Jämälankasukkia

Olen pistänyt alulle niin monia neuleita, ettei mikään meinaa valmistua. Mutta nyt tulee esiteltäväksi jotain, nimittäin parit jämäsukat.

Minulla on kaksi suurta lasipurkkia, johon säilön jämälankoja pieninä nöttösinä. Toisessa purkissa on sekalaisia värejä ja vahvuuksia. Ja toisessa on veikka-vahvuisia lankoja, aina kaksi pallukkaa samanväristä pätkää. Tämän lisäksi minulla oli, mutta ei tule olemaan toista kertaa, tällainen: Iso lankapallukka, johon olen kerinyt samanvahvuista sekalaista väriä peräkkäin. Päätin tehdä ensin isosta lankapallukasta eripariset sukat, itselleni.

 

Löysin kantikkaat puiset puikot, ja kylläpä niillä olikin nautinnollista neuloa. Silleen hiljoksilteen, ei niin nopeasti kuin metallisilla. 

Isolta pallukalta tuli ensin kovin punasävyistä lankaa: Ensimmäisen sukan varresta tuli melkein täysin punasävyinen. Neuloin ensin molempiin sukkiin varret, ja sitten terät. Tuli melko höpsöt sukat, kotisukat ehdottomasti, liian eripariset julkiseen käyttöön. Ehkä keksin jatkossa aivan erisävylangoille jotain muuta käyttöä kuin sukat, vaikka peiton paloiksi tms.

 

Toinen sukkapari on neulottu samansävyisin pätkin. Tällaisia värejä oli tarjolla per sukka, aivan kaikkia en kuitenkaan käyttänyt sukkiin, nöttöset ovat yllättävän riittoisia. 

Neuloin sukkia yhtä aikaa, joten ne myös valmistuivat samanaikaisesti. Sukista tuli varsin iloiset ja värikkäät.

  

Kiinnitin langanpätkät "Russian join" -tekniikalla. Eli langanpäät laitetaan ristikkäin, ja päät pujotetaan neulalla lankojen sisään. Tuosta löytyy paljon ohjevideoita, jos tekniikka kiinnostaa. Ihan näppärä juttu, eikä tarvitse lopuksi päätellä langanpäitä. Sukkiin tulee sinne ja tänne muutamia vähän paksumpia silmukkakohtia, kun lanka loppuu ja uusi lanka alkaa. 

Molemmat parit on neulottu samalla reseptillä: 52 silmukkaa aloituksessa, pohjekavennusten jälkeen 44 silmukkaa. 

 

Malli: Jämälankasukat, oma malli minulle
Lanka: Jämälankoja, Veikka & vastaavia

Puikot: Puiset kantikkaat 3.5. Toisessa parissa metalliset 3.5
Langankulutus: 162 g + 162 g

Sitten tunnustan tänä vuonna ostamani langat. Ja olen tietoinen siitä, että olen luvannut, että jos ostan lankoja, niin vain tarpeeseen. Eli minun pitäisi käyttää nämä tämän vuoden aikana pois...

Villatakki työn alla näistä

Jättiraitaa! 150 g kerällä! Ei pystynyt ohittamaan...

 

Sitten vielä kuvapläjäys Muhvelopuhvelon ja minun lenkkireittien varrelta. Ihanaa, että viimein on valoisaa, ja on kevät! Linnut laulelee kauniisti ja luonto alkaa heräillä muutenkin: Näin tänään kevään 1. kukan, nimittäin yhden leskenlehden pihalla. Aivan pian nousevat sinivuokot lähimetsiin <3 

Höpsöt sormikkaat

Syksy on ollut niin lämmin ja kesäinen, ettei ole syksyltä maistunut, vaan aivan kesältä, myöskin aamu- ja iltalenkkien aikana. Ainostaan pimenevät aamut ja illat ovat antaneet ymmärtää, ettei nyt ihan kesä olekaan. Lehtipuutkin ovat vasta hiljattain havahtuneet siihen, että syysvermettä pitäisi alkaa pukea päälle. Ja, minä, syksyä rakastava ihminen, olen vasta viimeisen viikon aikana heräillyt siihen, että hei, nythän on syksy... ja painellut Muffin kera metsiin viihtymään. Mutta talvi kuikuilee jo nurkan takana, ja on pistänyt muutamana aamuna sormet kaipailemaan lämmikettä.

Niin, sain sitten Idean: Miksipä en neuloisi Räsäribingo-jämälangoista itselleni sormikkaita? Niin, miksipäs ei? Kerin jämälangat pienille kerille, aina kaksi samanlaista kerää, koska tavoitteena oli samanlaiset sormikkaat, molempiin kätösiin. Niihin kätösiin, jotka pitelevät Muffin remmiä. Jämälankoja oli 121 g, joka on aivan liikaa sormikkaisiin, mutta liian kanssa pärjää, ja noista langoista sormikkaat aluille.

Entä ohje? No, sitä ei tarvinnut miettiä, eikä kauan hakea. Minulla on muistissa Bambula blogin Lämpimät sormikkaat -ohje, joka on niin selkeästi kirjoitettu, että aina palaan siihen uudestaan ja uudestaan. Tätä ohjetta käytin pohjana, toki hieman muokkasin omaa käteen sopivaksi. Tein sormikkaat 44 silmukalla, puikoilla 3. Lankaa kului 79 g.

Ranneke ja kämmen oli nopsaan neulottu, mutta entäpä sormet sitten? Käytin sormien neulomiseen kolmea puikkoa (kahdella silmukat ja kolmas neuloo). Sillä tavalla sormet on minusta näpsäkkä neuloa. Mutta siltikin yhteen sormeen menee kivasti aikaa, varmaan melkein puoli tuntia per sormi. No, kello antaa aikaa, joten mitäpä ihminen valittaa ja kellottaa, vaan neuloo menemään. Lopussa oli myös melkoinen päättelyoperaatio edessä, mutta se ei haittaa, sillä päättely on terapeuttista hommaa.

Sitten kuvaamaan valmiit sormikkaat, siihen sain Tyttösen kuvaamaan. 

Minut tunnetaan sitten näillä kylillä "Sinä naisena, jolla on maahan asti ulottuva tukka." "Ai, sekö, nutturapäinen, jolla on ne höpsöt sormikkaat käsissä, ja pomppelehtiva, leikkisä koira" "Juuri se, voi apua, kaikenlaisia tänne meidän Koskiin pesiytyy."

Jämiksiä

Sukkaparia tehdessä jää aina jämäkerä tai kaksikin. Jaan ne yleensä samanlaisiin nöttösiin. Ja kun niitä kertyy tarpeeksi, voi tehdä vaikka jämälankasukat.

Yleensä olen tehnyt jämiksistä räsäreitä, mutta tällä kertaa neuloin vain jämäkerät peräkkäin. Saattaa olla, että näiden kokeilujen jälkeen palaan jämäräsäreihin, sillä räsäreitä parempia sukkia ei vain ole.

Lähdin tekemään ensin polvareita ja otin keriä sitä mukaan, miten näppeihin tarttuivat. Sukan puolivälissä tuli mieleen, että olisipa niitä värien kulkuja voinut vähän suunnitellakin. Siten olisin saanut ihan överi-iloiset polvarit, koska överivärejä jämissä oli riittävästi. Pienistäkin nöttösistä tulee pitkästi sukkaa.

Langat päättelin sitä mukaan, kun neuloin. Osan langanpäistä päättelin neuloen, osan langanpäistä laitoin neulalla langan sisään (kuva alla), ja osan ihan perinteisesti. Mutta sukan lopussa minulla oli vain alku- ja lopetuspää pääteltävänä. Kiva juttu, vaikka ei minulla varsinaisesti ole mitään päättelyäkään vastaan.

Jämispolvareihin meni lankaa 170 g. Sukat on neulottu tavalla, jolla teen veikkapolvarit aina itselleni. Pyydän anteeksi auringonpolttamia kuvia, mutta aurinko on ihana asia näin ruskan aikaan, ja kuvat on otettava, kun ehtii ja kerkiää.

 

Jämäpussukka ei ollut juurikaan huvennut, joten ajattelin tehdä toisetkin polvarit itselleni. Nyt suunnittelin ihan värejäkin eli poimin pussukasta värit, jotka ajattelin laittavani sukkiin, punnitsin kerät ja totesin määrän olevan riittävä. 

Pikku pätkän neulottuani muutin kuitenkin suunnitelmaa ja päätinkin neuloa keristä sukat miehelle. Sukkiin ei lopulta mennyt kaikkia valitsemiani keriä. Lankaa kului 128 g. 

Laitoin loput keräset takaisin säilöön, lankaa olisi ollut vielä yhteen pariin, mutta annetaan niiden nyt  kerätä itselleen lisää kavereita.

Syksy etenee kauniina, loppuun Koskin ruskaa. Kaunista syksyä <3