Balderit

Ahtauduin tai oikeastaan, lähinnä survoin itseni, männä viikonloppuna ylitäyteen sisävarastoon. Menin ensisijaisesti etsimään talvivermeitä, ja toissijaisesti kurkistelin lankajemmalaatikoihin, että mitäköhän pitävät sisällään. Kaikissa lukee toki kyljessä, mitä sorttia laatikoissa on, ja joissakin on myös värit, mutta silti sieltä löytyi jokunen aivan ennennäkemätön iloinen ylläri. Viking Balderien olemassaolon muistin, kyseiset langat ovat maanneet varastossa varmaankin liki vuosikymmenen, joten olivat hyvin tekeytyneet puikoille tultaviksi. Jostain tarjouksesta niitä aikoinaan 2-3 kg ostin, vaan tarkoitusperä on karannut päästä. 
Ruskeaa ja turkoosia väriä oli niin monta kerää, että epäilen, että mielessä on väikkynyt kuva paksusta villatakista tai villapaidasta, kukapa tietää. Mutta otin kuitenkin seiskan puikot ja pistelin tulemaan muutaman myssykän.
Ja pääsin kokemaan eka kerran, nimittäin luomaan silmukat suoraan neljälle puikolle, 16 silmukkaa per puikko. En ymmärrä, miksi en koskaan aikaisemmin ole niin tehnyt, sepä sangen näppärää, pääsee heti neulomaan pyörönä. 
Ensimmäinen protoversio, gaganruskea myssy, on tarkoitettu minun pallooni. Ja oman puikulan mukaan pipon neuloin niin, että uppoaisi riittävän syvälle ja peittämään myös korvat.
Ja kuinkas ollakaan, pääsin pipomalliksi myös muihin pipoihin: Poikaset mököttivät (ja mököttävät edelleen) minulle tuplana, koska olen epäreilu ja kiellän heiltä kaiken kivan, nimittäin kuulapyssyt! Ja nehän olisi pitänyt lähteä heti ostamaan heidän kanssaan tai vähintäänkin tilata jostain netistä. Pelkkä ajatuskin siitä, että menevät pitkin metsiä ja ampuvat luontoon jotain muovikuulia puistattaa. Puhumattakaan siitä, että sotivat niiden kanssa toisiaan vastaan, siis niissähän on se kuula! Ja kyllä vain, minulle on kerrottu useasti, että on olemassa sellaisia kuin biokuula, joka hajoaa luonnossa. Ja sotaleikeissä on kuulema suojalasit yms. päällä. Juupas juu, en lämpene ajatukselle, eikä auta, vaikka kuinka tinkaavat ja mököttävät stereona. 
Joten: Tässäpä turkoosi pipo, joka on neulottu ed.mainitun mökötyskaksikon vanhemmalle osapuolelle. Pipo on neulottu samalla reseptillä kuin ensimmäinen pipo, mutta jostain syystä tästä tuli hieman keveämpi. 
Ja kolmannesta piposta tuli kaikista suurin, vaikka samalla reseptillä sen tikutin. Tämä saattaa olla aivan hyväkin asia, sillä nuorempi möksöpoika omaa ehkä suuremman pään kuin isompi jurnuttaja. Silmukoiden luomisen jouduin tosin ottamaan kahteen otteeseen, sillä unohdin, että olin juuri oppinut luomaan silmukat suoraan neljälle puikolle. Laskin sitten päässäni, että 4x16=56. Saa siinä hieman ihmetellä, miksi joka puikolle ei riitäkään 16 silmukkaa. Se siitä pitkän matikan ällästä.
Tällä värillä syntyi tällaista pintaa:
Lanka on paksua, mutta ei ole kuitenkaan tönkköä tai inhottavaa tai raskasta neuloa. Pikemminkin päin vastoin, oikeinkin mukavaa, eikä liian karheaa. Ja on sitä paitsi satasella villaa ja konepestävää!
Meinaan tehdä vielä ainakin yhden pipon itselleni, nimittäin oikeanpuoleisesta vaaleasta sävystä, jota minulla taitaa olla kaksi kerää. Voisin tehdä ehkä myös lapaset tai sitten teen kaulaliinan, johon pistelen kaikkia sinisävyisiä yhteen. 
Tästä langasta syntyy pipo aivan hetkessä, joten pitää miettiä, tekisinkö tänään vielä yhden vai teenkö tässä välissä jotain muuta, onhan näitä jo muutama tehty putkeen. Tänään tulee kuitenkin Vain elämää, joten siinä ohessa voisi jotain neuloa ja nauttia lasillisen hyvää punaviiniä. On jotenkin väsyttävä viikko takana, johtuneeko siitä, että joku flunssa on yritellyt päälle, vaikka tähän saakka olen sen onnistunut taltuttamaan. Tai sitten siitä, että Pörri tunkee viereeni liki joka yö ja siinäpä sitten on tekemistä mahduttaa oma massa samalle patjalle. Yhtenä yönä siirryin suosiolla nukkumaan hänen sänkyynsä, kymmenien pehmolelujen sekaan. Ja toisinaan nostan tytön omaan sänkyynsä sen jälkeen, kun on nukahtanut viereeni. Viimeiset kaksi yötä on nukkunut heräämättä omassa sängyssään, toivotaan, että myös jatkossa :)
En saanut aivan oikeita värejä kuvaan vangittua, mutta joella oli tänään hienot värit, kun vaaleanpunaiset pilvet värjäsivät veden punaiseksi. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Malli: Oma pipo, 64 silmukkaa
Lanka: Viking Balder, 419, 429, 421
Puikot: 7
Langankulutus: 84 g, 70 g, 92 g

2 kommenttia:

  1. Tosi kauniita pipoja olet tehnyt itsellesi ja "mököpojille" :) Mukavaa syyssunnuntaita!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista. Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
(Olen alkanut saada mainosspämmiä, joten jouduin ottamaan kommentin tarkastuksen käyttöön.)

Tää paita piti saada neuloa