Vanuttunut Villasukka - q4/2023 tulos - q1/2024 tavoitteet

Vuoden viimeinen, neljäs quartaali saatiin pulkkaan, mutta kuinka se meni Vanuttuneella Villasukalla. On aika haastatella itse tekijää. Myönnän, ettei hän ole aina helpoin haastateltava, mutta Toimittajan pitää hoitaa hommansa, joten mikki auki, nauhuri päälle, ja töihin.  


Toimittaja: Vanuttunut Villasukka, kuinka luonnehtisit viimeiset neljänneksen tulosta?
VV: Ihan sairaan kovia pakkasia on pitänyt viimeisen viikon, Muffin kanssa ei olla päästy kuin kerran kiertään Riipparit. Muutoin pitänyt tepsutella lähimaastoissa.

Toimittaja: Kyllä, ymmärrän, että se harmittaa, varmasti teitä molempia, mutta olisin nyt kiinnostunut keskustelemaan Vanuttuneen Villasukan viimeisimmästä tuloksesta ja tulevaisuuden haasteista.
VV: Tässä on kuule haastetta ihan tarpeeksi. Mieti: Me muutettiin tänne enempi etelään juurikin siksi, etteivät tällaiset pakkaset olleet meidän mieleen. Ja nyt meille tarjoillaan tällaista ilmaa. Tämä on aivan sietämätöntä. Ja samalla niin sietämättömän kaunista, miten voikin olla niin kaunista!?!

Toimittaja: Kyllä vain, silmiä hivelevän kaunista. Otetaanpa tähän alle viimeisimmän quartaalin kuva, ja tarkastellaan sen kautta, että miten meni.
VV: Toimittaja lienee värisokea, ellei huomaa, että tuloksessa liki yksistään vihreää, siispä selkeästi positiivinen tulos. 


Toimittaja: Juuri näin, positiivinen tulos. Ponnistit siis pohjalta pinnalle? 
VV: Minä missään pohjalla ole ollut, Muffin kanssa kelluttiin kuin korkit, tuulten ja tuiskujen vietävinä. 

Toimittaja: Ai, no niin. Ja teit onnistuneesti kaiken, mitä suunnitelmissa oli?
VV: Kyllä! Tai ainakin melkein. Suunnitelmasti ja salakavalasti laskelmoiden pääsin liki tavoitteeseen. Ainoastaan Rakastunut Keijukainen -lapasohjetta en saanut tuotettua ulos. Ja lankoja olen hamstrannut tietysti vähän.

Toimittaja: Olet värittänyt vihreällä myöskin vanhojen töiden eli ei-esiteltyjen töiden ja ohjeiden kohtalon. Mikä se siis on? En muista nähneeni siihen mitään ulostuloa.
VV: Tilanne alkoi vähän aueta minulle, joten väritin palleroisen vihreäksi. Ja sen jälkeen aloin pohtia asiaa uudestaan. Mutten voinut värittää palloa takaisin punaiseksi. Ja eihän kerran vihreäksi väritetystä pallosta tulee enää punaisella värityksellä punaista, vaan jotain aivan muuta. Kai Toimittaja sen nyt tietää? Tilanne siis jokseenkin auki edelleen, mutta jos Toimittajalle sopii, niin katsotaan Q1 2024, siellä tästä osin vihreästä lisää. Vai haluaako Toimittaja edelleen jauhaa Q4:n asioita?

Toimittaja: Todellakin mennään kuluvan quartaalin tavoitteisiin. Avaisitko niitä siis meille?
VV: Mielellään, ajattelin jo, ettet kysy laisinkaan: Saan silloin tällöin teiltä lukijoilta kyselyjä, ja vaikka en ole niihin vastannutkaan, niin uskokaa pois, ne on luettu ja kuultu. Tässä 1. quartaalissa meinaan vastata ainakin kolmeen niistä:
1) Rakastunut keijukainen lapaset. Nämä on neulottuna ja odottavat edelleen vain ohjeen uudelleenkirjoitusta. Nyt nämä tulee tai syön nuo lapaset. Lupaan.
2) Valepalmikkolapaset. Tulee ohje lapasiin ja pipoon. Molemmat olen neulonut jo joskus, kaivoin ne tänään esiin, odottavat päättelyä ja esittelyä. Nyt teen vielä yhdet ja kirjoitan ohjeen samalla. 
3) Pöljät patukat sukat. Kaavio tulee esille blogiin. 

Toimittaja: Kuulostaa varsin mielenkiintoiselta. Ja toivotaan, että näin todellakin tapahtuu. Entäpä KAL, mikä se on?
VV: Löysin yhdet vanhat neulomani kirjoneulesukat, joista joskus vuosia sitten kaavailin KALia. Nyt voisi olla niiden aika. Minun pitää vain neuloa ne myös hieman leveämmällä pohkeella, että saan sukat kahdessa koossa. Toivottavasti tuohon löytyy aikaa.

Toimittaja: No, mutta, tuohan olisi varsin mielenkiintoista. Tosin KALeja on nykyisin niin paljon, että noinkohan innostusta riittää. Haluatko yhtään avata KAL-sukkien teemaa?
VV: En availe vielä mitään, Toimittaja voi availla ihan itse, mitä nyt haluaakaan availla. Maaliskuulle menee KAL, aloitus aikaisintaan viikolla 10.

Toimittaja: Kiitos tästä tiedosta ja tästä haastattelusta. Haluatko vielä sanoa jotain, vai lähdenkö vetämään sunnuntaikännit?
VV: Nyt ei ole kuule muuta kerrottavaa. Pitää lähteä tarkkailemaan lämpömittaria, jotta päästäänkö Muffin kanssa lenkille vai meneekö taas höpöksi. 

Toimittaja: Kiitos, tavataan taas 3 kk päästä ja mukavia juttuja kuule sinulle!
VV: Kiitos, sitä samaa, ja Toimittaja voisi laittaa vähän lämpimämpää vaatetta päälle, ettei torttu palellu.

Toimittaja poistuu juoksujalkaa paikalta.
VV ei todellakaan poistu paikalta, minnekäs sitä ihminen, omasta möksästään.




1950-luvun neuleita

Hommasin syksyllä antikvariaatista vanhan neulekirjan, ja ajattelin nyt pistellä kuvat kaikista sen sisältämistä neuleista tänne. Me, jotka tykkäämme katsella tähän aikakauteen sijoittuvia sarjoja, tunnemme läikähdyksen rinnassa, kun näitä kuvia katselemme. Ja saattaa lukijoissa olla heitäkin, joille neuleet ovat aivan omakohtaisesti tuttuja. 

Kirjan nimi on Neulepukimia koko vuodeksi, ja se sisältää valtavan määrän ohjeita, vaikka kyseessä on ohut kirja, vain 77 sivua. Ohjeiden pituus on kuvan kanssa yleensä yksi sivu.

Kirjan painovuosi on 1950

Kirjassa on myös omistuskirjoitus, mutta en saa selvää etunimestä, sukunimi lienee Ryti. Mikä teidän mielestänne on ollut omistajan etunimi? Onko Elle? Välistä löytyi myös pieni ruutupaperi, johon on tehty muistiinpanoja. Joillakin sivuilla oli lyijykynämerkintöjä, eli ohjeet ovat selkeästi olleet käytössä. Teettekö te muuten merkintöjä neulekirjoihinne? Minä kyllä teen, ja joskus harvemmin erilliselle paperille.

Hyviä neuvoja -sivu oli hauskaa luettavaa. Malleista on siis yksi koko saatavilla, muuten saa jokainen neuloja soveltaa aivan itse. Ja ennen osattiin tämä, soveltaminen. Ja niin minuakin on neuvottu neulomaan, Äidin toimesta. Se on kantanut aina tähän saakka. Kiitos Äidin <3

Nostetaanko muutama malli tähän keulille? Mitäpä, jos minä, sekä mieheni Elmeri, lähtisimme tällaisissa tamineissa kaupungille kävelemään, ehkä kävisimme myös juomassa nisukaffeet? Minä voisin laittaa ylleni tällaisen turkoosin jakkupuvun. Toki minulla olisi myös vaihtoehtoinen musta hame neulottuna tähän, kumpikin sopii, tarpeen mukaan. 

 

Miehelleni olisin tehnyt tyylikkään herrasmiehen liivin. (Pitää ehdottomasti kysäistä Elmeriltä, haluaisiko hän tällaisen liivin, tässä kelpaisi palaveerata toimistolla.)


Lapset olisin tietysti pukenut siististi, tässä vaiheessa he olisivat toki vielä aivan pieniä. Ja leikkisivät nätisti ja sopuisasti leluillaan, putipuhtoisina, hiukset kauniisti kammattuina. (Ei siis housun persustat ratkenneina ja vaatteet lotomärkinä, kun ovat kiipeilleet puissa ja uineet ties missä ojissa, sekä pyörineet pitkin maata.)

 

Tyttärellä tietysti suuri rusetti päässä ja kaunis mekko päällä. (Tämän pystyn kuvittelemaan, voisi olla oikeastikin näin. Paitsi, että mekon väri on väärä, punainen se ei saisi missään nimessä olla. Ja ehkä nuo kaulukset olisivat hänelle liikaa. Ja kengät väärän väriset. Ai, että, nämä nykyajan lapset on niin vaikeita.)


Tietysti kävisin myös hiihtämässä ja luistelemassa, jolloin pukisin päälleni urheilupuseron. Minulla olisi kaapissani ainakin keltainen ja valkoinen, niistä sopii valita.

 

Kun Elmeri alkaa pelata tennistä, pukee hän päälleen tämän aistikkaan pujoliivin. Ja minä seuraan ihaillen kentän reunalla, kun Mieheni lyö rystylyöntejään, juoksuttaen vastustajan aivan läkähdyksiin.


Minulla on kaapissa myös koko joukko naisellisia lyhythihaisia puseroita ja takkeja. Ne tuovat vartaloni muodot kauniisti esiin.

  

  

 

Olen ollut tekeväinen, joten minulla on myös asukokonaisuuksia.

  

 
On pitkähihaisia kauniita naisellisia puseroita ja villatakkeja, mitään ei minulta puutu. On asuja arkeen, ja vähän juhlavampaankin tapahtumaan.

  

 

   

  

  


 

Olen tehnyt myös lämmikettä käsiin ja jalkoihin.

 


 

Vielä tein lapsilleni lisää vaatteita ja naapurien kullannupuille myös. Kas, minullahan on aikaa, sillä olen kotifrouva.

  

  

 

Miehelleni en ole tehnyt niin kovin montaa vaatetta, mutta nämä vaatekappaleet kuuluu Miehen kaapissa olla: pujoliivi ja viihtyisä herrojen takki.

 

Toinenkin herrojen takki. Ja tietysti valkoinen purjehduspaita.

 

Ja toki urheilusukat.


Vielä viihtyisä herrasmiehen villapaita.

 

Kun olen neulonut kirjan kaikki neuleet, on aika tilata joku näistä, ettei aikani käy pitkäksi.

Oikeasti voisin neuloa tästä kirjasta vaikka sun mitä. Ja, ehkä neulonkin.