Sukkaparia tehdessä jää aina jämäkerä tai kaksikin. Jaan ne yleensä samanlaisiin nöttösiin. Ja kun niitä kertyy tarpeeksi, voi tehdä vaikka jämälankasukat.
Yleensä olen tehnyt jämiksistä räsäreitä, mutta tällä kertaa neuloin vain jämäkerät peräkkäin. Saattaa olla, että näiden kokeilujen jälkeen palaan jämäräsäreihin, sillä räsäreitä parempia sukkia ei vain ole.
Lähdin tekemään ensin polvareita ja otin keriä sitä mukaan, miten näppeihin tarttuivat. Sukan puolivälissä tuli mieleen, että olisipa niitä värien kulkuja voinut vähän suunnitellakin. Siten olisin saanut ihan överi-iloiset polvarit, koska överivärejä jämissä oli riittävästi. Pienistäkin nöttösistä tulee pitkästi sukkaa.
Langat päättelin sitä mukaan, kun neuloin. Osan langanpäistä päättelin neuloen, osan langanpäistä laitoin neulalla langan sisään (kuva alla), ja osan ihan perinteisesti. Mutta sukan lopussa minulla oli vain alku- ja lopetuspää pääteltävänä. Kiva juttu, vaikka ei minulla varsinaisesti ole mitään päättelyäkään vastaan.
Jämispolvareihin meni lankaa 170 g. Sukat on neulottu tavalla, jolla teen veikkapolvarit aina itselleni. Pyydän anteeksi auringonpolttamia kuvia, mutta aurinko on ihana asia näin ruskan aikaan, ja kuvat on otettava, kun ehtii ja kerkiää.
Jämäpussukka ei ollut juurikaan huvennut, joten ajattelin tehdä toisetkin polvarit itselleni. Nyt suunnittelin ihan värejäkin eli poimin pussukasta värit, jotka ajattelin laittavani sukkiin, punnitsin kerät ja totesin määrän olevan riittävä.
Pikku pätkän neulottuani muutin kuitenkin suunnitelmaa ja päätinkin neuloa keristä sukat miehelle. Sukkiin ei lopulta mennyt kaikkia valitsemiani keriä. Lankaa kului 128 g.
Laitoin loput keräset takaisin säilöön, lankaa olisi ollut vielä yhteen pariin, mutta annetaan niiden nyt kerätä itselleen lisää kavereita.
Syksy etenee kauniina, loppuun Koskin ruskaa. Kaunista syksyä <3
