Sarjavärjärin värjäyksiä - Ruusunmarja-Hibiskus

Jalat ovat kävelleet viime aikoina teehyllyjen ohitse ja kädet keräilleet sieltä kaikista halvimmat teet, halvimmillaan 60-70 centtiä rasia. Kaupan kassa on saattanut toisinaan miettiä, miten tee maistuukin tuolle frouvalle noin kovasti. Eräällä kauppareissulla aloin pohtia, mitä väriä ruusunmarja-hibiskus-tee antaisi. Joten koelabra pystyyn ja kokeilemaan.

Ainesosat olivat 20 pussia teetä, kolme kerää Lankavan Sopivaa (100 % villaa) ja 15 g alunaa. Tajusin vasta jälkeenpäin, että laskin alunan määrän väärin, mutta en usko, että tämä värjäyskokeilu epäonnistui pelkästään siksi.

Keittelin teet kattilassa, alunat sekaan ja pakkasin koko hoidon 4 litran purnukkaan.

Aika magean väristä violettia lankaa oli tulollaan, eikö? (Taustalla näkyvä purnukka on osa seuraavia tarinoita.)

Huomasin 5. päivänä, että purkin pinnalla olevissa teepusseissa näkyi HOMETTA! 

Purnukan sisältö lähti samantien lavuaariin pesuun! Mutta minne katosi violetti väri? Tämä oli hetki, jolloin hieraisin silmiäni. Lavuaarissa oli aivan ihmeellisen sekaväristä lankaa. Oliko se harmaata, turkoosia vai violettia? Tämän sävyistä lankaa voisi myydä kaupassa nimellä "kalma". 

Laskin lankojen päälle vettä ja ison lorauksen etikkaa.

Pesin ja huuhtelin kalmat ja laitoin kuivumaan.

Märkä kalma ei yön aikana iloisemmaksi, tai edes tasaisemmaksi, muuttunut. Oli aika miettiä seuraavaa siirtoa.

Ajattelin toistaa värjäyksen, mutta tummemmalla liemellä, eiköpä silloin tulisi tasaisen siniturkoosia lankaa? Eli taas kaupasta pari pakettia lisää teetä, koskapa tämä tee se maistuu aina vaan. Kastelin langat uudestaan. Ja laitoin varmuuden vuoksi alunaveteen lillumaan.

Sitten irroittelin pusseista laput ja pistin teen porisemaan.

 

Ja sitten muutin suunnitelmaa lennosta, päätin värjäillä langat ihan kattilassa, kuumassa liemessä. Joten, kun tee oli valmista, keräsin pussit pois ja langat olivat valmiina hyppäämään liemeen.

Pidin lankoja kuumassa liemessä, että väri sitten tarttuisi myös, eikä meinaisi.

Ja tarttuihan se vähän, nyt oltiin sitten hieman punertavia. Oltiin myös huopuneita. Liemi olikin liian kuumaa täysvillalle, oivoivoi ja voi.

Pesin ja huuhtelin langat, ne vaalenivat edelleen, takut eivät poistuneet.

Ripustin langat ulos kuivamaan ja nukuin yön yli. Takut eivät itsekseen kadonneet, eivät, vaikka vuorokauden odottelin. Olin jo sopeutunut ajatukseen, että näistä langoista ei ihan mitään neulota.

Kokeilin kuitenkin vyyhdittää langat uudestaan. Ja, kyllä, se onnistui! Vähän takkuista ja hidasta sekin oli, piti repiä lankoja erilleen, mutta se onnistui. Vyyhdeistä tuli muhkut. 

Tämä värjäys oli yllätyksiä täynnä, kantapään kautta otettiin ihan kunnolla oppia vastaan. On tämä niin koukuttavaa...

Supersalmiakki 1

Anniina Imposen suunnittelemat Supersalmiakit komeilevat aivan syystäkin Fazer x Novita Sukkalehden kannessa. Onhan ne niin komeat, että oli pakko neuloa. 

Mielestäni Supersalmiakkia on ollut olemassa aina, joten googletin varmuuden vuoksi karkin historiaa: Monen rakastama ”silmäsalmiakki” eli Super Salmiakki sai alkunsa rasiana 1971. Vielä tuolloin super oli oikeasti super, eikä vain sanahelinää. Yhä edelleen moni muistaa Super Salmiakin pihaleikkien kuumimpana valuuttana. Entisenmallinen pieni neliöaski mahtui mukavasti sammareiden taskuun.

Eräs tuttava kutsuu tätä karkkia nimellä "väyrysen silmät". 

 

En muista syöneeni näitä niinkään aivan lapsena, vaan enemmän isompana ja varsinkin ihan aikuisena. Tämä oli juuri se karkkipussi, jota ainakin ennen sai työpaikan karkkiautomaatista. Sinne oli mentävä, kun salmiakin himo iski kesken työpäivän. Joskus pussi jäi saamatta: Olit laittanut kolikot koloseen... ja katsoit, miten pussi lähti pienen kitinän kera hitaasti liikkumaan... ja aivan pian tipahtaa alas... paitsi, joskus ei tipahtanutkaan. Voihan kääk! Saattoipa niitä joskus tulla alas ihan kaksin kipaleinkin...

Ja, olen melko varma siitä, että Silmäsalmiakkipussi oli ennen raskaampi. Todistusaineistoa minulla ei kuitenkaan ole. Mutta nyt aloitan seurannan. Nyt, vuonna 2022, on pussin paino 80 g. 

Mutta, jos oikein tekee mieli salmiakkia, on parempi valinta tämä toinen, nimittäin Salmiakki mix -pussi. Se sisältää kolmenlaisia salmiakkikarkkeja, silmäsalmiakkia sekä kahta muuta salmiakkia. Noista kahdesta nuo pehmeämmät, ne ovat sitä oikeaa salmiakkia, minun mielestäni. Ja pussilla painoa 180 g. Ei lopu kesken.

Sukkiin menee Veikan sävyt noki, appelsiini, valkoinen ja joulu. Kaikkia muita värejä löytyi kotosalta, mutta joulun punaisen jouduin hankkimaan kaupasta. Onneksi näitä Veikkoja saa "joka kaupasta", sillä tuona hetkenä, kun punaista ei varastoista löytynyt, oli kerä saatava heti. Jouduin sittemmin ostamaan lisää noen väristä lankaa. Kerä ei ilmeisesti ollutkaan täysi tai onnistuin muutoksillani kuluttamaan enemmän lankaa kuin mallia piirulleen seuraten olisi kulunut. Toki osa tekemistäni muutoksistani oli lankaa vähempi kuluttavia, osa enempi. Mutta yhtä kaikki, noen värinen lanka loppui, kun olin tekemässä toisen sukan vartta ja siihen hain toisen kerän. Toistakin kerää kului 60 g. 

Ohjeen koko on 38/39, mutta ohjeen alkua silmäillessäni pisti heti silmään, että aloitussilmukkamäärä on omaan jalkaani aivan liikaa. Tämä on tuttu ongelma minulle, sillä yleensä polvisukkaohjeet on ns. "peruspohkeelle" ja omani ei siihen kuulu. Ja vaikka huomioin sen, että kirjopolvarissa voi hyvinkin olla 4 silmukkaa enemmän kuin esim. räsäripolvarissa, niin tässä mallissa niitä oli vielä paljon enemmän. Aprikoin sen välillä, että teenkö sukat nallukasta vai teenkö veikasta, mutta pienemmillä puikoilla. Kallistuin lopulta jälkimmäiseen. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt mennä nallukalla. Siihen on toinenkin syy kuin tämä mallin minulle liian suuri silmukkamäärä: Nallukan vahvuinen lanka on omaan makuuni miellyttävämpi kirjoneulesukassa, Veikasta tulee liian lämmin ja tuhti kirjosukkana.

Toinen asia, minkä alussa tarkistin, oli varren kerrosmäärä. Se oli melko alhainen siihen nähden, mitä yleensä veikkapolvareihin teen. Teen yleensä 20 krs resoria plus n. 100 krs vartta, näin tulee hyvän pitkä sukka. Tein nyt sukkaan hieman pidemmän resorin kuin mallissa, mutta sukista tuli silti polvareiksi muuan senttiä liian lyhyet, varren pituudeksi tuli vain 36 cm. 

 

Tein malliin muutamia muutoksia, osa harkittuja, osa lukuvirheitä:
-Jotkut kavennukset tein toisin päin eli vaihdoin kaksi oikein yhteen/ylivetokavennuksien paikkaa toisinpäin. Johtuen siitä, miten olen tottunut tekemään tai miten sopi paremmin kyseiseen kavennuspaikkaan. 
-Tein silmän mustan osuuden myös neuloen, sillä en halunnut päätyä silmukoimaan sitä jälkikäteen. Tulipahan siinä samalla neulottua. 
-Varren neulottuani, nilkan kohdalla, katsastin jalkaosan ohjetta etukäteen ja älysin, että sen silmukkamäärä ei ole koon 38/39 silmukkamäärä, nyt mentiin jo "miesten suuren sukan" silmukkamäärällä. Neuloin siten kantalapun matalammaksi, jotta kantalappu ei ensinnäkään olisi niin korkea ja kiilakavennettavia silmukoita olisi vähemmän, jalkapöydällä väljyyttä vähemmän. 

-Aprikoin myös, että alanko tehdä ohjeen mukaista yksinkertaista kantalappua, koska yleensä teen vahvistetun, mutta tein silti yksinkertaisen. No, olihan se ohjeessakin vahvistettu, mutta olin lukenut tuon kohdan käsittämättömällä tavalla väärin. 
-Jalkapöydän päällä olevan pintaneuleen neuloin puikoilla 1 ja 4 ihan sileää.

Sukat ovat olleet nyt valmiina tovin. Olen kokeillut jaloissa kuvauksien verran, ei ainakaan jalkoja palella... Mutta sukkien leveys sekä varressa, että teräosassa on liikaa, ainakin paljaille jaloille, kuten sukkia kotosalla pidän. Näin siitä huolimatta, että pääsin pienemmillä puikoilla ohjetta tiheämpään neuletiheyteen (ohjeessa 24, minulla 25). Mutta, ehkäpä voin esitellä komeita sukkia jossain siten, että puen alle ohuet sukat ja kapealahkeiseiset housut tai sukkahousut. Sukat pysynevät jaloissakin paremmin, kun alla jotain muutakin kuin paljas iho. 

Sukat kääntävät varmasti katseita. 

Malli: Supersalmiakki I. Suunnittelija Anniina Imponen. Fazer x Novita sukkalehti 2022 (Suosikkimakeiset ja nostalgiset karamellit)
Lanka: Novita 7 Veljestä, värit Noki (099), Appelsiini (278), Valkoinen (011), Joulu (549)
Puikot: 3,25
Langankulutus: 211 g

Harmittavasti ei kuvissa näy nuo silmien alla, sekä nilkan/jalkapöydän, mustat pintaneuleet. Pintaneule ei mustasta oikein nouse esiin. Mutta sitä on siis siellä, oikeasti. Ihan kuin näissä karkeissakin ne kuviot, tiedätte kyllä, jos olette namusia maistelleet. 

En taida tällä erää tehdä tästä lehdestä muita sukkia. Tosin vilkuilin vähän Pihlaja-mallia, sitä ei tarvitsisi ainakaan leveyden puolesta säätää ja olisi Nallesta...

Lankavärjäyksen tuloksia - 4/4 Avokadon siemen -jälkiliemi & Spicy Glögi

Tämän sarjavärjäyksen viimeinen värjäys syntyi keittämällä Avokadon siementen jälkiliemi ja lisäämällä siihen Spicy Glögiä. Ja siitähän syntyi jotakuinkin tällaista lankaa.

Olin edellisenä päivänä keitellyt ja värjäillyt yhden satsin lankaa avokadon siemenillä. Kuumensin siten vain kiviliemen uudestaan ja lisäsin sekaan paketillisen Spicy Glögy -juomaa. Siinä on Hibiskusta, kardemummaa, kanelia, rosmariinia, inkivääriä, appelsiininkuorta, ruusun terälehtiä, luontaista glögi-aromia ja luontaista hehkuviiniaromia. Varmaan ihan hyvää juotavaa, pitää maistella joku ilta ihan itsekin, mutta tämän ekan paketillisen juotin langoille. 

Laput näpläsin pusseista pois, teetä oli 30 g. 

Ja sitten pussukat kattilaan pulikoimaan. Hyvin osasivat uida, mutta painelin ne tylysti pinnan alle. 

Punainen liemi oli nopsaan valmista, mutta annoin sen tekeytyä päivän. Illalla lämmitin sitä vähän uudestaan, kädelle sopivaksi.

Siivilöin kivet ja teet pois, ja laitoin liemen 4 litran purnukkaan.

Sitten laitoin esivalmistellut (pasmalangoitetut, huuhdellut) langat purkkiin. Lanka on Lankavan Sopivaa, 100 % villaa, 230 m = 100 g. Purkkiin meni 300 g lankaa. Aika namunen väri oli purkissa.

Otin langat kolmen päivän kylvyn jälkeen pois, purkki näytti tuolloin tältä.

Ja vuorossa oli etikkavesi, huuhtelu, mieto villapesuvesi ja huuhtelu. Sitten ulos kuivaustelineelle pötkölleen. 

Kuivettuaan näytti lanka tältä. Kuvassa vasemmalla Avokadon kivillä värjättyä lankaa. Ja oikealla edellisen jälkiliemellä & glögillä värjättyä lankaa. Kyllä nämä vielä puolisisaruksiksi tunnistaa. Toinen ehkä pienen syrjähyppelyn tulos.

Alla äsken näpsäisty kuva tämän postauksen langasta.

Ja loppuun vielä kuvia kaikista tämän sarjavärjäyksen langoista, jotka olen esitellyt aiemmin. Alla vasemmalla tämän postauksen lanka ja oikealla Avokadon kivilanka.

Alla vasemmalla ihanat Teelangat, ja viimeinkin sain niihin oikean sävyn myös kuvaan. Tuoksua en valitettavasti saa jaettua teille. Oikealla Neilikkakahvilanka.

Alla kaverikuva kaikista langoista. Kuvassa takarivissä täysvillaisia lankoja 300 + 300 g. Eturivissä sukkalankoja, vasemmalla Juhania ja oikealla Veikkaa. Molempia 200 g. Eli olen värjäillyt nyt kilon lankaa. 

Enkä pysty lopettamaan tätä värjäilyä. Minulla on nytkin useampi purkki tekeytymässä. Tulee aina mieleen, että mitähän tästä syntyisi... ja se on vain kokeiltava. Olen sarjavärjääjä.

Lankavärjäyksen tuloksia - 3/4 Avokadon siemenet

En kahdesta kerrasta uskonut, piti vielä kolmannen kerran avokadolla koittaa värjäillä. Ja onneksi niin, sillä nyt sain jotain väriäkin lankaan. 

Käytin liemeen 4 kpl Hass-merkkisen avokadon kiveä. Kivet olivat suuria ja pyöreitä, varovasti sai pilkkoa, ettei pilkkonut sekaan muutamaa raajaakin, kivet ampuivat todella herkästi veitsen alta pois, niin liukkaita olivat. 

Pilkoin mukaan myös 6 kpl kiviä, jotka olivat valmiiksi pussitetuista avokadoista. Näissä oli sekä soikeita, että pyöreitä kiviä, olisikohan useampaa lajia sekaisin? Yhtä niljakkaan liukkaita olivat silti.

 

Sitten vain kaikki 10 pilkottua kiveä isoon kattilaan kiehumaan. Minulla on nyt tällainen 10 l teräskattila yksistään näitä liemiä varten. Siinä on kätevä mitta-asteikko sisällä, näkee, paljonko nestettä kattilassa pulputtaa.

 

Laitoin aluksi 3 l nestettä ja laitoin porisemaan tunniksi. Sitten lisäsin joukkoon 2 rkl soodaa, koska se kuulema irroittaa kivistä paremmin väriä. Ja kattilassa alkoi käydä sellainen porina, että uskon tuon. Saatoin ehkä lisätä jossain vaiheessa vettä kattilaan. Keittelin vielä jonkun vartin tai puoli tuntia korkeintaan, sitten sammutin levyn ja annoin liemen jäähtyä sellaiseksi kädelle lämpöiseksi, mutta ei kuumaksi.

 

Olin myös valmistellut Lankavan Sopiva -villalangat valmiusasentoon: Olin laittanut niihin pasmalangat ja huuhdellut ne parissa vedessä. 

 

Sopiva on 100 % villaa, yhdessä 100 g kerässä on 230 m lankaa. Minulla menossa purkkiin 3 kerää eli 300 g lankaa. 

 

Sitten siivilöin liemen 4 l isoon lasipurkkiin. Tässä vaiheessa oli aikaa keittelyn aloituksesta kulunut 2 h 45 minuuttia. Kyllä, se on tarkkaa tämä kirjanpito, näissä hommissa. 

Lisäsin langat purkkiin, purkki kiinni ja langat tekeytymään, annoin olla purkissaan 4 päivää. Tässä aloituskuva, sittemmin en muistanut kuvata, en edes ennen huuhtelua. Harmittava juttu.

 

Langat pois purkista, etikkavesi, huuhteluvedet, mieto villapesuvesi, huuhteluvedet. Ja langat ulos kuivaustelineen päälle kuivamaan. Märkinä näyttivät tältä:

Langoista tuli marjapuuronvärisiä. Ihan kiva väri, vaikkakin vaaleni kuivaessaan. Ainakin sain nyt jotain väriä aikaiseksi, joten onnistumisen puolella ollaan. 

Oli tarkoitus ottaa vielä parempia kuvia langoista, mutta pimeys ehti jo laskeutua, joten seuraavassa jaksossa sitten, sillä viimeinen osa on vielä lähettämättä: Mitähän siitä jämäliemestä ja yhdestä toisesta ainesosasta sain aikaiseksi? Se selviää tämän sarjavärjäyksen seuraavassa osassa. Toinen ainesosa ei ole kuitenkaan nämä avokadon kuoret, mutta tokipa laitoin ne kuivamaan tulevia värjäyksiä varten...