Rumat ja ihan mahdottomat

Terppa taas, hikeä pukkaa pelkkä villaisen neulomisen ajatuskin, mutta onneksi näin ei ollut kuukausi sitten, joten eipä muuta kuin vääntämään juttua vanhoista tekeleistä: Adlibris Socki Misty morning näytti kerällä kovin houkuttelevalta, mutta sukaksi muututtuaan jo pelkkä katselu sumentaa silmiä. Ja sanon sen heti, etten koskaan ikinä tule tekemään tämäntyyppisestä sekoraitalangasta mitään muita sukkia kun räsäreitä. 
Aikomus oli tehdä kahdesta keräsestä todellakin samanpariset sukat, mutta Turkin tehtaalla ei nähtävästi ymmärretä, että joskun raitalanka menee tekovaiheessa pätki, niin sitä ei sovi jatkaa ihan miten sattuu. Ja minä todellakin koitin selvittää, missä kohtaa raita olisi jatkunut oikealla tavalla. Niin paljon koitin, että langanpäitä oli pääteltäväksi enemmän kuin tarpeeksi. Lopulta totesin, että ei siitä tule mitään, antaa sukkien elää omaa elämäänsä säären keskikohdan jälkeen.
Sukka se on rumakin sukka, mutta lahjaksi ei näitä voi kelleen antaa, eikä kodin ulkopuolella kehtaa näyttäytyä. Noo, ehkäpä roskapussin voi nämä jaloissa nopsaan viedä tai postilaatikolla piipahtaa. Mutta sillä tavalla, etteivät naapurit näe. Tai ainakaan kovin läheltä. Ja jalkojen sopii pysytellä visusti omalla tontilla.
Malli: Oma polvari
Lanka: Adlibris Socki Misty morning (B002)
Puikot: 3 1/2
Langankulutus: 148 g

Laitetaan loppuun yksi nätti oranssinen kuva Pärnusta :)