Pörri-sukat

Neuloin viime talvena pitkiä kirjoneulesukkia ja viereen pörähti Pörri tahtoen myös itselleen pitkät kirjoneulesukat. Sanoin tuolloin hänelle, että voin hänellekin neuloa, mutta samalla ohjeella en voi neuloa, sillä sukista tulisi aivan liian suuret. Pyysin siis piirtämään sukat ja minä neuloisin ne kyllä. Pörri vilahti paperin kanssa huoneeseensa ja tuli heti kohta takaisin, suunnitteluprosessi oli kadehdittavan ripeä. Sain käteeni erittäin värikkäät sukat, ja kyllä, värit oli tarkoituksella valittu: Pörrin lempivärit.

Sukkien väri- ja kuviomaailma oli kenties liikaa silmieni verkkokalvoille, sillä ne eivät ottaneet heti tulta alleen. Tai ehkäpä oli muuta mielenkiintoisempaa neulottavaa. Mutta nyt kaivoin kuvan kasasta esiin ja piirsin kaaviot ruutuvihkoon. Päätin samalla huijata Pörriä ja tehdä lyhyemmät sukat, Pörri ei ehkä muistaisi alkuperäistä toivettaan. Varmistin vielä värit, olivatko ne varmasti samat vai haluaisiko kenties vaihtaa ne. Hyvä yritys, mutta ei.

Valitsin langaksi Dropsin Karisman, täysvillaisen & konepestävän langan. Tiedän kyllä, ettei ole sukkiin otollista lankaa. Olen kerran siitä itselleni sukat tehnyt ja hiihtänyt ne puhki alta aikayksikön. Lämpimät ja ihanat olivat kyllä. Mutta me olemmekin Pörrin kanssa erilaisia sukkatyttöjä: Minä laitan mahdollisimman pitkät sukat jalkaan aina sisällä, kun taas Pörri riisuu kaikki sukat/sukkahousut pois kotiin tullessaan ja tassuttelee paljasvarpain. Pörrin sukanpito rajoittuu erikoistapauksiin ja kenties talvikenkiin, ehkä. Luulen, ettei ehdi saada sukkia puhki ennenkuin ne ovat käyneet hänelle pieniksi.

Neuloin sukat puikoilla 3, varressa on 48 silmukkaa, nilkassa ja jalkaterässä 40. Jalkaterään neuloin suunnitelmasta poiketen vain paksuja raitoja, tähän pyysin suunnittelijalta luvan. Ja, olin väärässä, kyllä Pörri muisti, että sukkien piti olla polvisukat, ei mitkään nysät nilkkasukat. Sukat lensivät aluksi nurkkaan mökötyksen saattelemana. Mutta, pyysin nöyrästi ja selitellen anteeksi, joten ehkä pitää niitä joskus, sillä muutoin suunnittelija oli lopputulokseen tyytyväinen.

Ja minä olin tyytyväinen, että eskarilaisen sukat viipyivät vain pienen hetken puikoillani, sillä näissä on todella minulle kaikkea vähän liikaa :D

Malli: Pörri-sukat. Sukat tyttären piirustuksen mukaan
Lanka: Drops Karisma (60, 13, 76)
Puikot: 3
Koko: Eskarilainen
Langankulutus: 86 g
Valmiin sukan mittoja: Varren pituus 15 cm, terän pituus 19,5 cm. Varren leveys 10 cm, terän leveys vajaa 9 cm.

26 kommenttia:

  1. Aivan ihanat sukat. Hyvä piirretty ohje ja hienot värit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tänään mainitsi, että pitäisiköhän hänen taas piirrellä sukat...

      Poista
  2. Toi design on kerta kaikkiaan upea, juuri noilla väreillä! Ja aivan oikea asenne suunnittelijalla, kyllä arkkitehdinkin pitää uskaltaa sanoa vastaan jos työmaalla tehdään ihan mitä sattuu suunnitelmista välittämättä...! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tarinan opetus oli, että asiakasta (ja myöskin sitä itseään pienempää kulkijaa) pitää kuunnella ja sisäistää sanoma :)

      Poista
  3. Aivan huippuihanat. Minunkin pitäisi opetella tuollaistä värien suunnitteua.

    VastaaPoista
  4. Hienot sukat eskarilainen on suunnitellut.

    VastaaPoista
  5. Ihana kertomus ja tulet nämä sukat muistamaan vielä kauan! On suuri lahja saada neuloa näin tarkan suunnitelman mukaan, vaikka vähän silmiin sattuisikin. Sukathan on täynnä energiaa, sellaista tarttuvaa elämäniloa.

    VastaaPoista
  6. Näyttää kivalta, kun tuo suunnitelma on toteutunut lähes kuvan mukaisesti :)

    VastaaPoista
  7. Super ihanat sukat ♡ Kiva nähdä, kuinka suunnitelma on toteutunut. Kauniita syyskuun päiviä sinulle!

    VastaaPoista
  8. On tytöllä värisilmää. Tuon mallinhan voisi lähettää vaikka johonkin suunnittelukilpailuun.

    VastaaPoista
  9. Minusta aivan ihanat sukat ja etenkin hieno projekti, kun sukkien pitäjä saa suunnitella.

    VastaaPoista
  10. Kokeilenpa taas, onnistunko kommentoimaan. Pörriäinen on selvästi tullut äitiinsä, niin hyvän suunnitelman on tehnyt, värit sointuvat toisiinsa ja kuviot ovat toteuttamiskelpoiset. Varmasti on ihana hiippailla itse suunnitelluissa sukissa - sellaisia ei jokaisella olekaan T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, toivottavasti kommentointitoiminto toimii, sillä teidän mietteitä on niin mukava lukea :)
      Vielä ei ole tullut sukille käyttöä, tyttö kulkee paljasvarpain/sukkikset jalassa. Mutta talvi on jo mutkan takana...

      Poista
  11. Kyllä nämä ovat hienot sukat 💜 Ja taitava tytär kuten äitinsäkin. Todella hienosti suunniteltu ja toteutettu myös 💜
    Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tytär toteuttaa, mitä sydän sanoo, ja näin pitääkin

      Poista
  12. Miksihän me aikuiset kartamme värejä? Ottakaamme oppia Pörriltä.Elämä ei ole tasaista harmaata arkea,vaan väliin räiskyy ja kunnolla. Ihana Vanuttunut Villasukka-äiti,ihana Pörri,ihana sukkapari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on mielenkiintoinen asia, en tiedä. Urautuuko sitä jotenkin vai löytääkö oman juttunsa, joka heijastaa itseään vai eikö uskalla vai meneekö tunnetilojen tai vuodenaikojen mukaan. Mutta ei voi varmaan yleistää, että kaikki aikuiset karttavat värejä. Mutta ainakin omien lasten kehitystä seuranneena ovat pienempinä käyttäneet enemmän värejä kuin nyt. Vai, minäkö se olen heidät värittänyt, että erotan, missä menevät :D ehkä osittain. Nythän se on teineillä jo mustaa, valkoista, harmaata yms.
      Kiitos kommentistasi <3

      Poista