Kikkara-Kisut ja Kikkara-Misut

Viimeinkin pääsen esittelemään näitä täällä, on näitä hinkattukin vähän joka välissä eli aina, kun aikaa on vähän löytynyt.

Kikkara-Kisut on suunniteltu n. 28-kokoiseen eli n. 6-vuotiaan tytön jalkaan. Värejä valkkasin tosi tarkkaan ja menin sitten kumminkin valitsemaan värin, joka ei erotu, siis tuo violetti kisu. Ja neuloa tikuttelin vaan menemään, vaikka silmät tuon kai jo minulle neuloessa kertoivat?!?!

Kikkara-Kisu on latkinut monta kipollista extra-fat-kermaa, ilmankos se virnuilee niin leveästi.

Malli: Kikkara-Kisu, oma
Lanka: Novita Nalle, värit valkoinen 011, fuksia 559, graffitinharmaa 044, Taika violetti 853 ja vaaleanpunainen 051
Puikot: 3
Langankulutus: 90 g
Mallia on helppo muunnella suuremmaksi tai pienemmäksi.

Kikkara-Misu on Kikkara-Kisun sukulainen, samalla kaaviolla tehty, mutta kaavio on neulottu eri suuntaan.

Värivalinta meni jälleen kerran kauniisti sanottuna metsään, jotain tarttee näille silmille ja järjelle pikaisesti tehdä...

Malli: Kikkara-Misu, oma
Lanka: Novita Wool (se vanha, tuotannosta poistunut), värit valkoinen 011 ja turkoosi 369
Puikot: 3
Langankulutus: 66 g

Idean näihin sukkiin ja säärystimiin sain Pörrin kuolarääsystä, jossa virnuilee tällainen soma katti.

Tassuttelusukat

Päätin, etten ala mihinkään kalenterijuttuihin enää, koska tykkään neuloa omaa vauhtia ja mitä milloinkin huvittaa. Päätin, että teen kalenterijutut sitten myöhemmin, jos malli miellyttää. Mutta kun sain haisun Pia Tuonosen neuleblogissa alkavista kevätkalenterisukista, niin enkös ollut heti etsimässä lankoja ja puikkoja ja ottamassa ihan kiljuen osaa. Why?

Eipä silti, hyvä että osallistuin, sillä sain kotikäyttöön kivat tassuttelusukat. Sukkien malli oli tehty 39-numeroiseen koipeen ja 7-veikkalangalle. Minä tein omani Drops Karismasta, jotta saisin hieman pienemmät sukat eli omille kintuille passelit. Aijaijai, miten pehmoiselta ja mukavalta Karisma tuntuu jaloissa. En ole ennen tehnyt sukkia Karismasta, joten nyt  lähtee testikäyttöön tämä pari ja pian alkaa tulla tuloksia siitä, miten kestää kulutusta...

Kalenterisukkien vauhti oli tällä kertaa hidas, joten mietin vakavissaan, että aloitan rinnalle toisenkin parin, mutta en sitten kumminkaan. Tällä mallilla kyllä ei kirjoneulesukka kauaa puikkosilla vanhenisi, jos omaa vauhtia pääsisi neulomaan. Olin viimeisen kirjoneulemallin aikoihin jo niin töpinöissäni, että päätin tehdä myös kärkikavennuksen samointein valmiiksi. Kun Pörri-laaduntarkkailija sitten heräsi kauneuspikauniltaan, aloimme yhdessä tutkia, mitä sutta ja sekundaa se työntekijä oli sillä välin saanut aikaiseksi. No, sehän oli tehnyt viimeisen kirjoneulekuvion ihan pershiilleen ja kärkikavennuksenkin vielä. Se oli myös edennyt toisessa sukassa samaan kirjoneulekuvioon ja siinä se mietti, siis ihan oikeasti mietti, että tekisikö toiseenkiin sukkaan kuvion samalla tavalla pershiilleen, eihän sitä huomaa, eihän? Tulihan se kumminkin järkiinsä, kun oli ensin lappanut lautasellisen kasvispastaa kitusiin ja mietiskellyt, haluaako katsoa tuota virhettä aina, kun katse tavoittaa varpaat. Ja ei kai kukaan nyt oikeasti tuollaista kuviota suunnittelisi.

Malli: Kevätkalenterisukat, Pia Tuononen
Lanka: Drops Karisma siniturkoosi 60 ja helmenharmaa 72
Puikot: 3 1/2
Langankulutus: 108 g
No, mikäpä ettei joskus toistenkin voisi tähän malliin palata. Kyllä vain.

Vuosikerta-Ufojen äärellä

Tuli edellisessä postauksessa puheeksi ufot, joten otin ja kaivoin ne kaikki esiin. Tai luulen, ettei niitä tämän enempää ole... Esitelläänpä ne kaikki nyt tässä, vanhimmat ensin, kuten hyviin tapoihin kuuluu.

Ufo nro 1: Huovutetut tossut,  Novita Huopanen
Missä on toinen tossu? Ei missään, koska sitä ei ole. Vain tämä yksi koetöppönen valmistui ja tarkoitus oli kait tehdä näitä ainakin puolelle sukua joululahjoiksi.. Ohje ja siinä olleet muistiinpanot ovat pysyvästi hukassa, eikä mitään hajua, millä puikoilla olen tämän tehnyt ja minkä koon tossukka tämä on (jos ohjeen vaikka jostain netin syövereistä löytäisin).
Tulisiko tästä vaikka linnulle pesä? Sehän on se miljoonan pesäpöntön tempaus käynnissä..? Mikä lintu tässä tykkäisi pesiä, telkkä ehkä? Ripustanko minä tämän koivuun vai kuuseen?
Eli mitä ihmettä minä tällä teen?

Ufo nro 2: Koukuttu peitto, Novita 7 Veljestä
Hurahdin joskus 6-7 vuotta sitten (tai jotain semmoista) koukkuamiseen. Innostus kesti juuri ja juuri niin kauan, että sain peiton tähän vaiheeseen. Se on varmaa, ettei tästä koskaan peittoa tule, mutta voisiko tästä tulla vaikka lattiatyyny? Yksi poikasista haluaisi säkkituolin, sehän on vähän niinkuin lattiatyyny...eikö? Jos purkaisi tuon tummanharmaan osuuden ja hoitelisi alapuolen vaikka fleecellä ja sisään vähän täytettä. En vaan tykkää tuosta keskikuviosta ollenkaan.
Tai voisikohan tästä tulla koiralle peti? Koiraa ei vain ole, eikä tule.
Tämä on toki myös niinkuin lippu, pitäisiköhän hommata lipputanko ja vetäistä emännänviiriksi salkoon?
Haluaisiko joku tämän? Voin vaikka postittaa siitä ilosta, että pääsen tästä eroon.

Ufo nro 3:Neulottu hihallinen poncho, Novita Softy
Tämä on aikalailla samaa vuosikertaa kuin Ufo nro 2. Tämä ufo otti ja yllätti minut, tämähän oli valmiimpi kuin muistinkaan. Olen tehnyt myös takakappaleen melkein valmiiksi vai onkohan tuo etukappale? Muistelin, että vain toinen kappale olisi melkein valmis. Siis vain hihat, yhdistäminen, kaulus ja hapsukat puuttuvat. Ei vain kiinnosta enää vähääkään.
Haluaako joku tämän? Langatkin varmaan jostain löytyvät, eivät toki ole samassa sijoituspaikassa kuin tämä ufo. Tämänkin postitan ihan iloisin mielin, jos jollekin vain kelpaa.

Ufo nro 4: Virkattuja afrikkalaisia kukkasia, Novita 7 Veljestä
En edes muista, mitä tästä on pitänyt tulla, varmaan taas yksi suuruudenhullu peitto...
Mitä nämä haluaisivat olla? Haluaisivatkohan nämä olla vaikka roskiksen täytettä?

Ufo nro 5:Villasukat, olisikohan joku Hot socks lanka???
Kesällä 2010 kävimme Elmerin kanssa Saksassa autonhakumatkalla. Paluumatkalla piti saada käsille autossa puuhaa. Yhden sukat valmistuivat, sitten loppui matka kesken.
Nämä voisin pikapikaa tekaista valmiiksi, sukille on aina tarvetta. Vähän isolta tosin näyttävät.

 
Ufo nro 6: Virkattuja somalialaisia kukkasia, vauvalanka Ciao Trunte
Nooo, yksi peittoprojekti taasen. Tämä ei ole mikään jämälankaprojekti, vaan hommasin tähän aivan erikseen langatkin. Ainoastaan valkoinen reunuslanka puuttuu, tuo kuvassa oleva valkoinen ei ole samanmerkkistä lankaa, joten sitä en tule käyttämään.
Tämän haluaisin niin tehdä valmiiksi. Toivottavasti joku päivä innostun taas.

Ufo nro 7: Neuletakki, Novita Miami
Kesällä 2013 lähdimme koko perheellä Santorinille loman viettoon, lähdön hetkellä piti äkkiä keksiä joku neulomus matkaan. Se on tässä. Muistelin, että olisin aloittanut myös toisen etukappaleen, mutta jos näin on, niin se on haihtunut kuin tuhka tuuleen. Jo valmistuneessa etukappaleessa on suklaatahra, voi noita poikasia.. ööh. Lähteneekö pesussa pois?
Joo, tämä pitää tehdä valmiiksi. Saa luvan valmistua mieluusti kesään mennessä tai ainakin sen aikana. Tarkennus: puhun nyt kesästä 2016.

Ufo nro 8:Virkattu peitto, Novita Miami
Tästä piti taas tulla ties miten suuri peitto. Viime kesänä en tätä tehnyt, mutta sitä edellisenä muistaakseni... Lankojakin on jemmassa kaiken väristä, ei jää muuten siitä kiinni! Miami on ihana lanka virkata, suosittelen.
Pikku-Pörrille pitää tehdä tästä iloisenvärinen peitto. Olkoon tämä tulevan kesän virkkausprojekti!

Nonniin. Siinäpä nuo olivat. Jos jotain hyviä asioita koittaa hakea, niin ufoja ei ole siunaantunut sen jälkeen, kun aloitin blogin pitämisen. No, tuo Ufo nro 8 on poikkeus sääntöön. Peitot tuppaavat jäädä minulla kesken, suuresti arvostan kaikkia, jotka saavat ne aikoinaan valmiiksi!
Jos joku kiinnostuu noista hylkäämistäni ufoista, niin kyselkäähän lisätietoja :)

Neulomuslaiskimusmaista räsymattosukkaa

Neulomuslaiskimus iski päälle, eikä neulominen kiinnostanut moneen päivään vähääkään tai ihan pienesti vain. Aikani laiskoteltuani otin puikot käteeni ja kilkuttelin sukat valmiiksi.

Sini/savusävyinen seiskaveikka raitalanka raikastuu ihanasti puhtaanvalkoisella langalla.

Minusta nämä ovat jotenkin hyvin Suomi-henkiset sukat ja istuvat paitsi jalkaan, myös suomalaiseen sielunmaisemaan.

Malli: Oma polvisukka seiskaveikalle
Lanka: 7 Veljestä Raita 819 ja valkoinen 011
Puikots: Metalliset 3 1/2
Langankulutus: 162 g

En yhtään tiedä, mitä seuraavaksi käteeni tarraan: virkkaisinko jotain vai kaivelisinko jonkun ufon ja tekaisisin sen valmiiksi vai suunnittelisinko jotain uutta omaa...

Taimitarhan kukkasukat

Yleensä tähän aikaan vuodesta on meillä helvetti irti, nimittäin kukantaimisellainen: Joka puolella on aivan liikaa purnukoita puskemassa jotain vihreää. Mutta tänäpä vuonna näin ei olekaan. Tänä vuonna kasvatellaan kolmea ihmisentainta... ja Niina Laitisen Taimitarhan kukkasukat.

Miksi sitten ei muita kukkasia ollenkaan? No, yksinkertaisesti siksi, että viimeiset vuodet olen taimia innolla kasvattanut ja hyvin ovat kasvaneetkin, mutta tämä Suomen ns. kesä on rankaissut niitä heti kovalla kädellä, kun olen ne käsistäni ulos päästänyt. Ja nyt, kun en taimia kasvattele, niin tulee varmuudella superlämmin kesä heti kesäkuusta syyskuuhun... mutta jos ei näin käy, niin aina voi sujauttaa kukkasukat jalkaan ja kukkaloisto on taattu!

Sukkien ohjetta julkaistiin päivittäin yksi kukkanen kerrallaan Niina Laitinen Designs Facebook-sivulla. Ensimmäinen kukka puikahti kasvamaan 1.3. ja viimeinen 13.3. Ajattelin ensin tekeväni peräti kaksi paria sukkasia, mutta onneksi järkiinnyin heti alussa ja tein vain yhden parin, sillä aikaa ei nyt olisi enempään ollutkaan.

Ohje löytyi kolmenlevyisiin sukkiin, joista tein pienimmän koon ja sekin on vähän leveähkö, mutta ei onneksi liiaksi. Mutta sukan varsi on selvästi suunniteltu pitkille rotusäärille, koska jalassani sukat menevät jopa polven yli. Mutta semmoista se on, kun on lyhyet rotusääret eli persjalat. Jalkaterästä tein lyhyemmän, mitä ohjeessa.

Valitsin kukkalangoiksi monivärisiä Nalle-lankoja, sain siten vielä ylimääräisen annoksen jännitystä seurailemalla, millaisia kukkasia langat sukkiin piirtelevät. Jemmassa on onneksi vielä vanhojakin Nalle Kukkaketoa, Luontopolkua ja Marjaretkeä sekä uusimpia Taikaa ja Gardenia. Melko kauan sai odotella, että moniväriset Nallet tulivat takaisin, mutta onneksi tulivat, sillä pidän niistä todella paljon!

Sitten jotain kritisoitavaa: Muutamassa kohden jää sukan taakse ikävä rako kukkien väliin. Tuohon olisi tietysti voinut jotain yksittäistä väritöpsykkää neuloa, jos olisi ollut hereillä ja tajunnut, mutta näin ei tietystikään ollut. Toinen asia, jonka tekisin nyt toisin, on resori. Siitä tuli ainakin minulla liian löpsykkä, sukat eivät pysy oikein jaloissa. Resorin tekisin myös näin jälkiviisaana toisin. Ja sitten ne langanpäät, niiden päättely! Sukat valmistuivat eilen, mutta tänään oli jäljellä vielä sen 7x7+rapiat päälle langanpäätä pääteltäväksi.

Erittäin lämpimästi suosittelen itseäni päättelemään ne seuraavalla kerralla heti neulomisvaiheessa (Dropsin ohjevideo). Vaikka suhteellisen nopeasti tuosta suoriuduin sillä välin, kun Pörri veteli aamun kauneusuniaan.

50 minuuttia meni ja langanpäät oli selvitetty.

Malli: Taimitarhan kukkasukat by Niina Laitinen.
Lanka: Nalle lankoja. Pohjaväri musta 099, väliväri luonnonvalkoinen, kukan varsi vihreä Nalle Garden 868. Kukat: Kukkaketo Päivänkakkara 810, Kukkaketo Kirsikkapuu 805, Taika violetti 853, joku sinisävyinen Nalle raitalanka, Garden pinkki 865, Luontopolku Joki 811.
Puikot: Metalliset 3
Langankulutus: 172 g

Seiskaveikkaperussukan muodonmuutoskokeilu

Menin käpälöimään hyväksi todettua omaa seiskaveikkaperussukkaa ja nyt en osaa sanoa, menikö aivan metsään vai pikkasen vaan harhapoluille, sillä sukasta tuli näin neuloen jalkapöydän kohdalta hieman liian leveä minun makuuni.

Tein sukkaan ristiinvahvistetun ranskalaisen kantapään. Ja luin jostain facebook-ryhmästä, että kantalapun 1. silmukkaa ei kannata nostaa neulomatta, vaan neuloa normaalisti, näin ei kantalapun reunasta nostetuilla silmukoilla synny reikäistä neulosta, vaan aivan tiivis. Jotkut tuntuivat neulovan 1. tai jopa kaksi kantalapun ensimmäistä silmukkaa aina oikein, myös nurjalla, mutta minä neuloin 1. silmukan nurjalla nurin ja oikealla oikein. Kokeilen vielä seuraavissa sukissa tuota aina oikein neulomista, tuleeko silloin vieläkin parempi.

 Kärkeen tein nauhakavennuksen.

Malli: Oma käpälöity perussukka omaan jalkaan
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita 856
Puikot: Metalliset 3 1/2
Silmukoita: 44
Langankulutus: 102 g
Olen tehnyt monet ohuet sukat viimeksi ja niiden jälkeen tuntuu seiskaveikka todella paksulta ja kankealta neuloa.
Ehkä teen jatkossa kuitenkin sen vanhanmallisen kantalapun näihin seiskaveikkasukkiin, en ranskalaista. Tai jos teen ranskalaisen, niin tuota pitää vielä parannella. Kantalapun reunasilmukat kokeilen tehdä jatkossa myös toisin.

Mukavaa päivää kaikille mahtaville naisille!

Kesän muistosta Wallanderiin

Olin kauan haaveillut neulovani tästä langasta Kesän muistot kirjasta Unelmien Silmukat, koska tuo sukkamalli on mielestäni ehdottomasti kirjan kaunein. Ja yhtenä päivänä sitten ryhdyinkin tuumasta toimeen. Mutta neulominen meni enempivähempi ähräämiseksi. Mallissa oli joko virheitä tai en vaan yksinkertaisesti ymmärtänyt sitä, en vaikka neulomisen ja äheltämisen lomassa tein mielikuvaharjoituksia eli Pörrin ollessa hereillä koitin mielessäni neuloa mallia eteenpäin ja sitten, kun neito nukkui, koitin ajatukseni toteuttaa. Mutta ei kun ei, yksinäinen aivosoluni ei vain hiffannut, miten kuvio tehdään aina tuon saman silmukan molemmin puolin. Lisäksi työnjälkeni oli aivan yyber rumaa, liian tiukalle vedin virkatut lenkit. Eli aikani väkerrettyäni päätin, että laitan homman jäihin ja koitan joku kaunis päivä uudestaan, kunhan olen tästä hieman viisastunut, jos se on enää ylipäätään mahdollista... Katselin myös kirjasta kaksi muuta vaihtoehtoista mallia, jotka koitan toteuttaa viisastumista odotellessani...

Seuraavaksi minua ja puikkoja ja lankakerää veti puoleensa Wallander kirjasta Neulekirja, Tähkäpää ja muut lempineuleet. Malli on yksinkertainen, ilman apupuikkoja tehtäviä palmikonkiertoja oikealle ja vasemmalle. Luulisi, että tuo minultakin soljuisi, mutta siitä huolimatta ensimmäinen sukanvarsi tökki puoleen väliin melkoisesti ja mietin jo jättäväni homman kesken. Mutta sitten tapahtui jotain miltein maagista ja malli ja lanka lähtivät soljumaan ilman mitään tökkelsiä tai jumitusta ja ihan mukavatakin oli neuloa tätä.

Lisäksi tein ensimmäistä kertaa ranskalaisen kantapään ja ihastuin siihen niin, että meinaan vipeltää sukkiin aina mahdollisuuksien mukaan sellaisen sen perinteisen, koulussaopitun, sijaan.

Olen erittäin iloinen siitä, että sukat valmistuivat, enkä jättänyt leikkiä kesken, sillä malli on yksinkertaisuudessaan todella kaunis.

Lisäksi näistä sukista tulee eittämättä mieleen Kurt Wallander, joka pelasti monet viime syksyn illat, kun maha pystyssä neuloin menemään ja Elmerin kanssa iltaisin katseltiin Netflixistä yksi jakso Wallanderia. Krister Henriksson on kyllä todella hyvä näyttelijä... ja rosoinen;)

Malli: Wallander, Neulekirja, Tähkäpää ja muut lempineuleet
Lanka: Regia Twist Merino, 09365
Koko: 34-37
Puikot: Metalliset 2 1/2
Langankulutus: 64 g

Nyt on imelää

Ihan niin imelää, että siirappi litisee varpaiden välissä. Ei tämä lanka verkkokaupan ruudussa tältä näyttänyt vai muuttuiko maku alle viikossa? Päätin neuloa imelyyden samantien pois. Onneksi poistin ostoskorista sen toisen kerän samaa väriä, joka siellä alunperin oli ja tuhottavana oli vain yksi kerä. Tuohon alempaan sukkaan osui värit muuten aivan kauniisti, mutta kantapään pinkki pilaa kaiken, yök.

Laaduntarkkailija tutki valmiin sukan rakennetta todetakseen, voiko sukkia käyttää vai pitääkö ne lyödä samantien roskiin. Sain käyttöluvan, mutta ainoastaan öisin. Tai kun kukaan ei näe.

Malli: Oma perussukka ohuesta langasta
Lanka: Crazy Zauberball, väri 2254, 75 % Virgin Wool, 25 % Nylon, 420 m = 100 g
Puikot: KnitPro 3
Langankulutus: 63 g

Edellisten perussukkien lanka (Hot Socks Diamond) vie Zauberballista voiton 100-0. Saatan silti joskus Zauberballistakin jotain tehdä, mutta tällä hetkellä ei ole mitään hinkua hommailla sitä lisää kaappiin homehtumaan ja mätänemään.
Katsokaas nyt, tuossa alla on verkkokaupan kuva. Näkyykö siinä pinkkiä? Ei minustakaan, kovasti. Nooo, näitä sattuu...  Ja jämälangasta saa vielä Pörrille pienet sukat, kovin näyttää olevan tuon pinkin värin perään...

Värikkäitä raitoja

Ostin joskus poistomyynnistä peräti 10 kerää Hot Socks Diamond -lankaa. Ne ovat lepäilleet lankahyllyssä jo pitkän tovin. Tarvittiin yksi aurinkoinen päivä ja lintujen viserrystä herättämään kevään tuntu: jotain värikästä oli saatava puikoille ja heti!

Lanka on jotenkin Drops fabelimaisen oloista, todella pehmoista ja kivaa neuloa. Sukkien edetessä alkoi tuntua siltä, että loput täydet 8 kerää täytyy säästää Pörrin villatakkiin ja -housuihin, typsykkä tarvitsee ensi syksyksi uuden setin ja Diamondista tulee ohut ja kevyt asu.

Malli: Oma perussukka ohuehkolle langalle
Lanka: Hot Socks Diamond väri 02, 75 % Wool, 25 % Polyamide, 50 g = 210 m, 30x40 = 10 cm
Puikot: KnitPro 3
Silmukoita: Aloitus 60 s -> pohjekavennusten jälkeen 48 s
Langankulutus: 70 g
Tällä kertaa raidoitus meni yksyhteen..