Villahousut vauvalle

Aloin tehdä Pörrille neulesettiä, sillä eihän neitokaisen sovi pitää samaa villahaalaria, jossa isoveljet ovat rupsutelleet. No, totta puhuen tuo lämmin villahaalarikin tullaan varmasti etsimään käyttöön, sillä muistelen, että se on hieman pienempi kuin tämä 6 kk setti tulee olemaan.

Lanka on Sandnes Garnin Babyull Lanett, jota 2 1/2 puikoilla sai tikutella ihan huolella, ennen kuin tuli valmista. Löysin samoihin housuihin sekä norjan-, että suomenkielisen ohjeen, joista käytin lopuksi tuota kotoisempaa suomenkielistä. En olekaan ennen neulonut housuja ylhäältä alaspäin, mutta aivan housunnäköiset näistä tuli ja hyvä ja selkeä oli ohje.

Malli: Pirteät housut
Koko: 6 kk
Lanka: Sandnes Garn Babyull Lanett 5042
Puikot: 2 1/2
Langankulutus: 118 g

Minulla on jo nuttu puikoilla menossa, ei ole kuitenkaan tuo sama, joka housuohjeissa on. Mutta lisää siitä sitten, jahka valmistuu.

Unenkehrät

Idea näihin sukkiin syntyi eräänä unettomana aamuyönä, kun Pörri potkaisi minut hereille ja sen jälkeen ei uni tarttunut enää kiinni. Makoilin sängyssä ja mietin unisia villasukkia. Sitten hipsin alakertaan omaan huoneeseeni ja suunnittelin alustavasti nämä sukat. Rajoitteena sukille oli se, ettei puhtaanvalkoista Karisma-lankaa ollut kuin 3 kerää tai oli enemmänkin, mutta muut kerät olivat eri värjäyserää ja sen pystyi selvästi huomaamaan, jopa hieman väsyneillä silmillä. Mukaan piti siis mahduttaa yksi kerä vaaleansinistä lankaa ja niistä piti sukkien syntyä.

Sukkien varsi on joustavaa reikäneuletta, mutta muuten sukat ovat melko kapeat, leveys nilkan kohdalla n. 10 cm ja jalkaterän kohdalla n. 9 cm. Pidän itse sellaisista sukista, jotka istuvat jalkaan tiiviisti. Joustinreuna joustaa hyvin, leveys on n. 12 cm, mutta reunus joustaa helposti ainakin 16 cm:iin.

En ole varma, pidänkö nämä itse vai saako nämä melko unenpehmoiset sukat joku vieläkin kapeampijalkainen nukkuja.

Sukkien kantalappu on neulottu langansäästösyistä sinisellä ja kärkeen tein aaltomaista kuviota, joka on toisessa sukassa peilikuvana.

Kirjoitin näihin myös ohjeen, uskoisin, että Karisman sijasta voi käyttää myös Novita 7 Veljestä tai Drops Merino Extra Fine -lankaa. Sukkia voi säätää myös leveämmäksi, kunhan huomioi sen, että kirjoneuleen silmukkamäärä on jaollinen 7:llä.

Malli: Oma
Lanka: Drops Karisma valkoinen 19 ja vaaleansininen (vyöte hukassa)
Puikot: 3 1/2
Langankulutus: Yhteensä 165 g

Lyhyt ohje:
-Luo 60 s valkoisella.
-Neulo 1 krs aina oikein.
-Jatka reikäjousteella kunnes jousteen pituus on n. 10 cm.
-Neulo 1 krs sileää.
-Aloita pohjekavennukset: neulo 1. puikon alussa yksi oikein, 2 oikein yhteen ja 4. puikon lopussa ylivetokavennus, yksi oikein. Tee kavennukset joka 4. kerros, kunnes silmukoita jäljellä 44.
-Neulo sileää yhteensä 80 kerrosta (varren pituus n. 35 cm).
-Aloita kantalappu: Neulo valkoisella vielä 1. puikko, katkaise lanka, käännä työ ja neulo sinisellä nurin puikot 1 ja 4 (yht. 22 silmukkaa), käännä työ. Ota 1. silmukka neulomatta, neulo seuraava oikein, sitten neulomatta jne. Eli neulo vahvistettu kantalappu. Neulo kunnes "pitkiä" nostettuja silmukoita on 11 krs. Käännä sitten kantapää jaolla 7-8-7 ja kavenna reunimmaiset 7 pois.
-Nosta kantalapun sivuista 1. ja 4. puikoille 14 silmukkaa eli puikoilla 1 ja 4 on kantalapun silmukat yhteenlukien 18 + 18 silmukkaa. Neulo 1 krs valkoisella ja aloita sen jälkeen kiilakavennukset. Neulo 1. puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 4. puikon alussa ylivetokavennus. Tee kavennukset joka 2. kerros kunnes 1. ja 4. puikoilla on 10 + 10 silmukkaa eli silmukoita on yhteensä 42.
-Neulo kirjoneulekaavio, kun olet neulonut valkoisella 16 krs.
-Neulo kirjoneuleen jälkeen sinisellä kunnes olet neulonut 45 krs kantalapun jälkeen tai haluamasi mitta.
-Aloita kärkikavennukset: Neulo joka puikon alussa 2 oikein yhteen joka 2. krs. Kun silmukoita on 7 per puikko, tee kavennukset joka krs, kunnes puikoilla muutama silmukka. Vedä lanka loppujen silmukoiden läpi ja katkaise lanka.
Päättele langanpäät.

Pitkä "loma" alkoi ja ensimmäiset Wollmeiset saapuivat taloon

Tänään oli viimeinen työpäivä ja alkoi loma. Ja heti loman jälkeen alkaa se toinen pidempi "loma". Ja sitten ilmaantuu maisemiin se uusi pomo ja tekemistä varmasti riittää, riippuen tietysti siitä, onko uusi pomo leppoisa vai vaativampi luonteeltaan. Mutta siihen asti ei ole enää mitään kiirettä, vaan voi kuunnella itseään ja tehdä asioita oman jaksamisen mukaan: kävelylenkkejä, puutarhurointia (sikäli mikäli kroppa taipuu), kotiaskareita, Poikasten hommeleiden seurailua ja tietysti neulomista. Nyt tuntuu hyvältä.
Tämän päivän toinen mainittava tapahtuma on ensimmäisten Wollmeise-lankojen saapuminen tähän taloon. En ole vielä ihan varma, mitä näistä syntyy, mutta lankavarasto on nyt täytetty tulevia kuukausia varten, lanka ei ainakaan tule loppumaan kesken :)

Vastaus Liebster Award -haasteeseen

Sain Liebster Award -haasteen, jonka idea on uusien blogien löytäminen ja se, että pienetkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.

 
Näin tämä toimii:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

 

Sain haasteen Lady in red -blogia pitävältä Maaritilta. Kävin tutustumassa Maaritin blogiin ja erityisesti mieleen jäivät matkakuvat, Maarit on selkeästi reissunainen! Ja Maaritin toteuttamista käsitöistä pussihame näytti houkuttelevalta (pitäisi kaivaa ompelukone naftaliinista ja alkaa surrailemaan sillä..). Myös Broken Seed -sukat ovat olleet työlistallani jo kauan ja aina, kun jossain ne taas näen, niin tekee kauheasti mieli neuloa ne:)

Kiitos Maarit haasteesta, koitan ottaa haasteen haltuun ja vastata minulle esitettyihin kysymyksiin:

1. Miten aloitit bloggaamisen?

En ollut kauheasti lueskellut blogeja, oikeastaan vasta keväällä 2014 havahduin siihen, miten mukavia käsityöblogeja ihmisillä on ja päätin itsekin perustaa blogin. Tein koko ajan käsitöitä ja halusin paikan, jonne saan "tilastoida" työni. Ja halusin tehdä jotain luovaa normielämän lisäksi. Lisävärinänä laitoin blogin toiseksi kirjoittajaksi omat villasukkani, Vaniksen, joka nälvii ja analysoi minua ja tekemisiäni. Vanis on kylläkin nyt jäänyt vähän taka-alalle...

2. Unelma-ammattisi lapsena/nuorena? Toteutuiko se?

Opettaja. Ei toteutunut, mutta minusta olisi kyllä tullut ihan mahdottoman hyvä opettaja.

3. Paras ominaisuutesi?

Sairas huumorintaju. Ja osaan nauraa myös itselleni. Hauskaa riittää:D

4. Minkä taidon tahtoisit omata?

 Olisi kiva osata laulaa todella upeasti. En kuitenkaan ihan surkeimmista surkein ole, koska pienimmäinen haluaa minun laulavan hänelle iltaisin. Tai sitten hänellä ei ole sävelkorvaa (?!)

5. Mikä on isoin projektisi, jonka olet toteuttanut?

 Varmaankin pintaneuleella tehty pitkä neuletakki, joka saa minut näyttämään aivan hipiltä. Eli takki lojuu käyttämättömänä varastossa.

6. Millaisia projekteja sinulla on tällä hetkellä kesken?

Hihallinen poncho ja koukuttu lattiatyyny tai vastaava vuodelta kuokka ja kivi. Valkoinen puuvillaneuletakki kesältä 2013. Virkattu peitto kesältä 2014. Nuo nyt ainakin. Noinkohan noista joku joskus valmistuu, kun eivät tällä hetkellä innosta yhtään..?

7. Mitä muuta harrastat bloggaamisen ja käsitöiden lisäksi?

 Kuoputtelen pihallani. Yritin aluksi kasvatella kaikenmaailman ihmeellisyyksiä, mutta nyt olen laskeutunut maan pinnalle: kasvaa, mikä kasvaa. Teen myös kävelylenkkejä, kun en nyt mitään muuta urheilua pysty tällä hetkellä harrastamaan.

8. Millainen on paras stressinpoistovinkkisi?

 Kävelylenkki metsässä, yksin. Ja mieluiten syksyisessä metsässä!

9. Onko sinulla lemmikkieläimiä?

Perheessä asustelee elukka-allerginen, joten ei ole lemmikkejä. Haaveilen salaisesti kissasta (La Perm). Poikaset haaveilevat myös.

10. Millainen on paras lapsuusmuistosi?

 Lämpimät kesäillat ja pihaleikit suuren kaveriporukan kanssa.

11.Millainen on unelmiesi koti?

Tilava omakotitalo, isolla pihalla, vähän syrjässä ja kaunis luonto ympärillä. 

Sitten niihin haastettaviin. Olen vähän sellainen, että tykkään tehdä oman pään mukaan, joten kokeillaanpa tehdä näin: Haastan teidät, mahdolliset lukijani tähän. Minä tahdon tietää, keitä te olette ja millaisia blogeja teillä on :) Joten laittakaa kommenttikenttään bloginne nimi, niin käyn sitten tutustumassa blogeihinne ja lukemassa vastauksenne. Vaihtoehtoisesti voitte vastata kysymyksiin kommenttikentässä, jollette jostain syystä halua vastata omassa blogissanne tai teillä ei ole blogia. Sopiiko? Sopiihan:)

Kysymykset:

1. Ehdoton lempilankasi ja miksi juuri se?

2. Minkälaisia käsitöitä tykkäät eniten tehdä?

3. Toistaiseksi toteutumaton haaveesi käsityörintamalla?

4. Oletko joskus epäonnistunut aivan viimosen päälle?

5. Mistä tekemästäsi käsityöstä tykkäät kaikista eniten?

6. Kauanko olet harrastanut käsitöitä ja miten kaikki alkoi?

7. Onko sinulla jossain elämänvaiheessasi ollut pidempi ajanjakso, jolloin et ole harrastanut jostain syystä käsitöitä?

8. Miten lähipiirisi suhtautuu harrastukseesi?

9. Oletko lankahamsteri vai ostatko sitä mukaan, kun tarvitset?

10. Minkä tekniikan haluaisit oppia tai kokeilla?

11. Jos ei käsitöitä, niin mitä sitten?

 

Uudet Vanikset tai ehkä kuitenkaan ei...

Tällaiset piti tehdä, mutta kelataanpa ensin vähän taaksepäin.

Olen pitkään ihmetellyt, minne Vanis eli Vanuttunut Villasukka on kadonnut, ei yhtään piikittelevää blogipäivitystä pitkiin pitkiin aikoihin! Aikani etsittyäni löysin Vaniksen saunan pukuhuoneen penkin alta, sinne se oli ryöminyt murehtimaan perin risaisia kantapäitään. Samalla ymmärsin, miksi oli kirjoittelunkin jättänyt sikseen, ei varmaan kykene enää siihen, kun ei ole millä kirjoittaa.

Niille, jotka eivät tunne historiaa kerrottakoon, että Vanis perusti tämän blogin yli vuosi sitten, mutta älkää kysykö minulta, miten villasukka pystyy tuottamaan tekstiä, niin vain tässä tapauksessa jostain ihmeen syystä on. Vaniksen vammat näyttivät kumminkin nyt niin vakavilta, että epäilin pystyväni ehjäämään ne. Päätin siis tehdä aivan uudet Vanikset.

Langaksi valikoitu suomenvillainen Walma sekä Novita Joki raidoittamaan Walmaa. Ja ei muutakuin neulomaan. Walma-lanka oli aika paksua ja kankeaa tikutettavaa ja siinä oli lisäksi heinän tai oljen pätkiä, joita piti välillä nyppiä pois, yksi pätkä näkyy kuvassa pikkunöttösen vieressä, joka jäi jäljelle reilun 100 g kerästä.

Eihän uusista tietenkään tullut samantuntuiset kuin vanhoista. Vanhat ovat pehmoiset jalassa, uudet eivät kyllä kutita, mutta eivät vaan tunnu niin mukavilta.

No, eivät tietenkään voi tuntua, kun eivät ole vanuttuneet. Jotta saisin niistä vanuttuneet, pitäisi minun osata vanuttaa ne ihan pienesti vain, koska muuten niistä tulee minulle liian pienet. Sehän se jujutsu juuri olisi ollutkin. Minun olisi pitänyt tehdä isot miehen sukat ja sitten reippaasti "vahingossa" pestä ne koneessa, sitten minulla ehkä olisi ollut uudet Vanikset.

Kyllä Vanista nyt naurattaa makeasti. Naurakoon, se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. Virkkaan sille jotkut ärtsynväriset kantapään paikat ja kyllä hymy hyytyy!

Uudet sukat tuskin omaavat kirjallisia lahjoja tai mitään muutakaan. Katsotaan, mitä näistä ajan myötä muotoutuu.

Malli: Perussukka vaan, 44 silmukkaa

Lanka: Walma vaaleanharmaana ja Novita Joki 859

Puikot: Metalliset 4

Langankulutus: Walma 98 g ja Joki 14 g, yhteensä 112 g

Saattaa olla, että pitää vielä yrittää joskus myöhemmin uudestaan, mutta ei kylläkään pitkään aikaan, sillä liikaa mielenkiintoisia töitä pyrkimässä puikoille...

Sain ison ja yllättävän lahjan

Menin hakemaan pakettia postista ja odotin saavani kaksi tilaamaani neulekirjaa, joten yllätys oli yhtä suuri kuin pakettikin: Sain äitiyspakkauksen!

Hetihän se piti aukaista, kun ovesta sisään pääsi. Sen avaaminen ja tutkiminen oli aivan yhtä jännittävää kuin 10 ja 8 vuotta sitten:)

Lankavarastoni vanhin aarre

Aloin mietiskellä edellisen blogitekstini keskusteluun liittyen, että mikä on oman lankavarastoni arvokkain helmi, se lanka, josta ei raaski millään luopua, vaikka se on odottanut jo iät ja ajat puikoille pääsyä. Minun vanhin lanka-aarteeni on ehdottomasti joskus 80-90 -lukujen taitteessa hankkimani Marimba, aivan ihana ohut täysvillainen, konepestävä lanka:
Menimme Oulussa erääseen aivan pikkaraiseen lankakauppaan opiskelijakaverenini kanssa ja Marimbaa tarttui matkaan. Tällaisia lankoja ei Novita ole tehnyt enää aikoihin ja nyt kun Wool lopetetaan, ei Novitalle jää enää mitään likimainkaan tämänkaltaista. Onneksi on paljon muita lankavalmistajia.

Ostin Marimbaa kahteen tarkoitukseen: kirjoneulepaitaan ja villatakkiin. Tuo kirjoneule tuli toteutettua ja se on minulla vieläkin, varastossa. Käytin siihen monia kirkkaita perusvärejä ja kuviot ja koko paita syntyi omasta päästä. Pidin sitä aikoinaan paljon, mutta en enää vuosikymmeniin (aika rientää;), pois en kuitenkaan anna.

Toinen Marimba-hankintani odottaa edelleen puikoille pääsyä. Ostin luonnonvalkoista lankaa tarkoituksenani tehdä siitä villatakki itselleni. Järjestelin pari päivää sitten lankani uudestaan ja siirsin langat kodinhoitohuoneen lankahyllystäni sisävaraston pahvilaatikkoon, myytävät-osastolle se ei omasta toimestani päädy. Ehkä jonakin päivänä syntyy se valkoinen villatakki? Tai jälkipolvi miettii aikoinaan, että mihin tämänkin lankakerän tumppaa...