin juttu, että lähdin kirimään toisia kiinni, sillä sain neuloa omaan vauhtiin, eikä tarvinnut odotella päivityksiä. Päivitykset tulivat 3x viikossa, joten sain jalkapöydän kohdalla muut kiinni ja sitten mentiin muutama kuvio hissuksiin nautiskellen... ja sitten piinaisesti odotellen uutta päivitystä.

Olin siinä luulossa, että eilen olisi läsähtänyt vihonviimeinen päivitys eli kärkikavennukset, mutta tulikin vielä yksi mallikerta isojalkaisille. Ja minä olin lopettanut oman sukkani neulomisen jo pikkasta vaille edellisen mallikerran loppuun. Odottaminen ei sovi minulla, en mitenkään olisi jaksanut venttailla enää maanantaihin, jolloin kärkikavennukset tullaan julkaisemaan, joten tein omat sukkani valmiiksi leveällä nauhakavennuksella. Maanantaina meinaan tsekkailla, minkälainen kavennus sukkiin olisi oikeasti pitänyt tehdä :)
Malli: Valentine's KAL, design by Pirjo Iivonen
Lanka: Novita Nalle ruskea 009 ja valkoinen 010
Puikot: Metalliset 3
Langankulutus: 134 g
Malli on kaunis, joten ne punavalkoiset pitää varmasti vielä joskus tehdä...

Pika-apua huutavaan perussukkapulaan

Mitäpä sitä kieltämään, pakkokait se on tunnustaa: Pilasin monet kotisukat pesemällä ne kirjopesuohjelmalla. Nyt ei ole jaloille moniakaan perussukkia jäljellä, joten oli pakko neuloa edes yhdet sellaiset pitkien kirjoneulesukkien väkerryksen väliin.

Siis kyllähän minä yleensä pesen villaiset villapesuohjelmalla. Keräilen niitä korin pohjalle ja kun on sopiva nippu kasassa, pyöräytän koneessa. Eli aivan itseäni saan syyttää nyt siitä, että lipsahdin harhapoluille ja ennen niin kivoista sukista tuli pieniä kippanoita, jotka kitisevät ja natisevat, kun niitä koittaa jalkoihin kiskoa.

Koitin tehdä sukista samanlaiset, mutta toisen sukan kärkeen riitti juuri ja juuri punainen raita, kun taas toiseen hyppäsi pieni pätkä myös harmajaa. Ja sitten oli langassakin yksi värivirhe, pienenpieni punainen piste siellä, missä sen ei todellakaan kuuluisi olla. Kummatkaan eivät minua haittaa, eivätkä menoa hidasta.

Malli: Oma perussukka
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita 861
Puikot: Metalliset 3 1/2 (tykkään tehdä seiskaveikkaa metallisilla, saa kunnolla kilistellä)
Langankulutus: 90 g

Pingu, Pingu...



sitä voi rallattaa, kun hipsii talvisessa luonnossa Sydpolen-lapaset kädessään. Kukapa ei olisi jossain vaiheessa huomannut istuvansa töllöttimen ääressä Pingua katsellen, olipa omia lapsia tai ei. Tuo hassu ohjelma koukuttaa kummasti, vaikka Pingun ja kumppanien puheesta ei ainakaan meikäläinen saa yhtään mitään tolkkua.
Lapasten ohje löytyy Jorid Linvikin Vottebokasta ja lapaset on neulottu ohjeen mukaisesti Sisusta. Edellisen kerran Sisusta neuloessani en tykännyt langasta vähääkään (Pöllöt), mutta nyt lanka tuntui aivan kivalta neuloa ja hämmästelen suuresti, miten tuntemus voi olla niin erilainen. Vein jopa kerät lankalaboratoriooni ja koitin ottaa selvää, mikä on muuttunut. No, ainakin vyöte, mutta hiplaus ja suurennuslasitutkimusten jälkeen ei ehkä mikään muu??? Erittäin omituista. Onneksi kokeilin vielä toisen kerran Sisua, sillä tämähän on aivan mainio lanka.
Lapasia oli hauska neuloa, sillä erilaiset kuviot vaihtelivat riittävästi, minäkään en ehtinyt tylsistyä. Lapasten kärkiosassa piti olla kuitenkin erityisen paljon hereillä, ettei neuloskellut väärin. Ranteen kalakuviot ovat taas aika hauskat: Kun katsoo sinisiä kaloja, ei hoksaa, että mustatkin ovat kaloja. Ja toisinpäin.

Malli: Sydpolen, Jorid Linvikin lapaskirjasta Votteboka
Lanka: Sandnes Garn Sisu, värit: musta 099, valkoinen 1001, sininen 5937
Puikot: KnitPro 2 1/2
Langankulutus: 65 g
Lapasten koko taitaa heilahtaa miehen käden puolelle ja sopivat ainakin Elmerin käteen. Lapasten:
-pituus 28 cm
-leveys 10,5 cm
-peukusta kärkeen 16 cm
-peukun leveys 4,5 cm
-peukun pituus 7 cm

Lapaset x4