Lämpömittari osoittaa huh-hellettä, yöllä on sadellut, eli muheva kosteus päällä. Nyt villasukat jalkaan, ettei varpaita palella..! Ei tosiaankaan, ihan pahaa tekee esitelläkin villasukkia näillä keleillä, mutta nämä sukat ovat valmistuneet aikoja sitten, kuvattu päiviä sitten, odotelleet vain... joten tehdään tämä nyt nopeasti.
Schoppel Zauberball Stärke 6, vyöte oli kerästä häippässyt, joten värikoodia en pysty kertomaan. Olen aivan varma, että otin kerästä kuvan ennen neulomisen aloittamista, mutta en sitä mistään löydä... Joten tein salapoliisityötä ja katselin Lankakaaos-sivulta, olisinko sinne kerän kuvannut ostohäppeningin jälkeen. Ja: kyllä! Todellakin olin sinne räpsinyt kuvan myös tästä kerästä, kuten muistakin liki neljäänkymmeneen kiloon kuuluvista keristä, jotka vuonna kaksytkaksyt olin kaupoista onnellisena kotiuttanut. Tätä kerää en suosittele sellaisille henkilöille, jotka eivät kestä eriparisia sukkia, sillä juuri sellaiset kerästä poikkeuksetta tulee. Samanlaisia et saa, vaikka miten pätkisit lankaa neulomisen ohessa. Nyt jäätte ehkä miettimään, että koitinko kuitenkin..?
150 gramman kerässä on 400 m lankaa. Neuloin sukat puikoilla 3. Laitoin aloitukseen 60 s, ja nilkan kohdalla silmukoita oli 48 jäljellä. Lankaa kului 108 g. Eli erittäin riittoisaa lankaa, kerästä saa hyvin polvisukat tehtyä. En kuitenkaan tykännyt neuloa tätä lankaa, joten ihan hetikään en moiseen lähde...
Ja esittelyyn toinen, vieläkin paksumpi, ei-missään-nimessä-näillä-keleillä -sukkapari.
Nämä ovat tietysti Veikan jättiraidasta, jota oli pakko ostaa muuan kerä, kun silmäni ruokakaupassa kerät kiikaroivat, ja vieläpä 150 g kerissä. Tämän ostoksen olen mielestäni jo tunnustanut, mutta laitetaan alle vielä kuva. Sävy 8271, ilta-aurinko, vasemmalla olevat kaksi kerää.
Neuloin molemmat sukat omilta keriltään, jotta sukista tulisi samanlaiset, puikot 3.5. Aloituksessa on 52 silmukkaa, nilkan kohdalla 44. Lankaa kului 162 g, joten yhdestä kerästä en olisi polvareita saanut aikaiseksi. Onneksi olin kaukaa viisas, ja ostin kaksi samanlaista kerää, öhöm.
Nyt se on tehty. Sukat on esitelty. Ihan paljasvarpain tässä ollaan, sileä laattalattia tuntuu kivalta jalkojen alla. Viime yönä piti nukkua poikkeuksellisesti ilman villasukkia, ihan liikaa oli villan tuoma hohka jaloille. Me ei Muffin kanssa tykätä helteistä, meille riittäisi sellainen 20 astetta vallan hyvin, ja joskus voisi viisari hipoa 22, jos aivan villiksi alkaisi. Me olemme siirtyneet varhaisiin aamulenkkeihin ja/tai myöhäislenkkeihin. Muffille laitettiin myös kesän alussa ihan lyhyt kesätukka, jotta pärjää paremmin lämmössä, ja löytyy punkinpenteleet helpommin. Niitä on löytynyt tähän mennessä 4, yäk!
Piha on saanut roppakaupalla vettä, ei ole todellakaan tarvinnut kastella! Alla otos Ylen sivuilta muutama päivä takaperin. Sateen ropinaa on kuunneltu, tai on se ollut välillä myös jytinää.
Olen viettänyt pari päivää kotosalla aivan omassa, ja Muffin, hipihiljaisessa seurassa. Muu perhe on mummolassa. Tällaista tapahtuu niin harvoin, että se on juhlan paikka: Ensimmäiseksi siivosin, että on kerrankin siistiä, ja siisteys myös pysyy. Ja sitten siivosin vielä lisää, nimittäin raivasin hiki päässä kahden ei-niin-siistin asukin huoneita. Ja pesin ikkunoita.
En ole laittanut yhtään ruokaa, jääkaapista olen raapinut jotain suuhuni. Niin, tai tein minä kipollisen salaattia, kun edellinen loppui. On aika mukavaa, kun ei tarvitse koko ajan siivoilla muiden jälkiä siellä ja täällä. Ja kukaan ei ole mitään vailla, voi ajatella ensisijaisesti vain itseään. Mutta kaikki loppuu aikanaan, eiköhän se väki sieltä tänään taas kotiin pölähdä, ja sitten on taas vilinää ja vilskettä eri lailla.
Vähän kukkasia loppuun, ja sitten pitää lähteä etsimään ruokaa suuhun. Mukavia heinäkuun päiviä <3
