Perussukat ja elokuun jorinoita

Pieni kooste elokuun elämänmakuisimmista hetkistä, sekä yksi valmistunut neuletyö. Hieman olen ehtinyt jossain välissä neuloakin. Tarvitsin helpon yksivärisen työn, joten otin Veikkaa sävyssä Kanerva (766) ja neuloin siitä vähän isommat sukat koossa 42. Varsi on neulottu joustimella, silmukoita 52. Kovin pitkää vartta en viitsinyt tikutella, pituutta on n. 14 cm. Jalkaterän päälle neuloin myös joustinta ja terän pituus on 27 cm. Lankaa kului 112 g. 

Elokuu rysäytti lomalaiset takaisin töiden ja koulun ääreen. Meneehän siinä aina muutama päivä totutellessa taas työrytmiin ja elokuun alkupuoli meni perinteisesti: Ensin oli aika leppoisaa ja hiljaista, kun kaikki muutkin ilmeisesti keräsivät itseään taas kasaan, ja osa oli vielä lomallakin. Mutta, kun koitti maanantai 15.8., niin alkoi kunnon rytinä, kaikki laittoivat isompaa vaihdetta silmään. Näin se vain aina menee, ainakin minun työpaikallani. 

Meidän perheessä on nyt vain koululaisia. Lukiolaisen ja Yläasteelaisen suurimmat haasteet liittyivät vuorokausirytmin siirtoon, he kun olivat tottuneet kukkumaan yöt ja nukkumaan aamuisin ihanaisen pitkään. Heidän herätteleminen kouluun on ollut vähän haasteellista. Tai yläasteelainen on tunnollinen ja säntillinen ja herää hyvissä ajoin, no probleemos. Mutta Lukiolainen nukkuu aivan erityisen sikeästi.
Olen yrittänyt saada heitä herättelemään jo itse itsensä, koska olen melkoisen varma siitä, etten tule muuttamaan heidän mukanaan, kun joku kaunis päivä jättävät lapsuudenkodin... ja Äiteen tänne vaan neulomaan. Mutta Lukiolainen väittää, ettei herää puhelimensa herätykseen. Pyysin häntä laittamaan herätyksen päälle, että saan kuulla, minkälaista ääntä puhelin päästää. No, sehän oli sellaista diludilulei-tyylistä hempeää ja kaunista säveltä, ei sellainen läpäise Lukiolaisen unta. Pitäisi olla isointa pärinää ja mörinää, mitä puhelimesta irti saa. Tai ehkä minun rääkäisy, että NYT YLÖS TAI MYÖHÄSTYT KOULUSTA (kun olen jo pari kertaa sievästi herätellyt). Se myöhästyminen tapahtui tässä tällä viikolla: Olin todella syvästi keskittynyt töihini, kun havahduin klo 9:38 siihen, että Lukiolainen kuorsailee vielä, en ole muistanut herättää häntä ollenkaan, ja koulu alkoi "jo" 9:30. Siitäpä Lukiolainen sitten lähti venymään koulua kohti, mutta kahvitkin joi, ennen kuin lähti :D Ihmeen hyvin hällä silti koulu sujahtelee.
Sitten tämä Ekaluokkalainen. Ensimmäisen päivän koulumatka meni varsahyppelyllä, minä kävelin perässä, ja Ekaluokkalainen hyppeli edessä kuin joku perhonen tai villivarsa. Olihan se vähän tunteellinen hetki, siis minulle. Pörri sulahti koulumaailmaan tuosta vain ja ilmoitti 1. päivän jälkeen, että hän menee muuten seuraavana päivänä yksi kouluun. Ja menikin. Jäin vilkuttamaan ikkunasta ja hän vilkutteli minulle takaisin niin kauan, kun ikkunaan oli näköyhteys. Ihanaa <3 Tätä jatkui pari päivää, mutta nyttemmin tämä "valvonta" on minulta kielletty, hän haluaa olla itsenäinen. 

 

Eräänä päivänä Pörri tuli koulusta ja kertoi puraisseensa kanan palasta ja hammas oli irronnut. Hammas oli tietenkin otettu visusti talteen Hammaskeijua varten. Illalla huomasin hänen pöydällään mukin, johon oli laittanut hampaan, sekä kirjoitellut Hammaskeijulle viestin. 
Seuraavana päivänä oli hammas mukista kadonnut ja tilalle oli tullut Pörrin toivoma Kismet ja Hammaskeijun jättämä viesti. Hieman Pörri ihmetteli, miten Hammaskeiju oli osannut kirjoittaa kaunolla... ja katsoi vinosti minuun. Olen siis aiemmin kertonut hänelle, että entisvanhaan koulussa sai kirjoittaa vain kaunolla, ei tekstaten. Ja sanonut, kuinka hassua se on, koska nykyisin ei kaunoa opeteta enää ollenkaan, ainoastaan tekstausta. (Tämä on minusta aivan kauhea vääryys ja virhe.) Mutta, miten tämä liittyy siis Hammaskeijuun: Pörri on tietenkin omassa päässään ajatellut Hammaskeijun olevan nuori, ei vanha. Joten nyt pienissä aivoissa raksuttaa, koska jokin ei täsmää... Mutta kolme muuta hammasta heiluu suussa, seuraavaa Hammaskeijun vierailua odotellessa...


Tämä elokuun viimeinen viikonloppu toi Waltikan Venetsialaiset Koskiin. Tapahtuma oli kolmipäiväinen, mutta meillä oli liput perjantaille ja lauantaille. Perjantaina jaksoimme käydä kuuntelemassa vain Vesalan esiintymisen, joka oli upea. Eilen vietimme Venetsialaisia Ellinoorasta alkaen ihan tappiin asti, illan päätti ilotulitus. Ilma oli ihana, lämmin, kesäinen. Oli mukava fiilistellä siellä Elmerin kanssa. Missään jauhojengeissä ei tietenkään heiluttu, eikä sometähtien seurassa. Vai olenko minä joku tyhjänpäiväinen somettaja... hmmm. En minä ole, teen tätä omaksi huvikseni, ehkä vähän muidenkin, mitään kuuluisuutta en tässä janoa enkä tsiljoonaan seuraajaa :D 
Bonnie Tyler lienee jo 71-vuotias. Hyvin lähti vielä ääntä, tosin viimeisen biisin aikana tuli tunne, että onko nyt kaikki ihan kunnossa. Mutta, kuinka moni samanikäinen jaksaa vielä heilua lavalla? No, itse asiassa, onhan noita laulajissa paljonkin, rakkaudesta lajiin.


Kukat jaksavat vielä kukkia.




Purkkivärjäyksen tilanne tänään. Teellä on menossa 11. päivä, kahvi-neilikalla 5.


Ensi viikolla ilmestyy Novita x Fazer karkkisukkalehti. Tulossa taitaa olla melkoinen pläjäys, ainakin sen perusteella, mitä esikuvia malleista olen nähnyt sosiaalisessa mediassa. Lehteä odotellessa :)

Avokadon vaiheet 2 ja 3

Purkkirintamalla on ollut vähän sössimistä ja säätöä. Nythän kävi niin, että Purkki nro 1 eli Avokado ei minun silmiini ottanut läheskään riittävästi väriä reilussa viikossa, mitä sitä nyt jaksoin venata. Ehkä lanka oli muuttanut väriään hieman likaisemmaksi, siinä kaikki. Avokado siis kuvassa oikealla.

Joten 9. päivänä kipaisin hakemassa kaupasta 5 uutta avokadoa ja pilkoin niiden siemenet kattilaan kiehuskelemaan. Siemenet olivat kovin pieniä, aikaisemman erän Pirkka-irto-avokadoissa oli suuret siemenet, nämä 5 uutta avokadoa olivat valmiiksi pussitettuja, olisivatko olleet sitten eri lajia. Keittelin siemeniä ehkä 1,5 h ja väriä tuli ihan kivasti. Jäähdyttelin vähän ja lisäsin sekaan suolaa ja ruokasoodaa. Koska ne kirkastaa kuulema väriä ja muuttaa ph:n villalle sopivaksi. Toki minun lankani on villasekoitetta, hmmm. Saamassani ohjeessa oli lisäainesosille tarkat grammamäärätkin. Mutta, jos ihan rehellisiä ollaan, niin sutasin aineet kattilaan mutulla. 

Liemestä en ehtinytmuistanut kuvia räpsiä, mutta tässä siemenistä.

Otin myös kalpeat avokadolangat purkista pois ja laitoin ne liemen keittelyn ajaksi kuumaan alunaveteen lillumaan. Alunaa laitoin 20 g. Tai jos rehellisiä ollaan, niin en punninnut alunaa tällä kertaa, sillä silmäni olivat edelliseltä kerralta oppineet, mimmoinen läjä 20 g alunaa on ;D Kahden tunnin päästä puristelin liiat alunavedet langoista pois. Tästäkään vaiheesta ei kuvausryhmä ole hoksinut kuvaa ottaa.

Sitten vain liemi ja langat purkkiin. Ja kylläpä näytti hetimiten hyvältä. Ja seuraavana päivänä oli liemi jo kirkasta, josta ajattelin värjäyksen olevan nyt valmis. Niin väärin, kuten kohta tulette huomaamaan.

Kaadoin langat purkista ja olihan sitä väriä siellä vähän, mutta laikuittain. 

Ja, kun huuhtelin langat, niin värit seurasivat huuhteluveden mukana viemäriin...

Varmaan kaikelaisia virheitä tulin tehneeksi, mutta ainakaan en antanut värille tarpeeksi aikaa kiinnittyä. 

Ei varmaan tarvinne erikseen sanoa, että älkää vain tehkö kuten minä teen...

Eikä varmaan tarvitse erikseen sanoa, että avokadot alkoivat jotensakin ottaa pannuun. Ja oma kärsimättömyys...

Sanon silti erikseen vielä, että oma säätö ei ota pannuun.

Joten ajattelin, että nyt laitetaan purkkiin sellaiset coctailit, että oksat pois! Olin jo aikaisemmin ostanut kaupasta pussillisen neilikoita, sillä aikomuksena oli kokeilla jossain vaiheissa värjäämistä niillä. Nyt en vain osaa sanoa, miksi? Olinko haahuillut kaupassa ja etsinyt mahdollisia värjäysaineita (sitäkin olen harrastanut) vai olenko jossain netin syövereissä törmännyt neilikkaan värjäysaineena. No, samapa tuo, neilikat oli valittuna.

Laitoin kattilaan kahvinporoja ja pikakahviakin laitoin ja keittelin kuulkaa sellaiset kaffeet, että ei olisi yskimättä menneet alas miltään Justiinalta. 

Ex-avokadolangat ja väriliemi purkkiin neilikoiden kera ja alunaakin laitoin, 20 g liotettuna. Että, ei jää ainakaan siitä kiinni. Ja väriä on. Nyt saa langat lillua liemessään kolme viikkoa tai vaikka kuukauden, en kiirehdi. Ja jos tämän kaiken jälkeen nostan kattilasta ei-minkään-väristä lankaa... niin sitten nostan :D

Teepurkki näyttää hyvältä, se on ollut värjäytymässä nyt viikon. Ja sekin saa olla rauhassa vielä 2 tai 3 viikkoa.

Talon tiiviysmittaus oli tänään. Olemme luokkaa A. Pääsisimmepä pian muuttamaan. Mutta sitä ennen pitäisi ehtiä ja jaksaa vielä raksailla, siivoilla, pakkailla, muuttaa...

Mietitkö tämän kimpun nähdessäsi, millaista väriä tämä purkissa tuottaisi? Vai näetkö vain ihanan kimpun?

Näetkö sinä tässä virkistävän juoman? Vai pohditko, voisiko tällä värjätä jotain ja mitähän tulisi?

Niin, olenhan minä jo käynyt katselemassa isoa kattilaa ja vesilämpömittaria ym. vermeitä. Vaikka tiedostankin, että minulla ei juuri nyt ole siihen kunnolla aikaa. Mutta olisi ainakin välineet saatavilla, kun sitä joskus taas on..?

Toinenkin purnukkavärjäys

Viime viikolla purkkivärjäykseen päätyneet langat ovat pysytelleet niin vaaleina ja kuran värisinä, että vakavasti mietin niiden värjäämistä uudelleen. Jos niille on tapahtumassa jotain, niin se tapahtuu niin hi-taas-ti, että kärsivällisyys meinaa ihan kokonaan loppua. Tässä odotellessa, ja antaakseni noille langoille edes pienen mahdollisuuden, päätin laittaa toisen purnukan tulille. 

Toinen värjäys tuli mahdolliseksi, koska posti kuljetti minulle kilon mötykän alunaa. Miten se tuntuu, että paketit kulkivat välillä jopa päivässä perille, nyt kestää ja kestää - odottavalle taatusti liiiiian kauan. Aluna on tuollaista valkoista jauhetta tuossa pussukassa kuvassa. Ja samassa paketissa tuli 4 kerää Lankavan naturelli Sulava-merinosukkalankaa kasvivärjäykseen. En kumminkaan Sulavaa vielä värjännyt, vaan ajattelin nyt ensin koklailla Veikan tapaisilla langoilla. 

Minulla oli täysi paketti eli 10 kerää luonnonvalkoista Juhania, joten sieltä otin kaksi kerää, laitoin vyyhdeille ja huuhtelin langat valmiusasentoon.

Keittiön kaapeista kaivelin erilaisia teepussukoita: Vasemmalla edessä on vihreää Jouluteetä, jota olin ostanut jostain ale-korista. Tuoksuu hyvälle, mutta maistuu ihan pas###le, joutaa kaikki tuo son#a aivan hyvin kasvivärjäykseen. Oikealla edessä sitrusmaista vihreää teetä, ihan jees, joten sitä vain muutama pussukka. Takana vasemmalla mustaa mustaherukkateetä, tuoksuu hyvältä, menettelee muutenkin, joten sitä vain muutama pussukka värjäykseen. Ja pitäähän sitä olla välillä mustaherukantuoksuinentyttö. Keskellä ylhäällä jotain Liptonin teetä. Liptonin teet on ihan huonoja, juoko niitä oikeasti joku? Ja sitten vielä iso läjä Rooibosta, antamaan kivaa väriä lankoihin. Ja nuo ostin varta vasten tätä värjäystä varten. Otin teepussukoista laput pois, värjäysmatskua oli 104 g. Noo, nytpä oli lankoja taas paljon enemmän kuin matskua, mutta kokeellisuus on mukavaa.

Sitten vaan kerros yhtä laatua pohjalle, kerros lankaa, kerros toista laatua, lankaa, jne. kunnes loppui pussukat ja lankakin ja purkki oli niin maan perusteellisen täynnä taas. Sekoittelin eri kipossa 20 g alunaa kuumaan veteen ja sitten kuumaa hanavettä ja alunavettä purkki täyteen. Värjäytyminen alkoi heti. 

Pakko sanoa, että Mr. Avokado voisi ottaa hieman oppia Neiti Teestä. Neiti Tee oli hetimiten värjäytymässä, Avokado pidättelee.

Nyt pitää odottaa se 3-4 viikkoa. Voi voi.

Viralliset ja oikeaoppiset ohjeet teevärjäykseen Taito-sivuilla

Tuoksui muuten ihanalta tuo minun teetarjotin <3

Ensimmäinen purkkivärjäyskokeilu

Lueskelin aamukaffeella lankojen värjäyksestä kasveilla. Ja kuinkas ollakaan, samana päivänä Tupsu-serkku alkoi chättäillä purkkivärjäyksestä ja kuinka he (Tupsu + Tupsun tytöt) ovat hurahtaneet siihen ja ovat kokeilemassa sitä ihan heti. Minä olin ihan, että mikä purkkivärjäys, mitämitä, whaaat?? En tiedä, missä purkissa olin ollut, kun en ollut moisesta koskaan ikinä kuullutkaan. Mutta Tupsu laittoi pari linkkiä ja kun olin ne lukenut, niin minä olin myös sadasosasekunneissa ihan täysin töpinöissäni ja innoissani ja täysin hurahtanut ja vaikka mitä. Eli lähti ihan lapasesta ja välittömästi keulimaan: Menin nettiin ja tilasin isoimmat lasipurkit, mitkä nopeasti löysin ja kerralla monta. Tilasin myös ihan reippaasti alunaa. Postipoikaa ei kuitenkaan ollut aikaa odotella, joten kipaisin kaupasta kaksi 2 l purkkia, että pääsen alkuun. Alunaa odotellessa ostin avokadoja, joiden kanssa lankoja ei tarvitse esipurettaa.

Otin hedelmistä kuoret ja siemenet talteen. Niitä oli 214 g.

Maltoin kuivattaa niitä yön yli. 

Kuivahtelussa niiden painosta lähti 64 g pois. 

Minulle jäi 150 g matskua. 

Tämä oli harmittava takaisku, sillä olin suunnitellut värjääväni 200 g lankaa. 

Päätin kuitenkin mennä tällä alimitoitetulla värjäysaineella, tulkoon mitä tulee... 

Laitoin Veikka-kerät vyyhdille ja huuhtelin ne.

Sitten vuorotellen lankaa ja värjäysmatskua purkkiin. Vähän pohjapainotteisesti ja läjään meni tietysti matskut. Sitten kuumaa vettä päälle ja kansi kiinni. Nyt sitten seurailemaan, mitä tapahtuu... vai tapahtuuko mitään. Neljän viikon päästä pitäisi olla valmista, jonkinlaista.

Ohjeita purkkivärjäykseen on Taitoliiton sivuilla. Sieltä löytyy myös ohjeet tähän avokadovärjäykseen, siis sellaiset kunnolliset ja luotettavat :)

Kunhan aluna tulee ja lisäpurkit, asettuu ikkunalaudalle muitakin kokeiluja. Niitä odotellessa olen huomannut kulkevani kaupassa ja ulkona värjärilasit päässä: Mikä tahansa ulkona tai kaupassa oleva aines saattaisi olla potentiaalinen purkkiin laitettava väriaine.

Supersalmiakki 1