Kevyt kirjoneuletakki

Eikä siinä kaikki, melko syksyinen/talvinen myös. Ei ollenkaan sellainen takki, joka tekisi mieli vetäistä päälleen nyt, kun kevät puskee kukkiaan ja vihertää maiseman. Sellaista se on, kun vuodenajat ehtivät vaihtua toisiin, ennenkuin takki valmistuu. Tällä takilla oli monta pysäkkiä.
Aloitin takin ehkä viime syyskuussa aikamoisella innolla. Tarkka ajankohta on haihtunut muistista, mutta näin arvelisin. Olin katsellut mallia jo pitkään sillä silmällä, että puikoille olisi saatava. Malli on Dropsin Night Shade Jacket
Nyt pitää vähän muistella, mitä muutoksia takkiin tein... Lanka on Drops Air, mutta neuloin takin kahdella värillä, oikeasti malliin kuuluu kolme kuvioväriä: helmiäisharmaa, keskiharmaa ja sumu. Minun takissani on yhtä harmaata kaikki, nimittäin helmiäistä. 
Takki neulotaan ylhäältä alas päin, ensin resori puikoilla 4 ja siitä eteenpäin vitosilla. Tein nyt jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen kokeillut: Neuloin kaarrokkeen kirjoneuleen koko ajan oikealta puolelta. Eli neuloin ensin oikean puolen oikealta vasemmalle ja sitten takaisin vasemmalta oikealle, koko ajan oikealta puolelta. Alussa tuntui melko kankealta ja hitaalta, mutta kyllä se siitä hieman nopeutui, kun aikansa tikutteli. En osaa sanoa, voiko vasemmalta oikealle neuloa samalla tavalla kuin oikealta vasemmalle, minun aivot eivät ainakaan suostuneet taipumaan muuhun kuin siihen, että siirtelin silmukoita neuloessani puikolta toiselle. Mutta, joka tapauksessa neulominen oli helpompaa kuin yrittää neuloa kirjoneuletta nurjalta puolelta. Tai että neuloisi pyörönä -> pitäisi ommella/virkata edestä -> leikkoa takki auki -> neuloa kaitaleet. 
Kun sain kaarrokkeen valmiiksi, niin takki oli saapunut ensimmäiselle pysäkilleen, jossa viipyili useamman kuukauden. Jotain muuta kiinnostavampaa tuli väliin.
Maaliskuussa otin neuleen uudestaan esiin ja neuloin alaosan ja hihat. Resoreissa olisi kuulunut resosin puolivälissä lisätä silmukoita reippaasti, jotta resoreista olisi tullut sellaiset runsaat. Minä menin tämän kohdin pienesti, lisäsin resorin alussa vähän silmukoita ja sen jälkeen en ollenkaan. Lanka on paksuhkoa, mutta kevyttä neulottavaa, joten sinänsä siis melko nopeasti tulee valmista, kunhan vain neuloi. 
Sain takin valmiiksi maaliskuun lopussa ja sen jälkeen aloin mietiskellä nappeja. Surffailin netissä ja mikään ei kelvannut, halusin kevyet ja mielellään metalliset napit, ohuet ja sirot. Lopulta päädyin tilaamaan itse näprättävät napit Kärkkäisen verkkokaupasta. Ja niinpä takki saapui toiselle pysäkilleen, odottamaan nappeja.
Napit saapuivat, mutta olin niin KALin vietävänä, että en edes pakettia aukaissut, ennen kuin vasta eilen. Nappeja pyöritellessä ja jotain koelankailua tehtyäni totesin, ettei nyt ehkä kuitenkaan. Takki on toistaiseksi napiton, kunnes oikeanlaiset napit kävelevät rivissä tai jonossa vastaan. Toivottavasti tämä tapahtuu syksyyn mennessä, jolloin tämänvärinen takki alkaa ehkä kiinnostaa enemmän.
Tässä hän siis roikkuu tuulen tuiskeessa, etuosan kiinnitin nuppineuloilla kuvauksen ajaksi.

Lanka: Drops Air musta (06), helmiäisharmaa (03)
Koko: M
Puikot: 4 & 5
Langankulutus: 300 g (siis koko takkiin vain 300 g lankaa!!!)

Nämä pari päivää sitten lenkkipolun varrella oleskelevaa tyyppiä eivät minusta paljon piitanneet,  päästivät aivan viereen kuvailemaan.



2 kommenttia:

Kiitos kommentista. Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
(Olen alkanut saada mainosspämmiä, joten jouduin ottamaan kommentin tarkastuksen käyttöön.)

Vihtaranta KAL - 2/14 Mökki