Mökkitontin molemmilla puolilla kasvoi viinimarjoja: Suuria puskia, jotka antoivat kivasti sekä mustia- että punaisia viinimarjoja. Marjat maistuivat ihmisille, mutta myös räkättirastaille. Rastaat viihtyivät hyvin pensaiden liepeillä. Veljet ja rastaat kävivät sotaa keskenään, mutta ei mennä nyt siihen.
Räkättirastaista voi kuitenkin mainita sen, että meillä oli eräänä kesänä orvot poikaset lemmikkeinä. Hoisimme kukin omaamme, rastaat saivat matosia syödäkseen, vatsat olivat pulleina. Kunkin rastaan jalassa oli erivärinen teippilaastari erottamassa, ettemme vahingossa hoida jonkun toisen poikasta. Ja, kun menin mainitsemaan hoidokit, niin eräänä kesänä oli myös orpoja oravanpoikasia, niitä ruokittiin nuken tuttipullolla. Niille tehtiin häkkikin, jossa ne saivat olla, ja vahvistua. En muista, saatiinko ne pelastettua, enkä sitäkään, että kuinka monta niitä oli, ainakin kaksi. Orvot oravat olivat ensin, ja paljon myöhemmin orvot räkättirastaat. Mitään orpokotia emme siis kuitenkaan pyörittäneet, joka kesä.
Takaisin viinimarjapensaisiin: Puskien takana käytiin kerran kisa siitä, kuka pissaa pisimmän kaaren. Minä olin varma häviäjä, vaikka yritys oli hyvä, jompikumpi veljeksistä vei voiton. Minusta ei ollut voittamaan tässä välinelajissa.
Leikit olivat monesti kilpailuhenkisiä, ja niissä oltiin tosissaan mukana: Meille tehtiin seiväshyppytelineet, minä hypin siinä, missä veljetkin, mutta he mahtoivat olla lajissa parempia, vaikka huono en ollut minäkään. Isolla tiellä olevan postilaatikon luona piti käydä juosten ja takaisin, muut ottivat aikaa. Matkaksi tuli n. 5 km. Jollain oli kesän ennätys hallussa, ei kyllä koskaan minulla. Olen joskus miettinyt, kävivätkö kaikki oikeasti siellä asti, kukaanhan ei ollut todistamassa. Tätä pitää kysyä muilta, minä ainakaan en fuskannut. Korttipelit, Kimble, Afrikan tähti, Monopoli, hirsipuu, ristinolla, minigolf, sulkapallo, tikanheitto... totta kai haluttiin aina voittaa, joka sanoo muuta, valehtelee, niin, että korvat lepattaa päässä.
Pojat leikkivät myös paljon ihan kahdestaan, heillä oli tekemisiä, joka ei minua kiinnostanut, ja joskus minua ei yksinkertaisesti huolittu mukaan. Mutta, oli minullakin leikkejä, jotka eivät heitä kiinnostaneet: Minulle oli tehty puusta hevonen, jolla saattoi ratsastaa, ja leikkiä hoitavansa hevosta. Tämä ei kiinnostanut veljiä. Onneksi serkkutyttö kävi joskus mökillä, niin saimme leikkiä tyttöjen leikkejä. Mökillä kävi myös kauempana asuvia serkkuja, vaikkakin harvoin.
Pitää vielä mainita yksi leikki, jota leikimme kaikki yhdessä, ja pitkään: Meillä oli tosi paljon pieniä muovisia eläimiä, kotieläimistä villieläimiin. Niille rakenelimme erilaisia aitauksia, kahluulampia ja miljöötä ulos, ja leikeimme niillä. Samat eläimet ovat vieläkin mökillä, ja kaikkien meidän lapset ovat myös leikkineet niillä. Muovi on ikuista.
Ihania muistoja ja niin tutuilta kuulostavat! Meillä oli tosiaan iso piha metsänreunaan ulottuva ja viinimarjapensaat ovat hyvinkin tuttuja. Kilpailua pisimmälle pissaamisesta ei ollut, mutta pensaiden suojassa pystyi pahimman hädän päästämään, kun oltiin piilosilla😅 Ja oravanpoikasia oli meilläkin hoidettavana.
VastaaPoistaIhania sukkia tulossa! Jos vain aika antaa myöten, näitäkin pitää aloitella👍
Iso piha on ihana, tilaa olla ja hengittää. Meillä tämä nykyinen on aivan postimerkin kokoinen, mutta näillä mennään. Kiitos muistoista <3
PoistaIhania muistoja ja tuli lapsuus mieleen jopa tuosta iissakisasta. Olen tainnut minäkin osallistua sisarusteni kanssa. Ihanat sukat kyllä tulee. (enkulinkäsityöt)
VastaaPoistaKiitos <3 Ja mukava kuulla, että muistot yhdistävät.
PoistaIhania kesämuistoja. Näitä on kiva seurata.
VastaaPoistaKiitos <3
Poista