Lisäkilometrejä pöksyille

Rinsessa on nuohonnut lattioita etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, sekä kaikkia väli-ilmansuuntia, ja ilmansuuntien ja väli-ilmansuuntien yhdistelmiä: Kahdessa lempipöksyssä on oikean polven kohdalla reikä eli hole. Aamulla pyörin takapuoleni ympäri koittaen etsiä jotain sopivaa kangaspalaa paikaksi, mutta sitten välähti, että jospa virkkaan jonkunlaiset kukkaset ja kiinnitän ne lahkeisiin. Kodinhoitohuoneen lankahyllystä löytyi keskeneräinen palapeittoprojekti, josta otin pari Novita Miami jämäkerää ja koukun ja kirjahyllystä kirjan 100 virkattua pitsikukkaa. Kukat oli äkkiä valkattu ja värkätty, toisella silmällä virkkasin ja toisella katsoin Pörrin touhuja lattiatasolla. Ihmekös tuo, jos välillä tuntuu siltä, että silmät katsoo enempi kieroon kuin suoraan.

Pörrillä on aivan oma erikoinen tyyli konttailla, enkä tuota etenemistä osaa edes sanoiksi laittaa, muistuttaa jotenkin ravun etenemistä, vain oikea polvi osuu maahan. Lujasti menee omalla tyylillään, nyttemmin joskus myös tyylipuhtaastikin kontaten. Mutta nyt pitäisi housujen kuluminen alkaa vähentyä, sillä raputyttö lähti neljä päivää sitten kävelemään pieniä matkoja ihan ite, oma ennätys on nyt 10 askelta. Enimmäkseen liikkuu silti vielä kontaten tai kävelykärryn kanssa, sillä niin pääsee nopeammin. Ei mene kuin vilaus siitä hetkestä, kun avaan tiskikoneen luukun ja Pörri on paikalla, vaikka olisin vienyt hänet toiselle puolen huushollia, että ehdin jotain koneeseen tunkea ennen kuin työnjohto saapuu paikalle.

Pinkkeihin pöksyihin menin hätäpäissäni ompelemaan reiän kiinni ennen kukan kiinnitystä ja sehän alkoi tietysti kinnata ihan mahdottomasti, edes kukan päällekiinnitys ei peittäny virhettä. Kovasti kuitenkin koitin mokaani peitellä. Oranssien pöksyjen kohdalla olin viisaampi, kiinnitin ensin kukan ja sitten vähän ompelin reikää pienemmäksi nurjalta. Näin se ihminen oppii vielä tässä iässäkin omista virheistään. Se on ihan p-puhetta, että vanha koira ei muka oppisi uusia temppuja.

Tämä on varsin näppärä tapa korjata pieniä reikiä, mutta en kumminkaan suosittele tätä ihan kaikkiin tapauksiin. Esim. josko vaikka isännältä repeää housuista persusta, niin ei ehkä kannata alkaa sinne mitään astereita, leimuja tai petunioita laittaa kukkimaan. Toisekseen kannattaa varmaan valita ohuempi ja mahdollisesti merseroitu lanka. Minulla olisi niitäkin ollut, mutta liian vaikeasti haettavissa varaston laatikosta, joten tyydyin tönkömpään Miamiin.

Malli: Virkatut kukat kirjasta 100 virkattua pitsikukkaa, Caitlin Sainio. Pinkkeissä housuissa Mansikankukka yksivärisenä ja oransseissa housuissa Oranssikeltano.
Lanka: Novita Miami, jämäkeristä pätkä
Koukku: 4 mm
Jahas, paikat jäi punnitsematta, mutta siinä ei varmaan olisi puntari paljonkaan heilahtanut, joten ei suurta merkitystä vuoden langankulutukseen.

Tänään tuntui ensimmäistä kertaa ikinä, että on todellakin saanut nukkua talviaikaan siirtymisen johdosta yhden ylimääräisen tunnin! Menin puolilta öin nukkumaan ja Pörri-herätyskello pirrasi vähän viiden jälkeen. Hetken ihmettelin, kun ei ollut kumminkaan mikään koomaväsy, kunnes tajusin, että olin ehtinyt nukkua reilut 6 tuntia :) Ikinä ennen en ole ymmärtänyt, mitä järkeä koko tässä kellon vääntelyssä on ja tämän päivän jälkeen se tuntuu taas ihan yhtä tyhmältä touhulta kuin aina ennenkin.