Mitäpä kuuluu?

No, kiitos kysymästä, aivan hyvää. Kauheasti olisi neulottavaa, kun vaan ehtisi jonninjoutavilta kotitöiltä neuloa. Esimerkiksi silittäminen on ihan joutavaa hinkuttamista ja superärsyttävää hommaa. Lisäksi olisi muitakin retuperällä olevia juttuja, kuten kaappien siivousta ja kaikenmaailman tavaran ja roinan valkkausta muille maille. Puhumattakaan siitä, että kohta pitäisi pestä ikkunat ja pihallakin alkaa varmuudella ainakin rikkaruohot kasvaa. Niin, että missä välissä sitä ehtii tulevina viikkoina senkään vertaa neuloa kuin nyt? Nimittäin päähomma meikäläisellä hoitovapaalaisella on kuitenkin tytöntyllerö Pörri; kaikkialle ehtivä 1v 4 kk.
Mutta olen junaillut niin, että toisina päivinä olen enempi kotiorja ja toisina päivinä vähempi eli neulon enempivähempi. Ja virkkaan, nimittäin Dropsin mysteeripeittoa.

Peittoon on tullut nyt kaksi vihjettä ja kaksi palaa valmistui, pääteltyinä! Palojen koko on 25x25 cm, joten mitään pikkuisia palapelin osia ei tässä käsitellä. Valmiina on siis ainakin kaksi barbin peittoa, mikäli virkkausinnostus lopahtaisi tähän, mutta ei se taida lopahtaa, vaikka vastustustakin on löytynyt.

Ensinnäkin tilasin lankojen yhteydessä Adlibriksesta tuollaisen sinisen mötikkäkoukun. En tiedä, mihin tarkoitukseen se sopii, mutta ei ainakaan virkkaukseen. Koukun pää on aivan liian pyöreä, työnnä sitä nyt sitten silmukan läpi. Vaikka työnsinhän minä ihan raivona ensimmäisen vihjeen läpi, mutta sitten piti polkaista lähi-Kärkkäiselle ja ottaa sieltä mukaan kaikki mahdolliset koukkukandidaatit, ettei päästä ihan katkea verisuoni koukkua työnnellessä. Alimmainen Prymin bambupuikko oli kokeiltaessa varsin kevyt, mutta ei luistanut riittävän hyvin. Joten nyt virkkailen keskimmäisellä Novitan koukulla. Huomatkaan kahden alimmaisen koukun muoto verrattuna ylimpään. Koukun pään pitää olla vähän terävä, ainakin miunmaunmukkaan.

Toinen harmaita hiuksia aiheuttava asia on sitten Drops Paris -lanka. Se ei pysy kovin hyvin kasassa ja virkkaustohinoissa saattaa sinne ja tänne jäädä yksittäisiä säikeitä, kuten kuvassa keskellä keltainen hipsukka.
Ja kun nyt lähdin tälle marinalinjalle, niin mainittakoon, että Dropsin ohjeet on superhyvät, on kuvaa ja videota ja tekstiä, mutta siltikin olen onnistunut jotenkin oikomaan ja päässyt myös purkamisen makuun. Nyt toista palaa viimeistellessäni pääsin kuitenkin jyvälle siitä, mikä ohjeenseuraamistapa sopii minulle parhaiten: Se on ylimalkainen ohjeen luku, mutta tarkka kuvan seuraaminen alussa, sitten virkataan ja katsotaan mallia jo virkatusta osuudesta. Mutta niskat on jumissa, liikaa jännitän poloinen. Mutta eiköhän tuokin asetu, on vaan niin pitkä aika enempivirkkausvuosista (=verhoja nuorempana), en osaa olla rento.
Peittoon tulee vihjeitä nyt kerran viikossa, joten valmistunee juhannukseksi...

Virkkauksen ohessa olen ehtinyt muutakin, mutten esittelyyn asti:
1. Minulla on meneillään kirjoneulepolvarit oman ohjeen mukaan, toinen sukka valmistui 5 päivässä, toinen lähdössä puikoilla. Näistä sukista pitää vaan tehdä vielä toinenkin proto, ennenkuin kehtaan julkisesti esitellä. Ja kun kuuntelen sisälläni asuvaa "suunnittelijaa", niin saattaapi olla, että nämä sukat poikivat vielä muitakin versioita, joten saapas nähdä, koska sukkasia näkyy täällä.
2. Elmerin ja television ohessa syntyy räsymattosukkia, mutta niistä meinaan esitellä useamman parin samaan aikaan. Menossa on nyt toiset, mutta kolmannet saattavat haluta mukaan... tai sitten ei.
3. VOF:n ohessa tulee kituuttaen pitsisukkaa, joka valmistunee... joskus... ehkä.
Näillä mennään nyt vähän aikaa.