Klompen myssyköitä

Klompelompen neuleet istuvat syksyyn kuin lehti tuuleen. Vaikka sopivat Klompen neuleet myös muihin vuodenaikoihin, mutta varsinkin syksyisin tulee Klompen kirjoja selailtua useasti, ja joku kirjan hurmaava kuva muuttuu käsinkosketeltavaksi jonkinmoisen äherryksen jälkeen.

Neuloin itselleni ensin ruttupipon aikuiselle  kirjasta Klompolompe, Ihania neuleita lapsille. Kirjassa on muutama neule myös aikuisille. Pipo olisi kuulunut neuloa Sandnes Merinoull -langasta, mutta minä tein sen Dropsin Merino Extra Fine -langasta, joka soveltuu koostumukseltaan tähän ja on kokemuksen kautta hyväksi havaittu edullisempi vaihtoehto. Ja lienee parasta, etten ala edes kokeilemaan Sandnesin Merinoullia, sillä sittenhän voisin olla tyytymätön nykyiseen vaihtoehtooni.

Ja tässä tämä hassunpitkä pipo teinin päässä. Jälleen 2 € maksua vastaan ehdin räpsiä muutaman kuvan ja se oli sitten siinä.

Sittenpä postirekka oli roudannut minulle Adlibriksesta Klompen uusimman kirjan; Klompelompe, Neuleita kaikkiin vuodenaikoihin. Se oli jälleen kaikkien sellaistenkin toiveiden täyttymys, joita ei tiennyt olemassa olevankaan. Pienen sivujen kääntelyn jälkeen sieltä pompsahti ykkösenä esiin Karitsainen-myssy.

Karitsaisesta löytyy kokoja vauvasta aina 6-vuotiaalle asti, minä valmistin koon 3-4 v. Ja vaikka kirja kehoitti käyttämään KlompeLOMPEn Merinoullia ja Tynn Merinoullia, laitoin minä puikoille visun kutojan Drops Merino Extra Fine & Drops Baby Merino -lankoja, joita varastoista löytyy. Ja valitsin vaaleanharmaat, koska ne sopivat Pörrin talvihaalariin. 

Myssyyn olisi voinut tehdä myös pidemmät korvat, mutta tein nyt lyhyemmän version. Luulen, että tämä myssy tullaan tekemään vielä toisenkin kerran, jollei useamminkin. Neulos on joustavaa, joten myssy istuu päähän todella hyvin. Ja koska se neulotaan 2-kertaisella langalla, tulee siitä tukeva ja lämmin. Alle voi tietysti pukea ohuen puuvillahupun vielä ja varmasti puetaankin. Pakko kuitenkin sanoa, että myssy oli jotenkin työläs väsätä, ei syntynyt mitenkään nopsanhopsaan. Mutta ehkä oli kaiken tuon vaivan väärti, tyttö ainakin tykkää.

Tässä vielä kaikki Klompelompet. Sanoisin, että jos vain tykkää neuloa lapsille ja itselleenkin kauniita käyttöneuleita, niin nämä kirjat ovat tutustumisen arvoisia. En ole varmasti neulonut mistään kirjoista niin paljon kuin näistä. Tai oikeastaan en ole muista juuri mitään neulonutkaan. 

Malli: Ruttupipo aikuiselle ja Karitsainen myssy kirjoista: Klompolompe, Ihania neuleita lapsille ja Klompelompe, Neuleita kaikkiin vuodenaikoihin

Lanka: Ruttupipoon Drops Merino Extra Fine (01) ja Karitsaiseen Drops Merino Extra Fine (05) & Drops Baby Merino (22)

Puikot: Ruttupipoon 4 ja Karitsaiseen 4 & 5

Langankulutus: Ruttupipo 109 g ja Karitsainen 146 g

Balderit

Ahtauduin tai oikeastaan, lähinnä survoin itseni, männä viikonloppuna ylitäyteen sisävarastoon. Menin ensisijaisesti etsimään talvivermeitä, ja toissijaisesti kurkistelin lankajemmalaatikoihin, että mitäköhän pitävät sisällään. Kaikissa lukee toki kyljessä, mitä sorttia laatikoissa on, ja joissakin on myös värit, mutta silti sieltä löytyi jokunen aivan ennennäkemätön iloinen ylläri. Viking Balderien olemassaolon muistin, kyseiset langat ovat maanneet varastossa varmaankin liki vuosikymmenen, joten olivat hyvin tekeytyneet puikoille tultaviksi. Jostain tarjouksesta niitä aikoinaan 2-3 kg ostin, vaan tarkoitusperä on karannut päästä. 

Ruskeaa ja turkoosia väriä oli niin monta kerää, että epäilen, että mielessä on väikkynyt kuva paksusta villatakista tai villapaidasta, kukapa tietää. Mutta otin kuitenkin seiskan puikot ja pistelin tulemaan muutaman myssykän.

Ja pääsin kokemaan eka kerran, nimittäin luomaan silmukat suoraan neljälle puikolle, 16 silmukkaa per puikko. En ymmärrä, miksi en koskaan aikaisemmin ole niin tehnyt, sepä sangen näppärää, pääsee heti neulomaan pyörönä. 

Ensimmäinen protoversio, gaganruskea myssy, on tarkoitettu minun pallooni. Ja oman puikulan mukaan pipon neuloin niin, että uppoaisi riittävän syvälle ja peittämään myös korvat.

Ja kuinkas ollakaan, pääsin pipomalliksi myös muihin pipoihin: Poikaset mököttivät (ja mököttävät edelleen) minulle tuplana, koska olen epäreilu ja kiellän heiltä kaiken kivan, nimittäin kuulapyssyt! Ja nehän olisi pitänyt lähteä heti ostamaan heidän kanssaan tai vähintäänkin tilata jostain netistä. Pelkkä ajatuskin siitä, että menevät pitkin metsiä ja ampuvat luontoon jotain muovikuulia puistattaa. Puhumattakaan siitä, että sotivat niiden kanssa toisiaan vastaan, siis niissähän on se kuula! Ja kyllä vain, minulle on kerrottu useasti, että on olemassa sellaisia kuin biokuula, joka hajoaa luonnossa. Ja sotaleikeissä on kuulema suojalasit yms. päällä. Juupas juu, en lämpene ajatukselle, eikä auta, vaikka kuinka tinkaavat ja mököttävät stereona. 

Joten: Tässäpä turkoosi pipo, joka on neulottu ed.mainitun mökötyskaksikon vanhemmalle osapuolelle. Pipo on neulottu samalla reseptillä kuin ensimmäinen pipo, mutta jostain syystä tästä tuli hieman keveämpi. 

Ja kolmannesta piposta tuli kaikista suurin, vaikka samalla reseptillä sen tikutin. Tämä saattaa olla aivan hyväkin asia, sillä nuorempi möksöpoika omaa ehkä suuremman pään kuin isompi jurnuttaja. Silmukoiden luomisen jouduin tosin ottamaan kahteen otteeseen, sillä unohdin, että olin juuri oppinut luomaan silmukat suoraan neljälle puikolle. Laskin sitten päässäni, että 4x16=56. Saa siinä hieman ihmetellä, miksi joka puikolle ei riitäkään 16 silmukkaa. Se siitä pitkän matikan ällästä.

Tällä värillä syntyi tällaista pintaa:

Lanka on paksua, mutta ei ole kuitenkaan tönkköä tai inhottavaa tai raskasta neuloa. Pikemminkin päin vastoin, oikeinkin mukavaa, eikä liian karheaa. Ja on sitä paitsi satasella villaa ja konepestävää!

Meinaan tehdä vielä ainakin yhden pipon itselleni, nimittäin oikeanpuoleisesta vaaleasta sävystä, jota minulla taitaa olla kaksi kerää. Voisin tehdä ehkä myös lapaset tai sitten teen kaulaliinan, johon pistelen kaikkia sinisävyisiä yhteen. 

Tästä langasta syntyy pipo aivan hetkessä, joten pitää miettiä, tekisinkö tänään vielä yhden vai teenkö tässä välissä jotain muuta, onhan näitä jo muutama tehty putkeen. Tänään tulee kuitenkin Vain elämää, joten siinä ohessa voisi jotain neuloa ja nauttia lasillisen hyvää punaviiniä. On jotenkin väsyttävä viikko takana, johtuneeko siitä, että joku flunssa on yritellyt päälle, vaikka tähän saakka olen sen onnistunut taltuttamaan. Tai sitten siitä, että Pörri tunkee viereeni liki joka yö ja siinäpä sitten on tekemistä mahduttaa oma massa samalle patjalle. Yhtenä yönä siirryin suosiolla nukkumaan hänen sänkyynsä, kymmenien pehmolelujen sekaan. Ja toisinaan nostan tytön omaan sänkyynsä sen jälkeen, kun on nukahtanut viereeni. Viimeiset kaksi yötä on nukkunut heräämättä omassa sängyssään, toivotaan, että myös jatkossa :)

En saanut aivan oikeita värejä kuvaan vangittua, mutta joella oli tänään hienot värit, kun vaaleanpunaiset pilvet värjäsivät veden punaiseksi. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Malli: Oma pipo, 64 silmukkaa

Lanka: Viking Balder, 419, 429, 421

Puikot: 7

Langankulutus: 84 g, 70 g, 92 g