Pinsessa

Yksi Pörrin lempiohjelmista on Netflixiltä löytyvä Pikku Prinsessa tai Pikku Pinsessa, kuten fani itse sanoo. Jostain syystä Pörri ei koskaan sano prinsessa, vaikka ärrän on osannut aina sanoa oikein ja kruunun myös. Minun kaikki muut käsityöt tökkivät nyt rajusti, joten ajattelin sunnuntaipäivän iloksi valmistaa pinsessalle krrruunun ja siinä sivussa perheelle lounaan, helposti uunissa.

Kruunu on virkattu Dropsin ohjeella ja Dropsin Nepalista. Koukun koon vaihdoin vitosesta neljäpuoleen, koska en löytänyt heti vitosen koukkua, mutta puolta numeroa pienemmän löysin. Pähkäilin, että koosta 5-7 vuotta voisi tulla pienemmällä koukulla virkaten Pörrille sopiva, joten sillä matkaan. Sovitin ensimmäisen kerroksen jälkeen kruununalkua päähän ja juuri sopiva olikin. 

Ohjeessa oli kylläkin mielestäni virhe: Kruunu olisi saanut itselleen perin hassut sakarat, jos olisin ohjeen mukaisesti virkkaillut. En alkanut asiaa enemmälti tutkimaan (esim. muunkielisistä ohjeista), vaan päättelin kruunun sakaroiden oikean virkkaustavan ohjeen valokuvasta. Oikein tai väärin, mutta sakarat sain kruunuun.

Tässä vaiheessa oli jo syöty tee-se-helposti-uunivuokaa ja Pinsessa odotti kruunun valmistumista. Siihen piti kuitenkin pätkiä vielä hiuskut, ja sitten laitoimme kruunun päähän. Pikku pinsessa ei suostunut olemaan enää pieni, eikä pinsessa ollenkaan, vaan hän oli muuttunut kuningattareksi. Minä muutuin siis vallanvaihdoksen myötä alimmaiseksi piiaksi tai ehkä olen sellainen alati ollutkin, vain itse luullut olevani kuningatar. 

Malli: Princess Diana by Drops

Lanka: Drops Nepal 2933 kruunu, 0300 hiukset

Koukku: 4,5 mm

Langankulutus: 49 g

Pitäisi tehdä vielä toinen kruunu, johon tekisi pidemmät hiukset ja purkulangasta, olisivat ihanan kiharat.

Omat suunnittelujutut eivät edisty. Esim. kuvan sukat tökkäsivät puolisääreen, koska värit eivät toimineet, eikä myöskään kuvio. Kuvion piirsin sittemmin uudestaan, mutta se vaatii vielä jotain lisää. Tämä on piinaavaa... idea on muhinut päässä pitkään, ja on omasta mielestäni hyvä, mutta en saa sitä käytännössä toimimaan. Mutta irti en myöskään halua päästää, vaan yritän ja yritän uudestaan, ja hakkaan päätä seinään, kunnes sukat ovat valmiit tai pää vaihtoehtoisesti kuhmuja täynnä. Monesti nämä vastaavanlaiset solmut ovat ratkenneet ajan myötä, jostain vain tulee joku ajatus ja asiat alkavat luistaa. Siksipä en tätäkään tekelettä vielä näytä, sillä uskon ja toivon, että tästä vielä jotain tulee, oman aikansa vain ottaa.

Mikämikä?!?

"Äiti, neulotko sinä myssyä?" - "En, ja tämä ei ole neulomista. Tämä on virkkaamista, ja sitä tehdään tällaisella virkkuukoukulla, jossa on tämmöinen nöpykkä. Ja, jos tämä olisi myssy, niin ei kai kenelläkään olisi niin isoa päätä, että se sopisi siihen." - "Kaarlolla on." (nimi muutettu). Tässä pienen tytön päähän tuli ilmeisesti muistikuva siitä, kuinka Kaarlo-eno päräytti viime kesänä yllättäin moottopyörällään pihaan, ja käveli mustissa ajovaatteissaan, musta kypärä päässään, sisään. En ollut tuolloin itse kotosalla, mutta sisääntulon pelottavin hetki oli ollut ilmeisesti se, kun Kaarlo-eno oli ottanut kypärän päästään :D Tätä pelottavaa sisääntuloa on muisteltu meillä pitkään, mutta nyt Pörri jo sanoo, ettei pelkää tai ujostele enää Kaarlo-enoa.

Mutta: mikämikä se siis on? Se on ihan jättisuuri finni minun leuassani. Eikun tuo päässä oleva, joka ei voi olla myssy, koska se olisi jopa Kaarlo-enon päähän liian suuri. Se on kori. Tietysti se on kori.

Mutta se piti valmistumisen jälkeen kostuttaa ja laittaa yöksi tasoittumaan, että alkaisi näyttää vähän enemmän korilta. Itse koria innostuin virkkaamaan saman tien, kun eräänä päivänä aukaisin Dropsin joulukalenterin luukun nro 10: Christmas Crunch. Siis mikä? Joulun narske? Joulun rouske? Ei tajua...

Lähdin tekemään koria Dropsin Paris-langan sijasta Dropsin Nepalista, joka on paksuudeltaan samanlaista ja sitä on kotosalla vaikka kuinka paljon. Ohjeessa oli kolme kokoa, joista minä aloitin sen suurimman. Virkkailin pohjan ja sisäseinän ohjeen mukaan, mutta sitten tuli ohjeessa sellainen kuvio, jota inhoa: popcorn. Siis poppareita tykkään todellakin syödä, mutten missään tapauksessa virkata. Joten oli pakko alkaa säveltää ja virkkasin käännettävän reunuksen omasta päästä tyyliin: pylväs, ketjusilmukka... ja seuraavalla kerroksella ketjusilmukka, kiinteä silmukka. Itse ainakin tykkään lopputuloksesta ja sehän kait riittää.

Yön yli tekeytynyt väkerrys näyttää jo enemmän korilta kuin ylisuurelta myssyltä. Luulisin, että näillä omenoilla on ihan lämmintä köllötellä alpakkavillaisessa pesässään. Vaikka omenat on tietysti laitettu koriin vain kuvauksellisista syistä. Ja ei ne muutenkaan pääse siellä kovin pitkästi oleilemaan, sillä onko mitään parempaa kuin punainen jouluomena? On tietysti, nimittäin konvehdit ja sen sellaiset!

Keräilin eilen vähän irtopisteitä leipomalla gluteenittomia kookossuklaamuhvinseja. Onnistuivat aivan järkyttävän hyvin, mutta ohjetta ei ole, koska lapoin aineksia summanmutikassa kippoon. Ehkä osaan toistaa onnistumisen, mutta epäilen suuresti...

Tekaisin samassa hötäkässä myös tällaisia salamavalonkalventamia gluteenittomia kaurakookosleipiä. Elmeri epäili, että sisältäisivät kovinkin paljon rasvaa. Mutta eihän kauraleivät koskaan, eihän?

Poikasilta keräilin hajapisteitä valmistaikinatorttusilla, joista laitoin kylläkin 30 kpl pakkasen uumeniin, ja jätin heille vain muutamat maistijaisiksi.

"Miksi tuo ukko on tuolla kasviksessa?" Tätä asiaa pohdimme tänään ruokalautasten äärellä, kun 3-vuotias äkkäsi jouluistutukseen ripustetun pienen keltaisen enkelin. 

Malli: Christmas Crunch by Drops, käännettävä reunus sävelletty itse, toisin kuin ohjeessa

Lanka: Drops Nepal (0500)

Koukku: 4

Langankulutus: 144 g

Tekisinkö vielä lisää koreja, aloittaisinko kirjoneulesukat vai mitä? Tätä asiaa pitää pohtia, mutta sitä ennen pitää käväistä lähikaupassa ostamassa inkivääriä ja sitruunaa. Sain eilen vinkin, että inkivääritee parantaisi flunssaa ja antaisi lisää wirtasta. Sitä todellakin nyt kaivattaisiin! 

Kirsikanpunaiset pikkuvarpaiden kuumentajat

Se tunne, kun on ulkona ja alkaa varpaita paleltaa. Ei kuitenkaan malta mennä heti sisälle tai on liian kaukana kotoa, pitää vielä sinnitellä kotiin asti, että pääsee sulattelemaan varpaitaan. Ja se kipu varpaissa, kun varpaat alkavat lämmetä... Pörrilläkin tahtoo olla viileät varpaat heti, kun on vähänkään pakkasta, joten neuloin hänelle oikein paksut villasukat, jospa jalat pysyisivät nyt paremmin lämpöisinä. Täällä on tänään yli 10 astetta pakkasta, pääsemme testaamaan sukkien lämmityskyvyn heti. 

Sukat on neulottu Drops Nepalista puikoilla 4. Laitoin aloitukseen 36 silmukkaa ja neuloin kerroksen oikeaa ja käänsin työn. Sitten neuloin 15 krs 2o2n-joustinta ja 15 krs oikein, kavensin viimeisellä oikealla kerroksella jokaisen puikon lopusta silmukan pois = 32 s. Neuloin vielä 10 krs joustinta ennen kantapäätä.

En tehnyt tällä kertaa vahvistettua kantapäätä, koska lanka on muutenkin paksua. Neuloin kantalapun reunoissa 2 oikein molemmin puolin ja kun lapussa oli 8 nurjaa reunanypyä, käänsin kantapään jaolla 4-8-4. Poimin lapun reunoista 9+9 silmukkaa. Ja sitten kaikki silmukat taas kehiin ja kiilakaventelemaan joka 2. krs, kunnes jäljellä oli taas 8 s / puikko. 

Kun olin neulonut kantapään jälkeen 20 krs, aloitin leveän nauhakavennuksen. Kavetelin ensin joka 2. krs ja kun jäljellä oli 4 s / puikko, kaventelin joka krs ja loput 8 silmukkaa langan läpi. Sukat valmistuivat paksusta langasta hyvin nopeasti.

Sukilla päällystetyt pikkujalat mahtuvat hyvin numeron 24 Kuomiin. Sukan varren pituus on 14 cm ja leveys 9 cm. Teräosan pituus on 14,5 cm ja leveys 8 cm.

Malli: Oma sukka 2-vuotiaalle
Lanka: Drops Nepal 6273 (kirsikanpunainen, 65 % villaa & 35 % alpakkaa)
Puikot: 4
Langankulutus: 69 g