Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta

Facebookissa on otsikonmukainen ryhmä, joka neuloo sotiemme veteraaneille villasukat Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Tarkoitus on siis neuloa ns. juhlavuosisukkamallilla aivan kaikille veteraaneille villasukat eli n. 22 000 paria. Minä sain tänään ensimmäisen parini valmiiksi ja kuvatuksi ukkospilvien ja jyrinän saattelemana. Omat sukkani taisivat olla nro 918, joten 22 000 pariin on vielä matkaa. Mutta onneksi tässä on vielä aikaa neuloa, sillä sukkien jakaminen alkaa ensi vuoden alussa ja jatkuu aina vuoden 2017 itsenäisyyspäivään asti.

Mutta neulojia kaivattaisiin lisää, joten jos asia tuntuu omalla kohdalla tärkeälle, niin tervetuloa ryhmään! Meitä on nyt 1368, joten mukaan todellakin mahtuu, olipa aikomus neuloa sitten vain yksi pari tai useampia :) Sukkamalli, lankavaihtoehdot ym. info löytyy FB-ryhmästä.
Ryhmään voi liittyä, vaikka ei osaisi neuloa tai siihen ei löydy aikaa, sillä ryhmän sisällä voi tehdä myös lankalahjoituksia niille neulojille, joilla on taasen aikaa ja taitoa, muttei mahdollisuutta ostaa lankoja. Minulla on tavoitteena neuloa itse muutama pari ja sen lisäksi tehdä lankalahjoituksia muille.

Sukkia voi neuloa myös, vaikkei olisi Facebookissa. Mutta silloin pitää olla ryhmän sisältä yhteyshenkilö, joka ohjeistaa neulomisen kannalta oleelliset asiat ja kerää valmiit sukat.
Itse haluan olla tässä mukana, koska tämä alkaa olla viimeinen tilaisuus meille kertoa veteraaneille, kuinka kiitollisia olemme heille kaikesta siitä, mitä aikoinaan tekivät. Ja parhaiten osaan sen kertoa villasukan avulla.

Malli: Juhlavuosisukkamalli, ohje Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta -FB-ryhmässä
Lanka: Novita 7 veljestä, värit 048, 011 ja 124
Puikot: 3 1/2
Koko: 42
Langankulutus: 108 g

Viimeaikojen kirjahankinnat

Ja pahoittelut heti alkuun siitä, että kuvat on mitä on ja niitä on nyt niin vähän, nääs äkkiä räpsin ne Pörrin lyhyiden päikkäreiden aikana, jolloin piti myös muita asioita saada hoidettua :)

Ensimmäisenä esittelyssä tänään saapuneet kirjat, joita olen odottanut melkolailla kieli pitkällä. Vasemmanpuoleinen Villit vanttuut ja vallattomat villasukat pitää sisällään aika monta mallia, jotka jo ensi selauksella houkuttelivat. Varmasti tulee tehtyä ainakin kissasukat

Ja Miaut... ja Kartanon ruusut ja Meduusat. Ja poikasille voisi tehdä pääkallosukat. Hyvä kirjahankinta, ei jääne pelkästään kirjahyllyn täytteeksi!

Sitten taasen tuo toinen, Klompelompe, joka pitää sisällään neuleita pääasiassa lapsille, mutta myös aikuisille. Ihana kirja jo pelkästään selattavaksi, niin kauniita kuvia täynnä tunnetta ja elämää, ei mitään sinnepäin räpsäisyjä. Pitää jälleen kerran todeta, että kyllä norjalaiset osaa. Jotenkin tykkään jo pelkästään tuosta paperin tuntumasta, joka heidän kirjoissaan oman kokemukseni mukaan on. Tästä kirjastahan voisi taas tehdä vaikka sun mitä, esimerkiksi tämän soman mekon.

Entäpä sitten tämä takki?

Tai kaarrokepuserot? Ja paljon muuta, myssyjä, käsineitä, housuja, villatakkeja... voi kuulkaa, eräs Pörri-tyttönen tulee olemaan puettuna tämän kirjan malleihin, näin ennustan. Ja kirjassa on myös malleja aikuisille. Että kiitos Tupsulle kirjavinkistä, olen täysin samaa mieltä kanssasi!

Lopuksi kolmesta kirjasta vain kansikuvat, nääs pitsineulekärpänen otti ja puraisi minua, joten mallikirjoja on hankittu tässä pikkuhiljaa lisää. Shetlannin pitsit on hyvä kirja, siinä on enimmäkseen neulemalleja, olikohan 119 mallia, mutta myös ohje muutamiin neuleisiin. Pitsihuivit neuloen taas sisältään enemmän malleja pitsihuiveihin, mutta myös joitakin mallineuleita. Sitten Haapsalun shaalit sisältään ohjeet yli 110 pitsineulemalliin. Luulisin, että näillä pärjäilee melko pitkälle pitsineulekärpäsen pureman hoidossa. Lääkkeeksihän nämä on vaan hommattu.

Pehemijjää kesävoita

Semmoista se voi näillä helteillä olla, myöskin täällä enempi pohjoisessa kuin etelässä.

Ohje on otettu Ilona Korhosen & Jenni Östermanin kirjasta Neulekirja, Tähkäpää ja muut lenpineuleet. Kirja on ollut hyvä hankinta, sillä olen neulonut näiden sukkien lisäksi toisetkin sukat tuosta kirjasta. Se on henkilökohtainen ennätys, kirjahyllyssä on ueampi kirja, joista en ole neulonut yhtään mitään, vaikka ihastellut olenkin. Mallineule oli kyllä hyvin joutuisaa tehdä, mutta samalla myös melko tylsää, joten ensimmäisen sukan jälkeen piti neuloa välillä jotain muuta.

Lanka on Hopeasäikeen käsinvärjättyä lankaa, jossa on myös hippunen cashmiria mukana tuomassa ylellisyyden tuntua. Juurikin sen verran, että ei näitä raaski itse pitää.

En ole vielä saanut hankittua itselleni sukkablokkeja tai irtojalkoja sukkien kuvaukseen. Onneksi oli tuo Elmeri kotosalla näpsimässä muutaman kuvan. Eihän tämmöiset pitsisukat näytä pöydälle levitettyinä miltään, jalkaan ne on laitettava. Vaikka ei ne minun jaloissa kovin kummoisilta näytä..

Koko on 37-40, joten sukat sopivat melko monenlaiseen jalkaan, paitsi siis minun.

Malli: Kesävoi-sukat, kirjasta Neulekirja, Tähkäpää ja muut lenpineuleet, Ilona Korhonen & Jenni Östermanin 
Lanka:  Hopeasäie Cash (80 % sw merino, 10 % cashmere, 10 % nylon. 100 g = 400 m
Puikot: 2 1/2
Koko: 37-40
Langankulutus: 68 g

Pihalla oli sopivasti kultapallot, krassit, tuliunikot ja pävänkakkarat kukassa tuomassa väriä :)

Neidonruusut (osa 1)

Knitting Socks in Finland -FB-ryhmässä laitettiin kesäkuussa sukkavaihtorinki pystyyn ja sielläpä minä myös, missäpä muuallakaan. Nämä neidonruusut ovat jo reissanneet Itävaltaan uudelle omistajalleen, mutta ei se ihan noin suoraviivaista ollut, vaan näiden sukkien tilalle oli yrittelemässä kolmet muut sukat, jotka eivät kumminkaan syystä tai toisesta päässeet ulkomaanmatkalle: Yhdet päätyivät omiin jalkoihin (kun en vaan voinut vastustaa), yhdet toiset pian valmistuvat lahjalaatikkoon (kun aloin arpoa, onko väri saajalleen väärä) ja yhdet kolmannet purkuun (kun lanka ja malli eivät keskustelleet keskenään). Sellaista se on villasukan elämä, ei sitä niin vain lähdetä kiertelemään maailmaa, vaikka mieli kovasti tekisi.

Olen pitkään halunnut tehdä ruususukat ja nyt siihen tuli hyvä ja pakottava syy. Varsinaisena kimmokkeena toimi Nalle Taikan uusi väri, joka hyppäsi parissa sekunnissa lankahyllystä ostoskärryyn tuolta paikallisen S-marketin hyllystä. Tai jos tarkkoja ollaan, niin se oli semmoinen tandem-hyppy. Muut värit löytyivät omasta lankavarastosta. Ruusut taas löytyivät Pinterestistä, yhdestä isosta ristipistomallista, mutta muuttelin niitä vähän ja piirtelin alle lehdet. Tarkoitus oli kylläkin ensalkuun tehdä täysin kirjoneulesukat, mutta päädyin valepalmikkoon, koska en tiennyt, kuinka leveä jalka sukkien saajalla on ja alkoi arveluttaa sukkien sopivuus jalkaan.

Nyt on semmoinen kutina kätösissä ja pääkopassa, että tästä saattaa lähteä käyntiin varsinainen ruususarja.

Malli: Neidonruusu 1, oma
Lanka: Novita Nalle 061, Nalle Taika 857 ja Nalle aloe vera + jojoba oil 348
Puikot: Metalliset 3
Langankulutus: yhteensä 93 g
Koko : 38-39 EU (pohjan pituus 24,1 cm)
Neidonruusu on pihani ihanimmalta tuoksuva ruusu. Ja varustettu niin pitkillä ja terävillä piikeillä, että ottaa kipiästi, jos menee liian lähelle nuuhkimaan.

Oon niiiin rakastunnunna

Pallakseen. Se on niin ihana lanka, ettei toista samanlaista ole vielä tähän päivään mennessä osunut kohdalle. Miksei minulla ole isoa laatikollista tätä? Ja miksi minä en ole aikaisemmin testannut?!?

Nämäkin kerät ehtivät viettää hyvän tovin lankahyllyssä, ennenkuin otin ne kokeellisesti puikoille. Oli tarkoitus tehdä nilkkapituiset sukat sukkavaihtoon, mutta aika nopeasti huomasin, ettei näistä nilkkapituisia tule, sillä 56 aloitussilmukalla olisivat olleet ainakin minun nilkkaan aivan liian leveät. Ok, minulla on todella kapeat nilkat, mutta heräsi epäilys, että olisivat olleet sukkavaihtokaverinkin nilkkaan liian leveät..? Höhönhöpönselitystä... tuntuivat vaan niin ihanilta ja värit ihan nappiin, eihän tämmöisiä voi päästää käsistä? Ei, varsinkaan, kun tuota väriä ei tietenkään saa enää mistään. Harmi. Näistä tuli siis puolisääripituiset 25 cm:n varrella.

Ja tämä lanka neuloutuu aivan itsekseen. Sitä vaan hetken mietin, että koitanko tehdä aivan samanlaiset, mutta nnnoin sitten ihan vaan laiskuuttani mennä miten menee ja olihan se siinä Manhattanin kakkosseasonia vahdatessa niin helpompaakin :) Hehee, Elmeri ottanee joku kerta minusta kuvan, kun otsalampun kanssa neulon...

Haluaisiko joku tulla rapsuttelemaan sammaleet meidän kivien välistä pois? Pientä kivien asettelua muutenkin olisi tarjolla, koska tyrnit ja karpaattienkellot puskevat sieltä välistä tulemaan ja kivet melkoisesti eläneet. Eikö kukaan? No, ensi kesänä sitten, jos ei tänä kesänä jouda. Tai sitä seuraavana.

Maitokellokin on hypännyt kukkapenkistä muurin juurelle kasvamaan, ihana kukka <3

Malli: Räsymattoo, aloitussilmukalla 56, nilkan kohdalla 46 s ja sama silmukkamäärä terässä.
Lanka: teetee Pallas valkoinen 0009 ja punaisenkukertava 0050
Puikot: KnitPro Zing 3 (15 cm) just passelit tälle langalle ja sukantekoon
Langankulutus: 100 g (punasävyistä 34 g ja 66 g valkoista)
Minulla on kolmet muut sukat toista paria vaille valmiit plus kahdet muut sukat aloitettuna ja menossa purkuun, koska lanka ja malli eivät keskustele keskenään. Noiden kolmen kimppuun siis seuraavaksi, että saa aloittaa taas uutta. Vaikka saahan sitä muutenkin, kun kysyy vain itseltään ensin luvan :)

Vihiriät Villet Poikaselle

Puikoilla on viidet sukat ja kaikki muut jumittavat siellä, paitsi perussukat, joita neuloskelen iltaisin telkun ääressä. Nämä sukat menevät isomman poikasen jalkaan ja taidanpa laittaa toisetkin alulle, sille pienemmälle jössikälle.

Lanka on Villeä, jota otin kokeeksi, kun kerta halavalla sain. Ville on melkolailla Veikan oloinen lanka, mutta himpusti pehmoisempaa. Aivan hyvä perussukkaan. Villeä on puikoilla myös kirjoneuleen muodossa, mutta toinen sukka on vielä aivan alkutekijöissään, eikä tule ihan hetkeen valmistumaan, koska muut sukat etuilevat ihan kamalasti.
Vertasin Veikkasukan ja Villesukan kokoa toisiinsa ja näyttäisi siltä, että Villestä tulee aavistuksen leveämpi.

Malli: Oma perussukka (37/38)
Lanka: Ville raita 886
Puikot: Kilisee 3 1/2
Langankulutus: 108 g

Saaren räsymattopolvareiden missikolmikko

Saaressa pidettiin tänään räsymattopolvareiden missikisat, joissa voiton vei viileä, luonnonkaunis, Sininen.

Ensimmäiseksi perintörinsessaksi nousi tumma ja tulinen Punainen.

Ja toisen perintörinsessan tittelin vei juuri valmistunut, iloinen, Keltainen.

Kaikki missit ovat valmistuneet tämän vuoden puolella ja osa päätynee hyväntekeväisyyteen. Mutta nyt he toivottavat kaikille lukijoille lämmintä ja hauskaa Juhannusta!

Malli: Oma polvisukka omaa jalkaan
Lanka: Novita Raita, keltasävyinen 804 ja valkoinen 011
Puikot: Kilisevät 3 1/2
Langankulutus: 164 g

Fisukat hirmukalamiehelle

Niina Laitisen pätkä päivässä -neulontaprojekti starttasi toukokuun lopulla ja minä tietysti lykkäsin myös silmukoita puikolle ja muutaman päivän jaksoin tikutella tahtiaikaan, sitten Fisukat jäivät hyväksi toviksi muiden neuleiden jalkoihin. Muutama päivä takaperin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin valmistaa Fisukat loppuun 1/2 sukkaa päivässä tahtiaikaan. Ja niin kävi, sillä sukkien piti valmistua pienemmälle poikaselle synttärilahjaksi ja koska tuo poikanen on tällä hetkellä Mummin ja Ukin mökillä kiskomassa tai suorastaan ryöstökalastamassa järveä tyhjäksi, pitää sukkien matkata mökille hyvissä ajoin kirjekuoressa. 

Pienempi poikanen on allerginen kalalle, siis kohtalon ivaahan tuon täytyy olla tuommoiselle kalamiehelle. Sehän olisi aivan sama kuin minä tai joku muu neulootikon pahasti riivaama olisi allerginen kaikille langoille, siis aivan kaikille! Mutta hän ei anna allergian haitata harrastusta: Kärkkäiseltä on haettu iskän kanssa kumihanskat, ettei kaloihin tarvitse koskea. Ja jos ilman hanskoja kalastelee, niin mukana on eryityisavustaja irroittelemassa saaliit pois.

Kalastukseen on muutenkin valmistauduttu, ainakin henkisesti, jo hyvän tovin. Aina silloin tällöin kevään mittaan on Poikanen pirauttanut Ukille ja kohta on kuulunut mm. seuraavia kysymyksiä: "Onko tullut kalaa?" "Onko sinulla virvelin?" "Onko uistimia?" koska olisihan se aivan ennenkuulumaton katastrofi, jos mökillä ei olisi kalastusvehkeitä, kun sinne viimein pääsee tositoimiin. Mökille olisi pitänyt päästä heti koulun loputtua, mutta viikon jaksoi kalamies vielä sinnitellä kotosalla ja ilmoitti sitten minulle, että tänä kesänä hän aikoo saada joko lahnan tai säynävän. Piste. Ja näitä on nyt tullut, isoja.

Kalamies sai muutamaa päivää ennen mökille lähtöä syntymäpäivälahjan etukäteen: Kalapakin uistimineen sekä lippiksen, jossa lukee "Eat, sleep, fish".

Uistimia ehdittiin järjestellä ja ihailla sen seitsemän kertaa ennen kuin juna vei kalamiehen järven rantaan.

Malli: Fisukat (Niina Laitinen)
Lanka: Gjestal Maija, värit 207, 225, 227
Puikot: 3
Langankulutus: 119 g
Koko: 39
Valitsin langaksi Nallen sijasta Maijan ja olen tyytyväinen valintaani. Olen nyt tehnyt useamman kirjoneuleen Nallesta ja täytyy sanoa, että Maija käyttäytyy kirjoneuleessa Nallea paremmin, jäljestä tulee heti kerrasta siistimpi (alin kuva), lanka ei ole kippuraista ja on hyvin tasapaksuista verrattuna Nalleen. Vaaleansinistä pohjaväriä meni aika tarkalleen kerällinen, minulle jäi vain n. 2 m jäljelle.
Sukat ovat vielä liian suuret Poikaselle, mutta veikkaan etteivät kovin kauaa, sillä mies kasvaa ja rotevoituu sellaista kyytiä, että menee aivan kohta isoveljen edelle. Sellainen <3 pieni iso kalamies minulla.

Rumanihanat sukat

Tour-de-Sock:in 1. malli julkaistiin 1.6. joskus 4-5 aikoihin iltapäivällä, jolloin kävin sen avaamassa ja printtaamassa ulos. Malli ei kuitenkaan sävähdyttänyt niin ei tipan tippaa, joten ajattelin, etten noin rumaa ala tekemään. Menin kuitenkin seuraavana päivänä Ravelryyn katsomaan, onko sinne tullut jo kuvia muiden tekemistä sukista ja olihan siellä jo useammat! Ihan käsittömätön draivi ja vauhti ollut joillakin päällä. Ja sitten tapahtui jotain, malli näyttikin nyt tosi kauniilta ja laitoin sen puikoille tulemaan vakaana aikomuksenani seurailla malli ihan viimosen päälle tarkkaan.

Malli oli helppoa pitsineuletta, eipä siinä mitään. Kantalappuun asti menin tismalleen ohjeen mukaan, mutta sitten tapahtui jotakin: Kantalapun reunimmainen silmukka neuvottiin nostamaan neulomatta ja minä olen juuri oppinut neulomaan kaksi reunimmaista silmukkaa oikein sekä nurjalla, että oikealla puolella. Ja sitten tein myös taviskantapään, vaikka ohjeessa olisi ollut ranskalainen. Ja siitä se sitten alkoi, nimittäin loppusukan neulominen täysin oman maun mukkaan.

Siinä ei paljoa ohjetta enää vilkuiltu, varsinkin, kun tämä pitsineule on sellaista loogisesti etenevää sorttia, jonka oppii helposti ulkoa. Tuli sitten tehtyä samanparin sukat, kun ohjetta ei tullut enää toista sukkaa tehdessä luettua ollenkaan. Yleensä teen sukista aina peilikuvat toisilleen.

Ja värityksen koitan myös laittaa yleensä natsaamaan, mutta senkin puolesta tein poikkeuksen, en edes yrittänyt. Raidat menevät kuitenkin melkein kohdilleen eli näyttää siltä, kuin olisin yrittänyt, mutta epäonnistunut surkeasti :D

Lanka sinänsä oli ihanaa neuloa ja valmis sukka tuntuu myös ihanalta jaloissa. Mutta se väri: Olin ostavinani punasävyisen kerän, mutta siinä on oranssia ja vieläpä paksuja raitoja, mikä oli iso pettymys. Nuo raidat suorastaan hyppäävät silmiini.

Hommasin uudet, 15 cm pitkät, KnitPro zing -puikot, joilla on jouheva neuloa eli hommasin näitä samointein lisää, erikokoisia. Nämä on myös helppo erottaa toisistaan, sillä eri koon puikot ovat erivärisiä.

Kiilakavennusten kohdilla pitäisi olla myös pitsikuviota, jonka jätin turhana pois. Ja mallikuviota olisi pitänyt neuloa vielä 1/2 mallikertaa ennen kärkikavennuksia, jotta olisi kriteerit sukan minimikokoon täyttyneet. Mutta sukka olisi ollut silloin minun jalkaani jo aivan liian suuri, vaikka pienimmän koon teinkin. Että aikalailla rankasti tuli fuskattua ja minut olisi varmuudella diskattu, jos olisin sukkakuvani kilpailuun lähettänyt.

Malli: Twist & Turns by Adrienne Fong
Lanka: Trekking (XXL) 582
Puikot: KnitPro zing 2 1/2
Langankulutus: 63 g
Nämä sukat eivät ole minusta kauniit, mutta ovat aivan ihanat jaloissa. Laitoin mallin talteen, koska haluaisin tehdä joskus tällaiset vaaleina.
Niin ja se Tour-de-Sockin kakkosetappi alkoi sunnuntaiaamuna klo 1. Malli on kaunis, mutta sitä en ehdi nyt edes aloittaa, vaan sen tekeminen jäänee jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Minulla on kolmet sukat kesken ja ne täytyy saada tehtyä ennen juhannuksena starttaavaa KyJyä.

Rakastunut keijukainen piirtelee taas sydämiään

Rakastunut keijukainen piirtelee sydämiään nyt myös sukkasissa, mutta jos koitat ottaa sen kiinni, niin se pyrähtää lentoon ja katoaa.

Keijukainen on aivan samainen, joka piirteli sydämiään myös näissä ja näissä lapasissa. Sitä en tiedä, mitä tai ketä hän rakastaa, mutta sydämiä on paljon. Kärhöä hän ainakin rakastaa.
Ja näitä kukkasia.

Sukat valmistuivat jo jokunen aika sitten, mutta ajattelin kirjoitella näihin myös ohjeen, ainakin suomeksi, ja sen tekemiseen ei ole riittänyt oikein aikaa ja vireystasoa. Eilen illalla aloin sitä naputella vain huomatakseni, että kaavion uusimmat päivitykset olivat kadonneet jonnekin excelistä ja jouduin tekemään ne uudestaan printatun paperin ja siihen tuherrettujen muutosten perusteella. Harmittava takaisku. Muutenkin on vähän epävarma olo siitä, onko ohjeessa mitään tolkkua, koska aika vähillä unilla nykyisin kuljen, kun Pörri tekee urakalla hampaitaan. Toivottavasti ohjeessa ei ole virheitä...

Kun kysyin poikaselta, mikä kuva sukassa on, oli vastaus "kärpänen" ja sitten "itikka".

Malli: Rakastunut keijukainen, oma
Lanka: Novita Nalle 044 ja 539
Puikot: 3
Langankulutus: pohjaväri 62 g ja kuvioväri 80 g, yhteensä 142 g.

 <3