Mausteinen Tanssija

Hommasin hiljattain melkoisen kasan lankaa, kun halavalla sain. Ja ihan tarpeeseenkin hommasin,  nimittäin lahjasukkiin ja jemmaan ;D Ensimmäiseksi alkoi kutkuttaa, minkälaiset sukat syntyisivät, kun parittaa Veikan raitalangan Mauste ja multiraitalangan Tanssija, nimittäin lempparillani räsärityylillä eli kerros kummallakin värillä vuoron perään.
Näiden sukkien saaja laittaa kotioloissa lantion keinumaan, vaikkei julkisesti koskaan tanssi, tykkää iloisenvärikkäistä sukista ja mausteisista ruuista. Joten uskoisin sukkien olevan hänelle juuri sopivat.
Meille tuli eilen hieno kerros lunta, joten tänään pääsin kuvailemaan sukat puhtaanvalkoisella hangella ja hienossa, selkeässä, kelissä.
Väitän, että nämä värikkäät sukat tuovat lisää valoa päiviin, varsinkin nyt kaamoksen aikaan. Laitoin sukkiin 60 silmukkaa ja neuloin niihin joustinta, jotta mukautuisivat hyvin miehen jalkoihin. Lankaa kului yhteensä 133 g. Koko on suuri, mutta hyvin ehdin sukat neuloa junamatkalla pohjoiseen: toisen meno- ja toisen paluumatkalla.
Muuten olen kunnostautunut aloittamalla uuden urheilulajin, nimittäin hulavanteilun: Se kuulema palauttaa kadonneen vyötärön ennalleen ja on jopa neljä kertaa tehokkaampaa kuin kävelylenkkeily.  Olen nyt siinä tilanteessa, että vyötärö piilottelee vielä laardin alla, mutta television onnistuin hajottamaan jo toisella pyörityskerralla, kun lanteilta tipahtanut vanne osui kaukosäätimeen, joka ampaisi telkkuruutuun ja jätti siihen ilkeän hämähäkkiä muistuttavan kuvion, kuten Pörri asian ilmaisi. Miehen mielestä hulavanteen pyörittelyni tuli kalliiksi. On se kumma, kun ei tässä huushollissa saa edes urheilla, pitäisikö sitten vain kasvattaa pullukkavattaa..? Olen nyt etsinyt pyörittelylle sellaisen paikan, ettei siellä luultavasti rikkoonnu mikään, näin toivon.
Nämä vihreä kuulakarsut on muuten aivan järkyttävän hyviä! Olen syönyt jo kaksi laatikollista ja enempää en justiin nyt uskalla ostaa, koska nämä eivät minulla säästy.
Pyykkikone on myös pessyt pyykkiä, hyvästi ja mitään valittamatta on pessyt. Alpakkasukkalanka ei tykkää 60:n asteesta, vähän otti nokkiinsa. Onneksi sukat olivat alunperin liian suuret, joten kun laitoin toisenkin sukan 60:een asteeseen, ovat molemmat yhtä pieniä ja mahtuvat vielä juuri ja juuri minun jalkoihin. Eivät kuitenkaan Poikaselle, joka sukkia toisinaan öisin piti.
Täällä on ollut niin paljon mustia sadepäiviä, että kovasti mieltä ilostuttaa eilinen lumisade ja tämänpäiväinen aurinko ja pakkanen. 
Sorsat parveilivat sankoin joukoin järvellä, niitä oli varmasti puolen sataa.

10 kommenttia:

  1. Ihanat sukat.
    Minullakin on hula. Jos joskus opin sitä pyörittämään saan vyötärön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Youtubessa on opetusvideoita, joita katselemalla kehittyy hetkessä ammattilaiseksi :)

      Poista
  2. Hienon mixin sait sukkiin noista langoista!

    Minä olen miettinyt oman vanteeni käyttöpaikkaa talveksi. Olohuone on pelottanut juuri kaiken mahdollisen rikkoutuvan vuoksi. Näen sieluni silmillä kaatuvani itse vanteen kanssa television päälle tai päin pystyuunia. Näillä näkymin kadonneen vyötärön etsiminen joutuu odottamaan kesäkelejä ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinaatko, että vanne vie pyörittäjää mennessään ihan minne haluaa ja tykkää :D Vaikka mietin minäkin, että mitäpä jos menisin pihalle pyörittelemään, kun sisätiloissa vähän ahdasta ;D

      Poista
  3. Ovat kyllä riemullisen aurinkoisen näköiset sukat! Väkisinkin hymyilyttää.

    VastaaPoista
  4. Ihanat sukat. Raitalankojen yhdistely on aina yhtä kutkuttavaa! :) Pakkaspäivistä, uutukaisesta lumikerroksesta ja auringosta on nautittu täälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Niin on, varsinkin 1. sukan neulominen on hauskaa, kun uusia väriyhdistelmiä putkahtaa esiin.

      Poista
  5. Räsäreistä tuli juuri mahtavat, ihana väriloisto! Vihreät kuulat, yök. Kamalia. Hulavanteen pyörittely, tuo muoti-ilmiö, en olekkaan ennen kuullut että se noin kalliiksi kävisi :D Onneksi en itse ole koskaan sitä oppinut pyörittelemään, enkä edes muoti-ilmiihin osallistunut. Liikuntani rajoittuu koiran kanssa ulkoiluun, ja se saa riittää.
    Lumi ja pakkanen oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti, nyt mennään taas loskakeleillä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiran kanssa ulkoilu onkin parasta puuhaa, siinä saa samalla kertaa annoksen liikuntaa, luonnon tarkkailua ja raitista ilmaa :)

      Poista

Kiitos kommentista. Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
(Olen alkanut saada mainosspämmiä, joten jouduin ottamaan kommentin tarkastuksen käyttöön.)

Arkea, juhlaa ja sukkia