Huhtikuinen SNY & Mukulat-KALin peruutus

Aurinko lämmittää sielua ja maata, alkaa olla taasen yksi talvi takana päin. Ja sepä on talvessa hyvää, että voi hyvillä mielin istua persauksen päällä penkissä ja neuloa menemään. Mutta nämä ajat alkavat olla nyt takana päin: Peppu on kaikesta istumisesta levennyt huolestuttaviin mittoihin ja kaipaa päästä baanalle! Onneksi jalat jaksavat vielä naista kantaa ja liikuttaa, vaikka kunto onkin talven aikana rapautunut aivan liikaa! Kaivan nyt entisen urheilija-minän tuolta kaiken laardin seasta esiin, ennenkuin sinne aivan katoaa... Nyt pitää priorisoida liike neuloskelun ja kaikkeen siihen liittyvän edelle, sekä keväiset pakolliset, ja hyvin runsaat, koti- ja puutarhahommelit! Tähän motivaattoriksi 15 vuoden takainen kuva:
Tässä tilanteessa peruutan myöskin aikomani Mukulat-KALin. En pysty sanoin kuvaamaan, kuinka vaikea paikka tämä minulle on, mutta sille ei yksinkertaisesti ole nyt aikaa. Olen hyvin hyvin pahoillani niiden puolesta (onneksi varmaan kovin harvojen), jotka ehtivät innostua aiheesta :( Antakaa minulle anteeksi tämä sanani syöminen, tällä kertaa. 
Serkkuni oli jo huolissaan, että onko minulla kovastikin joku hullusti, ja enhän vain meinaa lopettaa neulomista ja bloggaamista kokonaan. En tietenkään, eihän se ole edes mahdollista, mutta vähän etäisyyttä tähän hommaan pitää nyt ottaa, koska aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen, mitä on tarpeen tehdä - ja mitä haluaisi.
Ihana SNYni oli laittanut minulle huhtikuun paketin, jonka haimme tänään Pörrin kanssa ärrältä. Ja eikös sieltä paljastunut taas monenmoista innostavaa! Ja: Oli ihana saada Oikea Kirje, sellainen, joita minäkin lapsuudessani ja nuoruudessani olen kirjoitellut, paljon. Se oli ennen kompuuttereita ja somea. 
Katse hakeutuu heti vasemmalla olevaan herkulliseen kaakkuun, jonka ohje löytyy myös paketista. Ehkä voisin hakea sieltä vähän voimaa, niille lenkeilleni, etten aivan tuuperru tien varteen..? Mukana tuli myös ohjeet tulppaanisukkiin, ja tulppaanin ohjekuvio on totta vieköön niin houkutteleva, että pitääkö sitä kokeilla..? Mukana on myös taikapallukka ja ohje kynsikkäisiin. Eli se on vähän niin, että kynsikkäät on laitettava alulle, jos haluaa selvittää, mitä pieniä esineitä taikapallo pitää sisällään. Ja haluanhan minä! Sitä paitsi ajattelin juuri yhtenä päivänä lenkillä ollessani, että olisipa kynsikkäät kova sana, tuolloin ei käsissä ollut mitään.. Punainen lanka ja taikapallo ovat Viking Froyää, tuntuvat pehmeältä käteen. Mukava tuli myös liukuvärjättyä Elegiaa, kiitos siitäkin. Sitten vielä sievä pelargoniakynttilä ja karkkia suukkuun. Tämä paketti pelasti tämän maanantain, jolloin väsyttää aivan liikaa. Mutta se on aivan oma syy, koska piti kikkiä valveilla yli puolen yön ja seurata huisin jännää vaalilaskentaa. Oli varmaan 1. kerta, kun sen olen sitä näin pitkään seurannut, mutta kello ei tuntenut armoa aamulla, vaan potkaisi minut hereille, ja kohden arkea.
Kiitos SNY <3 

Ja oikein hyvää ja aurinkoista huhtikuuta kaikille! Minä lähden kohtapuoliin lenkille, heti sen jälkeen, kun Elmeri kotiutuu omalta lenkiltään. Mutta sitä ennen taidan ehtiä leikata Pörrin otsatukan ja kylvettää hänet, neitokaisella on huomenna valokuvaus, ja haluan, että kauniit sielun peilit näkyvät :)

8 kommenttia:

  1. Palaat KALin pariin paremmalla ajalla.
    Kun on työ ja perhe aika ei riitä kaikkeen, pitäähän sinun
    muistaa levätä, että jaksat arjen pyörityksessä.
    Itse olen taas käännellyt lankoja puikoille ja pois, mistään
    langanpäästä ei saa oikein kiinni neuleeksi asti.
    Neulotaan kun neulotaan, kevät houkuttaa ulkoiluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nyt on ollut niin kauniita kelejä, että on ollut ihanaa olla ulkona. Nytkin olen lähdössä, tällä kertaa ajattelin hypätä pyörän selkään ja ajella pikkaisen pidemmälle, mitä pelkkien jalkojen voimin jaksaisi kipittää. Mukavaa huhtikuuta ja toivottavasti joku lanka tarttuu puikoillesi, eikä irtoa, ennenkuin jotain valmistuu :)

      Poista
  2. Eilen just mietin, että pitäisi laittaa sukkapuikot hukkaan ja lähteä lenkille eikä vain istua töröttää kutomassa. Mitenhän nämä kaksi asiaa voisi yhdistää...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut kuulema kutovat liki aina, jopa kävelessään..? En ole itse vielä liittynyt tuohon porukkaan, mutta otetaanko tavoitteeksi ;D

      Poista
  3. Jotakin blogi polkua kulkeissani löysin tänne sinun blogiisi. Luin postauksesi ja ajattelin tällaiseen blogiin jossa on näin hyvä huumori ja tunnelma, tänne minä jään ja liityin lukijaksikin.
    Ulkona on nyt kyllä aivan huippu kevät ilma. Mun mummo se oli semmoinen, se kutoi melkein aina, joskus katsoin että se nukkuu mutta kun sukkapuikot liikkui. Ei se vaan lepuutti välillä silmiä. Se oli kyllä uskomaton.
    Tuleppas käymään aurinkokujalla kylässä. Mä postaan lähinnä sisustus ja puutarha juttuja. Sitten mun rakkaasta harrastuksesta nukkekoti jutuista. Ja kaikesta mitä elämä tuo vastaan.
    Rauhallista pääsiäisviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Vai melkein nukkuessaankin kutoi :D Minun Mummu oli samanlainen, aina jotain touhuamassa. Minä olen myös vähän sellainen, etten vain osaa olla, jos kädet ei tee mitään muuta, niin tykkään laittaa ne neulomaan. Sukuvika varmaan :) Kiva blogi sinulla :)

      Poista
  4. Kyllä se kannattaa jättää poikkeen, jos aika ei riitä <3. Ensi kerralla sitten jaksaa taas paremmin. Itse en ole ennättänyt neulomaan.

    Ihanan paketin olet saanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja toivottavasti sinulle löytyy vähän aikaa myös neulomiseen tms. :)

      Poista

Kiitos kommentista. Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
(Olen alkanut saada mainosspämmiä, joten jouduin ottamaan kommentin tarkastuksen käyttöön.)

Vihtaranta KAL - 2/14 Mökki