Muumimamman puutarha

Muumimamman puutarha oli uusimman Moomin x Novita -lehden kiinnostavin ohje, joten se oli pakko neuloa. Sukat ovat hienot myös mallin mukaisesti tehtyinä, useammalla värillä ja Muumimammalla. Mutta minä yksinkertaistin mallin itselleni passaamaan.

Ensinnäkin tein sukat kahdella värillä, langat löytyivät sopivasti varastosta. Pohjavärin kaksi kerää ovat eri värjäyserää, mutta se ei haittaa, koska molemmat sukat on neulottu omilta keriltään. Ja minä en huomaa sävyeroa, vaikka laitan sukat vierekkäin.

Haihdutin myös Muumimamman sukista pois ja neuloin tilalle kukkia, kukkien mallikerta sopi hyvin Mamman tilalle. Sukissani Muumimamma on mennyt paistamaan isoa kasaa lättysiä, eikä ole näin ollen ehtinyt asettumaan sukkiin.

Muita muutoksia: Neuloin yhden yksivärisen välikerroksen kukan ja varren väliin. Neuloin sukista hieman pidemmät kuin mallissa ja kavensin nilkkaa kohden 2 silmukkaa enemmän kuin mallissa. Kantapään ja terän tein yksivärisenä, omalla tavallani ja vähemmällä silmukkamäärällä kuin mallissa. Tuli omiin jalkoihini sopivat kukkasukat.

Malli: Muumimamman puutarha, suunnittelija Sonja Nykänen, Moomin x Novita -lehti 202, 
Lanka: Novita Muumitalo, pohja Hemuli (720), kuvio Muumipeikko (007)
Puikot: 3
Langankulutus: 182 g






Raparperi limukkaa - Vetoketjullinen villatakki

Joskus työt vain jäävät vetelehtimään, tämäkin odotteli tovin päättelyä, sitten vetoketjun ompelua, valokuvausta ja kaikista tikkuisin oli matka blogiin. Mutta nyt meinaan tämän tänne lisätä, ennen kuin aivan unohtuu.

Itse takki lähti puikoille vikkelästi: Postilaatikkoon kolahti aikoinaan uusi Kotiliesi Käsityö -lehti ja sitä selatessani iskin silmäni heti tähän Järbo Svensk Ull:sta neulottuun takkiin. Ja sattui vielä niin hyvä mäihä, että olin aiemmin tänä vuonna hamstrannut Adlibriksestä juurikin svenssoneitten villalankaa johonkin hämäriin tuleviin töihin, miksipä ei sitten juurikin tähän! Neule pääsi puikoille samaisena iltana!

Takkiin neulottiin ensin hihat. Alkuun neulottiin putkineulosta, josta poimittiin silmukat resoriin. Resori on normaalia pidempi ja siihen tehtiin aukko peukalolle. Resorin jälkeen päästeltiin pintaneuletta.


Miehustan alkuun tehtiin myös putkineulosta, josta poimittiin silmukat. Niillä lähdettiin neulomaan heti pintaneuletta, samalla neulottiin lyhennettyjä kerroksia, joilla muotoiltiin takkia, selkäpuoli on pidempi kuin etupuoli. 


Hihat odottamassa miehustan valmistumista, tässä selkäpuolen muotoilu lienee jo valmiina.


Tässä olen näemmä saanut tikuteltua jo takin valmiiksi ja olen myös päätellyt sen. Odottelee pehmentävää pesua ja vetoketjun ompelua. 


Alareunan putkineulos ja lyhennetyillä kerroksilla tehty muotoilu. Kuvassa näkyy myös etukappaleiden i-cord-reunukset.


Hihan peukalon aukko.


Tämä lienee ensimmäinen paita/takki, jossa olen tehnyt myös kaula-aukon muotoilun lyhennetyillä kerroksilla, tykkäsin kovasti tästä tavasta. Kuvassa näkyy myös etureunan i-cord ja se jatkuu katkeamattomana, sillä silmukat on myös päätelty putkineuloksena.


Selkää muotoiltiin myös lyhennetyillä kerroksilla, jotta istuisi paremmin (tämä siis miesten takkimalli) & niskaan luonnollisesti myös lyhennettyjä kerroksia istuvuutta parantamaan. 

 
Kas, tässä olen pessyt takin 30-asteen villapesuohjelmalla & villapesuaineella, joten takki hieman pehmeni. Käsittely kannatti todellakin tehdä, sillä takki oli pirun tikkuinen ennen pesua, pesun jälkeen rouhea, mutta pidettävissä. Takin koko ei pesussa muuttunut. Vetokejun pituus on 65 cm ja se on metallinen, kestää siten kiskoa vähän enempikin menemättä heti rikki. Käytin ompeluun mustaa karhulankaa ja ompelin käsin, kahteen kertaan. 




Peukalonaukko


Raglankavennukset. Raglaneuleet on mun lemppareita.


Pintaneuletta, oikealla puolella neulottiin oikein ja nurjalla puolella nurinoikein -joustinta. Näpsäkkä juttu. 


Sitten laitettiin takki päälle ja lähdettiin esittelemään sille Rapolan metsiä. Ajatuksena oli saada upeita kuvia, joissa neule pääsisi oikeuksiinsa. Olosuhteet olivat siihen kovin otolliset, sillä syksy antoi parastaan, aurinko paistoi, luonto loisti. Mutta mallityttö petti odotukset, joten tässä kaikki, mitä kehtaan julkisesti esitellä. Alla kuitenkin näkyy, miten kurottelen koivua kohden ja näette takin muotoilun, edestä lyhyempi kuin takaa, hihat pitkät, peukunaukkoineen. (Ja, kyllä minulla on toinenkin käsi, vaikka tässä kuvassa sitä ei taivutettuna näy.) 


Josko ihmettelette, mikä on tuo upea myssy päässäni tai vaihtoehtoisesti, että mikä mätäs päässä makaa, niin tässäpä faktaa: Se on minun lemppari syys/kevätmyssy vuodelta 2014. Eli Dropsin Baby alpaca silkistä neulottu Delilah. Olen blogissa kirjoitellut, että "Tätä en hylkää, en ikuna." No, en ole hyljännytkään, vaikka ehkä jo pitäisi, sillä myssy on paitsi kulahtanut, niin myös liian suuri. Kerrottakoon, että tein viime vuonna toisen tällaisen, pienemmän koon, Hjertegarn Alpaca Silkistä. Ja olen pitänyt sitä ihmisten ilmoilla. Ja Dropsin mätäsmyssykkää olen pitänyt metsissä ja lenkkipoluilla. Jotenkin tykkään vaan tuosta Dropsin langasta enemmän, pitäisi tehdä siitäkin pienempi versio...


Rapolan kuppikivelle oli joku käynyt jättämässä lahjoja.


Takin väri on joissakin kuvissa hyvin haalea, mutta väri ei ole oikeasti sellainen. Väri on lähinnä oikeaa aivan ensimmäisissä & ulkokuvissa. Lankaan ovat ruotsin lampaat luovuttaneet hienon villansa ja se on värjätty upeisiin sävyihin. Ja juju tässä on se, ettei ole värjätty valkoista, vaan harmaata lankaa, siitä lankojen eläväinen pinta. Luin netistä, että lanka kehrätään Latviassa, mutta omaan neulevihkooni olen kirjoittanut, että lanka tehty Virossa. En jaksa kaivaa vyyhtiä enää esille, olkoon miten on. Lampaiden villa roudataan kumminkin muualle jatkokäsiteltäväksi, ruotsalaiset ei itse osaa, ei kykene, hehhee, vitsivitsi.


Malli: Vetoketjullinen villatakki, Kotiliesi Käsityö 5/2021
Koko: S (ohjeessa paljon kokoja XS-4XL)
Lanka: Järbo Svensk Ull (Rhubarb lemonade, 59006), 3-säikeinen lanka
Puikot: 4 ja 4,5
Langankulutus: 518 g
Ai niin, neuloin oman takkini vahingossa puolta numeroa liian suurilla puikoilla: Katsoin puikon koon vyötteestä, en ohjeesta. Eli takin mitat vastaakin sitten kokoa M, ei haluttua kokoa S. No, onhan se vähän väljä, oma-syy-pipi, jälleen kerran...
Mutta sanottakoon, että ohje oli aivan super hyvin kirjoitettu ja selkeä. Ja tykkäsin paljon i-cord-reunuksista ja lyhennetyistä kerroksista, hyvin viimeistellyn oloinen lopputulos. Kerrankin ohje, josta en löytänyt yhden yhtä virhettä. Bravoo ja läpyläpyläpy!!!

Kvalitet: 100% svensk ull
Nystan: Ca 100 g = 180 m
Rekommenderade stickor: 4 mm
Stickfasthet: Ca 21 m x 26 v = 10 x 10 cm
Garntjocklek: Worsted
Rekommenderad virknål: 4,5 mm
Virkfasthet: Ca 14 fm x 16 v = 10 x 10 cm
Garngrupp: Worsted/Aran

Tvättråd Alpacka Solo
Använd ej sköljmedel

Tämä linkki vie myös Järbon sivuille ja tässä on kerrottu langasta enemmän, ihan mielenkiintoisia juttuja.

Oih, tätä syksyä!

Syksy on rakas, kaikista paras vuodenaika! Syksystä ei voi saada ähkyä, siinä voisi viipyä pidempäänkin kuin mitä se suo. Syksyn tullen haluaa painella luontoon ihastelemaan väriloistoa. Ja olen painellutkin, liki päivittäin. Välillä olen nautiskellut syksystä yksin, välillä joku tai jotkut family memberit mukanani. Joskus on ollut aivan pakko ottaa kännykuvia - ei ole vain pystynyt olemaan ottamatta. 


Olen vaeltanut Sääksmäellä, Voipaalan kartanon tienoilla, Rapolan metsissä.







Olen käynyt Vallonjärvellä, kävellyt pitkospuita metsiin, kiivennyt lintutorniin (myös siihen vanhempaan, huteraan). Koittanut olla hipihiljaa, että mukanani ollut luontokuvaaja saisi ikuistettua tikat, oravat ym. putkellaan, minulla vain puhelimen kamera räpsyi...







Ja silloin, kun Rapola tai Vallonjärvi eivät ole kutsuneet, olen ottanut maistiaisen syksystä ja luonnosta Riippareiden lenkillä.











Kaunista luontoa ja idylliä löytyy aivan keskustan tienoiltakin.













Kyllä! Syksy on ihan parhautta <3 

Vihtaranta KAL - 2/14 Mökki