Varoitus: Älä avaa postausta, jollet halua nähdä boksin sisältöä vielä. Hain oman boksini torstaina, ja nyt ajattelin sen sisällön täällä kumminkin näyttää.
Ensin kuva laatikosta, jottei sisältö hyppää vahingossa kenenkään silmille. Ja tällaisia merkkejä tuli extrana mukana. Yksi merkki näemmä ollut kuvaushetkellä päälaellaan. Neulottu rakkaudella -merkkejä riittää kahteen sukkapariin.
Sitten varsinainen boxin sisältö: Siellä oli kolme kerää Novita Woolly Wood lankaa, tämä sävy on malakiitti (356). Aivan uusi termi minulle. Lainaus Wikipediasta:
"Malakiitti (emäksinen kuparikarbonaatti Cu2CO3(OH)2) on kuparimalmien muuttumistuloksena muodostuva voimakkaan vihreä mineraali.
Malakiitin nimi on peräisin kreikan kielen sanasta malche, malva. Oletettavasti vaikutusta on myös pehmeää merkitsevällä sanalla malakos.
Malakiitti on tiivis, hienokiteinen mineraali ja esiintyy yleensä pyöreinä, munuaismaisina muodostumina: aggregaatteina (geol. termi: toisiinsa vain ulkonaisesti liittyvien osien kokonaisuus) (ks. kuvat). Malakiitti muodostaa harvoin silminnähtäviä kiteitä tai suuria yksivärisiä kappaleita; nämä ovatkin keräilijöiden keskuudessa haluttuja harvinaisuuksia.
Malakiitti muodostaa myös toisinaan aggregaatteja atsuriitin (atsuurimalakiitti); turkoosin ja krysokollan (eilatinkivi) kanssa.
Tunnetuimmat esiintymät olivat aikoinaan Uralilla, Venäjällä, Sverdlovskin lähellä, mistä Venäjän tsaarit louhituttivat malakiittia linnojensa sisustukseen seinäkoristeisiin ja kiviupotuksiin.
Nykyisin Kongon demokraattinen tasavalta tuottaa eniten, ja hienolaatuisinta malakiittia. Osa kivestä hiotaan paikan päällä muotoonsa, osa siirtyy suoraan raakakivenä maailmanmarkkinoille.
Muita esiintymiä on mm. Australiassa, Chilessä, Arizonassa Yhdysvalloissa, ja Namibiassa, josta löytyy erityisesti kirkkaanvärisiä muunnoksia.
Malakiittia on käytetty jo antiikin ajoilta asti. Sitä ovat käyttäneet mm. egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset koruihin, amuletteihin, ja malakiittijauhetta luomivärinä. Keskiajalla sen uskottiin suojaavan noidilta, ja pikkulapsia vaaroilta.
Malakiitti on suhteellisen pehmeä ja helposti naarmuuntuva (Mohs’in asteikolla 3,5–4): puukko (teräs) ja lasi naarmuttavat sitä helposti. Naarmuuntuvuudestaan huolimatta se on erittäin suosittu korukivenä ympäri maailman. Sen lohkeavuutta voidaan vähentää pyöröhionnalla, joka edesauttaa iskun jakaantumista ja siten estää halkeilua.
Malakiitti on myös erittäin suosittu materiaali erilaisten veistosten, pienten laattojen ja koriste-esineiden raaka-aineena, koska mineraali esiintyy suhteellisen suurina kappaleina ja pehmeytensä ansiosta sitä on erittäin helppo työstää.
Malakiitin viiru on vihreä mineraalin perusvärin mukaan. Tämä on huomattavissa esimerkiksi jo mineraalia työstettäessä: kivipöly on kirkkaanvihreää."
Lankaa on paketissa 300 g eli niin paljon, että siitä voi neuloa sekä lyhytvartiset, että pitkävartiset Merja Ojanperän suunnitelemat pitsisukat. Tai neljä paria nilkkamittaisia! Kauniit ovat, ihan kuin koruset <3
Arveluttaa vain Woolly Woodin käyttö sukissa. Onkohan se niissä kuinka kestävää..? Ei ole mitään kokemusta ennestään... Joten, jos teen nämä sukat, niin jostain muusta langasta, ihan vain varmuuden vuoksi, ettei ala harmittaa suuri työ. Toki, jos joku on Woolly Woodista sukkia neulonut ja pitänyt, niin mielellään kuulen kokemuksia, voihan tämä olla minulta aivan turhaa ennakkoluuloisuutta, siis olla neulomatta Woolly Woodista sukkia.
Kävimme Muhveron kanssa illalla Rapolassa. Rakastan rauhallisia aamu- ja iltalenkkejä. Varsinkin metsässä ja luonnon helmassa!
