Sarjavärjärin värjäyksiä - Punakaali

Sarjavärjärin hommat ovat edenneet tällä erää viimeiseen osaan. Värjäykseen vahvasti koukuttunut Serkku jakoi kuuman vinkin punakaalista, se oli siis pakko kokeilla. Valkoiset langat olivat kylläkin satumaisesti kadonneet jonnekin, mutta onnistuin silti kaivelemaan esiin kaksi 150 g kerää Veikkaa, jotka vyyhditin ja laitoin ämpäriin purettumaan alunan kera, sitä oli 4 rkl.

Kipaisin kaupasta kerän punakaalia, josta leikkasin noin puolet ja laitoin isoina lohkoina 10 litran kattilaan kiehumaan. Lopun kaalin laitoin jääkaappiin, ja olipa muuten hyvä ja rapsakka kaali popsittavaksi. 

 

Värjäyskattilassa olevaa kaalia ei tarvinnut kauan keitellä, siitä irtosi todella hyvin väriä. Haju oli myös melkoinen: Illalla kotiutunut Elmerikin totesi, että meillä haisee jotenkin omituiselta. No, haisi joo, mutta ehkä olisin itse käyttänyt jotain vahvempaa ilmaisua. 

Lisäsin langat kuumaan siivilöityyn liemeen. Liemessä oli todella hyvin väriä, joten odotukset olivat korkealla violetin värin suuntaan. Kattilan nostelin melko pian ulos, ja tuulettaa piti melko rankasti.

Langat olivat seuraavana päivänä edelleen kalpeita. Jotain piti selkeästi tehdä. 

 

Lämmittelin liemen uudelleen ja lisäsin sinne 2 rkl alunaa. Lisäsin toisen lankavyyhdin sinne. Siirsin myöhemmin langan liemineen purkkiin tekeytymään.

 

Lämmitin loppuliemen kattilassa uudestaan ja lisäsin sinne ison lorauksen etikkaa, koska etikka kuulema saa aikaan lämpimän violetin sävyn, kun taas ilman etikkaa lopputulos on kylmä violetti. Laitoin langan liemineen toiseen purkkiin.

 

Elmerin kommentit kävivät astetta kovemmiksi, olin kuulema kuin noita-akka, joka keittelee liemiään. Hööö, miehet eivät sitten ymmärrä yhtään mitään.

Mutta alkoi kieltämättä itseäkin ärsyttää näiden lankojen kanssa vehtailu. Otin seuraavana iltana langat pois purkeistaan.

Kippasin ensin ilman etikkaa olevan punakaalilangan lavuaariin. Se näytti aivan lupaavalta. Mutta sinnehän se viemäriin meni enin väri. Ja minulle jäi vaaleansininen lanka.

 

 

Kippasin sitten etikan kanssa muhineen punakaalilangan lavuaariin. Väri oli ennen pesu todella lupaava, mutta siitä vilahtivat värit heti pois, ei puhettakaan mistään punavioletista langasta. Olin värjännyt itselleni harmaata lankaa.

Joku tässä meni pieleen, kun värit eivät pysyneet, pitänee joskus kokeilla uudestaan. Mutta varmaan näillekin väreille löytyy käyttöä, vaikka tulikin jotain aivan muuta kuin piti.