Kevätaurinko

Minäkin aloitin... ja purin... ja aloitin uudestaan... ja seurasin ohjetta... ja sitten en enää seurannut... ja lopulta jotain valmistui.

Ensin valkkasin huolella lankojani ja aloitin huivin pehmeästä Adlibriksen Merinistä. Neuloin vähän matkaa ja siirryin muihin neuleisiin. Sillä välin Kevätaurinko eteni 2. osaan ja sepä ei näyttänyt minusta hyvältä, joten purin pienen alkuni ja päätin olla tekemättä koko huivia.

Sitten huivi eteni 3. osaan ja sen nähdessäni päähäni ui kuva kuin vanhasta suomalaisesta elokuvasta: Vanhahko nainen vetäisee harmaan pässinpökkimäisen huivin harteilleen ja kurkkii huolestuneena akkunasta ulos... Vanhoja suomalaisia elokuvia tuli lapsena katsottua todella paljon, varsinkin mökin akulla toimivasta pikkutöllöttimestä, joka toimi, miten toimi. 
Eli: Kaivelin Luodottaresta jääneet 2-säikeiset esiin ja laitoin huivin uudelleen alulle.

Neuloin huivia 1. kertaa käytössä olevilla Prymin Ergonomicseilla, jotka olivat uutukaisina huomattavan nihkeät karstalangan kaverina. En kuitenkaan antanut periksi ja huivin loppupuolella puikot pelittivät jo aivan hyvin ja olin varmasti myös tottunut niihin.

Neuloin kolme ensimmäistä pätkää ohjeen mukaan, mutta sitten lähti laukalle: 4. osuus olisi ollut pitsiä, jota olisi ainakin alussa pitänyt neuloa tiiviisti ohjeen kanssa. Sehän ei minulle sopinut, joten neuloin tämän osuuden harvakseltaan valepalmikolla. Mutta niin leveästi en viitsinyt neuloa kuin olisi pitänyt.

5. osuus meni mallineuleen osalta suurin piirtein ohjeen mukaan, mutta viimeinen 6. osuus lähti menemään hieman omaa polkuaan. Ja sitten alkoi lanka käydä kerällä vähiin, joten ajattelin, että olisiko se sitten tässä. Ja päättelin huivin i-cordilla. Se olikin hauska päättelytapa. Ja taisin muutenkin neuloa 1. kertaa i-cordia, huivin reunoihin.

Mutta, oliko se sitten muka yllätys, että huivista ei tullutkaan tasasivuinen, kun en sitä ohjetta ihan noudattanut :D Sanottakoon, että tykkään itse pitää ohuita, kapeahkoja ja riittävän pitkiä huiveja, sellaisia, jotka voi kietaista kaulan ympärille takin kanssa. Ja langan pitää olla silkkimerinoa tai merinoa tai alpakkaa; ei saa kutittaa vähääkään. Että, missähän minä tätä huivia pidän..? Ilmoitelkaahan, jos tarvitsette luonnenäyttelijää vanhantyyliseen elokuvaan, kurkkimaan akkunasta ulos...

Taitaa mennä Pörrin leikkeihin, luulen. Ellei sitten tule todella kova pakkanen, sellainen kuin pohjoisessa. Ja pitää kieputtaa pää paksun huivin alle, vain silmät jäävät kurkkimaan.

Lempihuivini on edelleen tämä. Langan materiaalista ei mitään tietoa, mutta toimii :)

Malli: Kevätaurinko-KAL,Taito E-P, alkuperäinen malli by Niina Laitinen
Lanka: Virtain Villan karstalanka, 100 % villaa, 2-säikeinen, 100 g = 240 m
Puikot: Prym Ergonomics, 4 
Langankulutus: 276 g
Nyt pitäisi saada tehdä jotain, josta olisi aivan yli-töpinöissään, mutta sellaista ei ole juuri nyt aloitettuna, on vain pakkopullia. En jaksa tehdä pakkopullia ja KALit meinaan kiertää nyt kaukaa. Josko vaihteeksi lukisi ja odottelisi töpinäneuletta...

Vähänkös lauantaina oli mahtava ilma! Rapolassa aurinko helli, tuuli tuiversi, ensimmäset perhoset lentelivät ja tietysti muuttolinnut, sinivuokko aloitteli kukintaa, sielu lauloi <3 

10 kommenttia:

  1. Var kan jag hitta mönstret till sjalen vårsol?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jag tror att det bara finns på FB, i gruppen "Knit along with Taito E-P (KAL - yhteisneulonnat)". Gå med i gruppen, mönstret är där :)

      Poista
  2. Minulla on tuo samainen huivi vielä vähän kesken, mutta minäkin lähdin siinä pitsineuleen kohdalla omille teilleni ja tarkoitus on saada aikaan symmetrinen kolmiohuivi. Laitan kuvan kunhan valmistuu.
    Tuttu ongelma tuo, että mikään ei saa kutittaa yhtään. Minulla on lankana Novitan Elegiaa (puuvilla, akryyli, polyamidi), joten saattaa päätyä jopa omaan käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä käydä sitten katsomassa, mitä olet keksinyt pitsisen tilalle :) Elegia ei varmasti ainakaan kutittele, minullakin on sitä jossain jemmoissa...

      Poista
  3. Komea huivi. Talvella siihen kietoudut ja leikit vanhaa naista. Roolileikit piristää.
    Minäkin tykkäisin enemmän pitkästä ja kapeasta, mutta tein ihan ohjeen mukaan, kun oli eka huiviyritelmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja viisivuotiaan kanssa saa/joutuu/pääsee leikkimään harva se päivä. Välillä "leikitään" kotitöiden tekemistä, välillä lääkäröidään hänen pehmolelujaan kaikenkattavista vaivoistaan terveiksi tai pehmot ovat koulussa... :)

      Poista
  4. Vaikka huivi ei olekaan ihan tasasivuinen, niin toimii oikein hyvin kuvailemassasi hartiahuivikäytössä - varsinkaan, jos ei ole hapsuja reunassa. Huivi on kyllä kaunis ja omat muutoksesi ovat oikein onnistuneita. On aina mukavaa, jos saa langan sopivasti loppuun neulottua eli malli taipuu siihen, että ei ole niin väliä kerrosten määrällä. Nyt onkin ollut sen verran koleaa, että lämmin villahuivi on ihana asuste. T: Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä huivimalli oli kyllä sellainen, että antoi neulojalle vapauden muokata, kun kuviot eivät olleet ihan silmukan päälle, vaan sinne päin :)

      Poista
  5. Tuli ylivoimaisesti (vain yksi äänesti :)) yleisön suosikiksi blogini paastossa. Laitatko osoitteen repukoi at gmail.com niin posti tuo jotain pientä. Voit laittaa myös toiveita, jos on. Toteuttamista en kuitenkaan voi taata. Jotain novitan lehtiä on ja lankaa tietenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, apua! Kirjoittelinkin jo sinne vastausta, että olen aivan väärä henkilö palkittavaksi lankapaastossa :D
      Vaikkakin yhden äänen äänivyöryllä :D

      Poista

Joulunaika-Punamarja