Tyttölapaset

Kun tänään heräsimme ja kurkistimme ulos, huomasimme, että yöllä oli paukkunut pakkanen ja jokisuisto näytti aamuauringossa kauniilta: Maa oli kuurassa ja värit hehkuivat!
Mutta aika pian aloin mietiskellä, onko lapsikatras kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana talvivermeistään pois vai olisiko mitenkään mahdollista, että kaikkea ei tarvitsisi heti uusia. Kolme lasta ja neljä vuodenaikaa pistävät kukkaron koville. 
Pörrin viimetalvinen kettuhaalari sopii hintsusti päälle, vaikka on kokoa 86 cm. Typsykkä voi pitää sitä nyt muutaman kuukauden ja sitten siirrymme käyttämään vasemmanpuoleista kivihaalaria, kuten sitä itse kutsuu. Se on kokoa 92 ja reilun kokoisena juuri sopiva. Myös talvikengät mahtuvat vielä jalkaan. Eli Pörrin osalta talvi saa tulla. Ja minulla on vielä pari kuukautta aikaa neuloa/ostaa kivihaalariin sopivat myssyt ja hanskat. Jotain oranssia/keltaista/harmaata/valkeaa niiden olla pitää. Entäs poikaset sitten? Taitaa mennä uusiksi liki kaikki, molemmat pojat kasvavat nyt sellaista kyytiä, ettei perässä pysy!
Olen kahtena iltana neuloskellut Pörrille uudet pehmoiset lapaset Drops Merino Extra Fine -jämäkeristä. Lapaset on tarkoitettu pidettäviksi talvella hanskojen alla, sillä tyttöressu on perinyt Mummelilta kylmät kädet. Nämä tyttölapaset, kuten hän niitä itse nimittää, saatiin nopsaan kuvattua kolealla parvekkeella.
Loin 34 s, neuloin kerroksen oikein ja sitten resoria 15 krs. Sitten 14 krs sileää ja 6 s peukalonaukko erivärisellä langalla. Peukalon jälkeen neuloin 23 krs sileää ja sitten kärki leveällä nauhakavennuksella. Kaventelin ensin joka 2. krs kolme kertaa ja sitten joka kerros. Peukaloa neuloin 15 kerrosta ennen kaventelua. Lapanen on vielä vähän reilu, mutta sopinee pitkään pian 3-vuotiaan käteen.
Katkoin eilen loput auringonkukat pois ja tökkäsin yhden kukan ruukkuun "kasvamaan". 

Malli: Tyttölapaset, pian 3-vuotiaan käteen
Lanka: Drops Merino Extra Fine (17)
Puikot: 3 1/2
Langankulutus: 38 g

Olen myös selaillut ahkerasti kahta Klompelompen kirjaani, aloittanutkin jotain ja varustautunut uusiin neuleisiin. Alkaa olla jokasyksyinen ilmiö tämä, että Klompet kaivetaan näihin aikoihin esiin ja kaikkea tekisi mieli tehdä! Tämän lisäksi meinaan lähteä mukaan KAL Elämä on runo -peittoon. En ole katsellut vielä lankoja valmiiksi, mutta se on varmaa, että uusia lankoja en peittoa varten osta, vaan käytän runsasta varastoani. Ja olen kirjoittanut Rakastunut keijukainen -sukkaohjeen uusiksi. Nyt mietin, että pitäisikö minun neuloa se vielä kertaalleen ennen kuin laitan jakoon? Vai haluaisiko joku testineuloa sen? Kyseessä on siis tämä sukka: KLIK, joka sopii kapeahkoon pohkeeseen (vain 68 s) ja lanka Nalle/Maija tai vastaava. Minulla olisi myös parit kirjoneulesukat esittelemättä, mutta koska niihin ei ole vielä ohjetta puhtaaksikirjoitettuna, niin en niitä vielä vilauttele täällä.

Sukat lapsen "valitsemista" väreistä

Vajaa 3-vuotias järjestelee mielellään lankojani uuteen uskoon: Kun minä istun tässä koneellani, omassa huoneessani, viihdyttää tuo lapsonen itseään penkomalla lankojani ja siirtelemällä niitä paikasta toiseen. Eräänä päivänä hän haki laatikosta "aivan ihanan värin" ja kysyi kohteliaasti, saako hän laittaa sen vanhan kiikkutuolin päälle. Sen samaisen tuolin, jossa ei voi istua, koska jousi pojottaa peppuun, mutta tuolin päälle voi kasata lankoja ja sijoittaa siihen lyhyetkin jalat lepäämään. Hetken päästä hän haki  toisenkin kerän, Nalle Taian sävyssä Polku, mitään kuitenkaan sanomatta. Ja meni muihin hommiin. Minä katselin Nalle Freesiaa ja Polkua hetken ja päätin tehdä niistä lapsoselle sukat. En siksi, että olisin itse koskaan keksinyt noita kahta väriä toisiinsa naittaa, vaan siksi, että lapsi osoitti ne minulle.
Laitoin silmukoita 48 ja neuloin 15 krs joustinta ja sitten pätkän räsäriä näillä kahdella sävyllä ja taas 15 krs joustinta. Nilkan kohdalla neuloin nurjat silmukat nurin yhteen, silmukoita jäi 36. Siirtelin vähän silmukoita puikoilla ja tein kantapään joustimella & 17 silmukalla. Jalkaosan neuloin siten, että jalkapöydän neuloin 1n,2o -resorilla (19 s) ja jalkapohjan sileää (21 s). Kärkeen tein leveän nauhakavennuksen. Olen neulonut tällä viikolla vähän, vain nämä sukat, jotka valmistuivat tänään. Kokeilin 1. kertaa koskaan höyrytellä sukat siloisiksi vesihöyryssä ja kyllähän se näinkin kai käy.
Värit näyttävät tässä aivan eriltä kuin kerillä, aikaisemmassa kuvassa. Mutta samat värit nämä ovat ja enpä olisi uskonut, että nuo kaksi väriä sopivat näin toisiinsa. Niin sitä lapsi opettaa äidilleen uusia asioita.
Luulen, että joudun jossain välissä purkamaan kärjen pois ja neulomaan sukille lisää mittaa. Ne ovat tällä hetkellä juuri sopivat, kasvunvaraa ei juuri ole. Jalkapohjan mitta on 14 cm ja varren sama. Lapsonen sanoo, että ne kutittavat paljaalla jalalla. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole silloin, kun alla on sukka ja varsi tulee housun päälle. Luulisin, että sukat sopivat kenkiin hyvin, koska istuvat jalkaan joustinneuleen ansiosta.
Otin huvikseni toisenkin kuvan tässä eräänä päivänä. Meillä oli taas uudelleenorganisointi käynnissä. Kuvassa näkyy lapsen pää oikealla, vaaleansinisen kerän takana. Olisiko minun pitänyt siis tehdä näistä kaikista jotain sukkia???
Malli: Sukka lapselle
Lanka: Novita Nalle Taika Polku (829) ja Nalle Freesia (712)
Puikot: 3
Langankulutus: 43 g

Väriä

Luonnon värit ovat vielä enimmäkseen vihreät, joten piti aivan hakemalla hakea tontin syksyisin kasvi näiden värikkäiden sukkien kaveriksi. Koivuissa on vain yksittäisiä keltaisia lehtiä, vaikka osa niistä onkin jo päätynyt maahan. Tulevina päivinä tulee koko koivikko muuttumaan ihan vilauksessa keltaiseksi, ja lokakuun alussa ovat puut paljaat ja jokinäkymä avara. Mutta ennen kuin se tapahtuu, toivoisin, että lehdet eivät leijaile maahan pikkuhiljaa, vaan kerralla, joku kaunis, aurinkoinen ja tuulinen vapaapäivä. Olisi hauskaa nähdä kultainen lehtisade, kävellä Pörrin kanssa koivikkoon ja koittaa napata lehtiä kiinni. 
Syyskuu on aivan ehdottomasti kaikista paras kuukausi ja en panisi pahakseni, vaikka syyskuun kesto olisi jotenkin mystisesti vaikka kolmekin kuukautta. Syyskuun jälkeen ovat ranking-listallani elokuu ja lokakuun alkupuolisko. Marras- ja joulukuu ovat ihan syvältä. En keksi niistä mitään muita hyviä puolia kuin sen, että saan hyvällä syyllä istahtaa nojatuoliin ja neuloa menemään. Ja hakea kaupasta joulusuklaata. Ja, tammi-helmi-maaliskuu menee jokseenkin samalla tyylillä, vaikkakin silloin on onneksi lunta, joka tuo valoa ja antaa mahdollisuuden suksimiseen. Kaikki loputkin kuukaudet menettelevät, mutta mikään ei ole lähimainkaan yhtä ihana kuin syyskuu. Paitsi syyskuinen metsä ja kävely siellä.
Ostin heinäkuussa Pärnusta erittäin iloisen Regia 6-fädig Square Color -kerän. Ja puikotkin jouduin ostamaan, että pystyin aloittamaan neulomisen. Sukat eivät kuitenkaan edenneet, sillä silloiset helteet eivät houkutelleet neulomaan villaista, joten sukat valmistuivat vasta tänään. Aloitin sukat 56 silmukalla ja nilkan kohdalla on jäljellä 44. Sitten neuloin kantapään silmukat eri värisellä langalla ja jatkoin vaan suoraa pötkylää kärkikavennuksiin ja loppuun asti. Näihin sukkiin on siis tehty jälkikäteen neulottu kantapää, johon olen hyvin ihastunut. Tässä postauksessa enemmän siitä, jos se kiinnostaa: KLIK
Tämä mahtaa olla 1. kerta, kun neulon Regia 6-fädig -langalla. Tein sukan varresta 36 cm pitkän, mutta se saisi olla vielä himpusti pidempi. Olen nyt oppinut, että jälkikäteen neulottu kantapää vie varrelta pituutta, joten jos tekee kyseisen kantapään, on varresta hyvä tehdä normaalia pidempi. Toisekseen on siinä ja siinä, että sukat saisivat olla ylhäältä vieläkin kapeammat, että sukka olisi vähän napakampi ja pysyi paremmin paljaalla jalalla. Näiden sukkien leveys on ylhäällä 12 cm ja alhaalla 9,5 cm. Minähän pidän polvisukkia varsinkin öisin, kas, sehän nukuttaa makoisasti, kun jalat ovat lämpimät.
Katsotaanpa vielä tätä minun tammikuun alussa nopsaan listaamaani toivelistaa kuluvalle vuodelle: Olen nyt tehnyt näistä neljä jutskua pois. Pääsin tänään näiden sukkien myötä värittämään värikkäiden asioiden sydämen punaisella. Mutta ovatko listaamani asiat edelleen sellaisia, jotka houkuttelevat? Varpaista varteen: kyllä. Looppaaminen: ei vähääkään! Islantilaisneule, villatakki ja ohut alpakkaneulo, mikäpä ettei. Ja lankavarasto, noo, se kasvaa ja kasvaa, minkäs teet...
Malli: Oma polvisukka
Lanka: Regia 6-fädig Square Color (01125)
Puikot: 3 1/2
Langankulutus: 114 g
Nonniin! Yhdet kirjoneulepolvarit odottelevat päättelyä ja postausta, ja kahdet kirjoneulesukat odottavat postausta. Ja kaikki odottavat ehkä myös ohjeen kirjoittelua. Sitä ohjeen kirjoittelua odottaa edelleen myös Valgeranna-takki ja Rakastunut keijukainen lapaset ja sukat. Mutta nyt on syyskuu, joten on ihan muut jutut mielessä. Ja pitkästä aikaa on myös sellainen tilanne päällä, ettei minulla ole yhtään neuletta kesken: Joudun (=saan) aloittaa tänään jotain uutta, josta olen oudosti innoissani. Ja huomenna, saan aloittaa vielä uudenkin kirjoneulesukan, jota olen suunnitellut noiden muiden kirjoneuleiden ohessa, aina silloin ja tällöin. Siitä tulee jotain äidille ja tyttärelle... jos vain onnistuu...

Kevät